Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Luomusta näin 3v kokemuksella(lihantuotanto):
+karkearehua jopa enemmän ja laadukkaampaa, myös maittavampaa. Ei tarvitse väkirehu lisää aina.
+kuluja paljon vähemmän
+lihan hinta ja kysyntä huimasti parempi
+tuet nousee
- säädössoppa
- kirjanpito
- kirjanpito
- eläinten olosuhteiden parantaminen pirun kallista. Vert. ritiläpohjalle ahtaminen.
Nurmikasvien viralliset lajikekokeet kaiketi tehdään aina?? säilörehuasteella. Tietenkin sillai suurin taloudellinen merkitys, mutta joskus olen miettinyt, onko paras sr-timotei myös paras laidun-timotei.
Niin tästä oli muuten puhetta jo tuolla parlamentissa. Ehdottomasti pitäs saada jollakin tavalla väänettyä nurmi- ja laiduntutkimusta emotilojen kannalta. Mikä loppupeleissä on tilan kannalta optimaalisin laidunnustapa, mikä on laitumen rehuarvojen vaikutus vasikoiden kasvuun ja juurikin se miten eri lajit ja lajikkeet kestää ja toimii laitumena juurikin emotilojen 24/7 laidunnuksessa...
Ainoa että sitä laidunta pitäis olla ihan käsittämättömät määrät että riittäisi koko kesän laidunruoho. Meillä on toi 30ha laidunala lähinnä isoa jalottelutarhaa missä ruokaa piisaa vaan alkukesän. Loppukesä sit lisäruokaa häkeistä.
täällä toimii niittynurmikka, englanninraiheinä ja valkoapila. Timpat ja muut oheiskasveja. Timotei lienee huonoimpia laidunkasveja mitä on. Jälkikasvu on tärkein ominaisuus laitumella.
Nurmikasvien viralliset lajikekokeet kaiketi tehdään aina?? säilörehuasteella. Tietenkin sillai suurin taloudellinen merkitys, mutta joskus olen miettinyt, onko paras sr-timotei myös paras laidun-timotei.
Niin tästä oli muuten puhetta jo tuolla parlamentissa. Ehdottomasti pitäs saada jollakin tavalla väänettyä nurmi- ja laiduntutkimusta emotilojen kannalta. Mikä loppupeleissä on tilan kannalta optimaalisin laidunnustapa, mikä on laitumen rehuarvojen vaikutus vasikoiden kasvuun ja juurikin se miten eri lajit ja lajikkeet kestää ja toimii laitumena juurikin emotilojen 24/7 laidunnuksessa...
Eiköhän tietoa jo ole, mutta se pitää hakea ulkomailta. Ainakin omakohtaisesti kun imitoin Virolaisten nurmiseoksia, niin pääsin paljon parempaan lopputulokseen.
Olihan tuo näyttely sellainen timotei-happo (adamia lainatakseni) miesten juhla ettei paremmasta väliä. Ei mitään asiaa typensitojakasveista ja oli ne nurmikasvien koeruudut voinu tuonnekin perustaa samalla vaivalla viljan kanssa. MTT:lä oli ihan mielenkiintoinen kuoppa kaivettuna maahan. Liian paljon keskitytään tuohon metalliin mitä kiskotaan maan päällä eikä välitetä pätkä vertaa mitä tuolla alemmissa kerroksissa tapahtuu. Eikös tässä olla kuitenkin maanviljelijöitä 
Juu, eipä siellä mitään asiaa ollut, kuin se kuoppa. Hauskaa oli, kun toisella puolen tietä ajeli ihan hitonmoinen Fliegelin kärry ja ajosilppuri ympyrää, niin samaan aikaan proagrian täti kertoi kuopasta miten maa tiivistyy suurilla koneilla. Kokonaismassa on kuitenkin ratkaisevaa, vaikka olis kuinka paljon rengasta alla.
http://www.flintkaubandus.ee/c/e-pood
Varaosa-alalla toimivalta kuultua: Jos tilaa Eestistä väärän varaosan, se on sinun, vaikka kauppaehdoissa lukisi, että saa vaihtaa.
Tarkkana kannattaa olla kun noin kaukaa tilailee. Hinnoissa on niin paljon eroa että tulee tilattua varastoonkin.
Niin jos kokonaisleikkaus on tuo mainittu 15 pinnaa(täytyyhä maatalousneuvonta ja raiviotkin tukensa saada) niin alapään 5ha ja yläpään prosenttileikkausten lisäksi kokonaistukitasoa täytyy pudottaa liki 10 pinnaa Toi skenaaria tarkoittais sitä että PP saa vain satasen kolmensadan sijasta niistä viimeisistä hehtaareista 
Lisukkeena sopassa on, että ympissä mun ainoot lisätoimenpiteet, eli ravinnetaseet ja laajaperäinen nurmituotanto sisällytetään perustasoon, joten ymppikin putoo alle satasen ja tilatuki leikattuna 11 modulaatiota ja toinen mokoma budjettileikkausta, niin jäljelle jää ehkä 160 ekua. No luomu toivottavasti sama 141, niin kokonaistukitaso noin 500 
Tuntuu vähän köppääseltä nykyisen 800 jälkeen 
Nojoo, mutta ajattele jos olisit viljanviljelijä noilla pinta-aloilla
Tarkotax sää, että karjatilallinen kestää isompia leikkauksia, ku on niihin paremmin totutettu, vai meinaatko kuiteski sitä, että työhuiput ajoittuis enempi kevääseen ja syksyyn nykyisen kesän sijaan??
Jos mulla tosiaan olis vaan viljatila ja kuiteski luomussa, niin ainaski kyntäminen tulis tutuksi
No jos multa karja lähtee lähivuosina, niin vakavasti harkitsen kyllä sitten sitä viljanviljelyä tavanomaisena ja suorakylvimen ostoa, varsinkin kun nyt uudella kaudella kielletään luomutilojen viherlannoitusnurmet 
Naudanlihantuotanto on vaakalaudalla jos tuki erot tasaantuu. Rehuviljan viljely ja suorakylvöhommat houkuttaa. Loppujen lopuksi jää käteen sama raha määrä, mutta 1000 mottia vähemmän paskaa + töitäkään ei montaa viikkoa olisi.
Kasvinviljelyn kilpailukyvyn nostaminen johtaa monien karjatilojen lopettamiseen. Se tulee romauttamaan rehuviljan hinnan tehokkaasti, koska tarjontaa viljasta enemmän ja syöjiä vähemmän. Suuret nurmi alat siirtyy tuottamaan viljaa.
nyt tuli sinimailaset olderilta..aika härskit siemenpuhtaus prosentit vaan, kun 79,6% puhdasta tavaraa, mikäli nyt tuon eestin murteen oikein tulkitsin..saa nähä mikä hamppu kasvusto sieltä nousee 
20% lubi
eli kalkki. Se on ympätty kalkkipilleröinnillä. Siemenen puhtaus 99,6%
Suomen ilmastossa pystytään noille humpuuki emoeläimille tuottamaan tehokkaasti ja ja edullisesti rehua, minkä ne pystyvät myös tehokkaasti hyödyntämään. Huonoimmat haippu alueet voidaan vielä laiduntaa, ettei tarvitse maanparannukseen sijoittaa valtavia rahamassoja. Niiden tuottamalle luomulihallekin on erinomainen kysyntä koko euraasiassa.
Tosi asiahan on että tehotuotanto kannattaa sijoittaa sinne missä ilmasto, maaperä ja ympäristö kestää voimakkaan tuotannon. Alueilla missä pystytään kasvattamaan kasveja, jotka hyödyntävät ravinteet sen sijaan että ne valuvat vesistöihin. Keinolannoitteiden käyttö pitää EU:n toimesta kieltää Baltiaa pohjoisempana. Hyvä raja voisi olla maissinviljelyvyöhykkeen pohjoisraja.
http://www.plantnexgrow.com/stellent/groups/public/documents/web_content/nexgrow_spredor_pdf.pdfTätä ensi kesänä...
"Tap rooteissa" on nykyään lajikkeita, mitkä tekee kasvupisteensä maan sisälle suojaan tallaukselta. Olderilla yksi sellainen lajike- kait.
Alfalfa has three general types of root system: tap root, branch root, and creeping root .
• Tap Root – Tap root system consists of one main deep-penetrating root with some smaller lateral roots.
Under favourable conditions the tap root may penetrate 15 to 20 feet . The deep rooting habit makes
alfalfa a very drought resistant plant .
• Creeping Root – Creeping rooted plants develop secondary root stalks from the main roots which are
capable of becoming independent plants . Creeping-rooted alfalfas are generally more persistent and
tolerate adverse conditions such as drought, grazing, and winter severity .
• Branch Root – Branch root alfalfas have characteristics of both tap root and creeping root plants and
adapt their rooting structure depending on the conditions they are grown under . Branching of the tap root
and greater fibrous root mass develop under conditions of high moisture as an attempt by the plant to
keeps its roots above the water table and avoid stresses
Ei ku olderilta... Tänä keväänä kylvöt ei paljoa rasita kun nurmella huomattavasti enemmän kuin ennen. Ohraa pelkästään viljana eikä muitakaan erikoisuuksia taida tulla kokeiltavaksi 
Mäkin odotan olderilta tavaraa, tammikuussa tilattu.
Samma här, helmikuussa tilattu
Taitanut kysyntä yllättää Olderin. Tuntuu että kaikki on tilannut sieltä jotain. Itselle onneksi pääosa jo toimitettu. Sinimailanen puuttuu vielä.
