Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 2 [3] 4 5 ... 19

Viestit - Regent

Tähän koko sonnihommaan olisi helpohko lääke. Eli alettaisi teurastaa sonneka nuorempina jolloin yhdestä eläimestä ei saisi niin paljoa lihaa ja eläimiä tarvittaisi vastaavasti enemmän. Kaikkeahan voisi hallinnoida sitten muutamalla teurasikää aina tarpeen mukaan
. Ongelmana taitaa vaan olla Se että matkan varrella on niin monta ottajaa joilla kaikilla on intressejä tehdä tulosta omalla osuudellaan jolloin kokonaisuuden tuloksen teko jää taka-alalle. Tarvitaan osuuskunta

Lähtötilanne: Sonnin nykyinen optimi kasvatusaika kaikki tekijät huomioon ottaen on n.21kk. --> vasikkaruuhka.

Ratkaisu: Kärkihinta 250 kg teuraasta, rasvasakko pois --> vasikkaruuhka katoaa.

Ongelma: 250kg:n sonnin teurastus ja paloittelu + logistiikka maksaa jotakuinkin saman kuin 350 kg:n sonnin --> maksaja??kuluttaja!

Tuolla konstilla saatsaisiin myös lihamäärää tiputettua markkinoilta.

Onhan 250kg sonni huomattavasti halvempi tuottaa kuin 350kg sonni. Vert 500kg sonni tarvitsee päivässä n 100Mj/pv kasvaakseen kilon ja 700kg sonni tarvitsee 130Mj/pv kasvaakseen kilon. Ainoastaan EU-tuella kannattaa kasvattaa liharotuisiakaan yli 320kg teuraspainon....

Sonneja kannata muutenkaan kasvattaa kuin EU-tuella...

Lisää numeroleikkejä:
Teuraspaino 350kg , myynti 200 kpl/vuosi, lihaa 70 000kg * 3,50 = 245 000€
Vasikkakustannus 200 * 500 = 100 000 € + hävikki 5% = 105 000 €

Teuraspaino 250kg, myynti 400kpl/vuosi, lihaa 100 000kg * 2,65 = 265 000€
Vasikkakustannus 400 * 500 = 200 000€ + hävikki 5% = 210 000 €

Oletus on että kasvatuspaikat on kokoajan täynnä, jolloin kasvatuspäiviä tulee saman verran, siis sama tuki.
Numerot eivät ole ihan absoluuttisia mutta suhde nykytilanteessa on tuo.
Saa ne isot sonnit hieman enemmän kuluttaakin siihen ruokaansa.

tuo 2.65 on kyllä kohtuuttoman vähän siihen nähden että ruhossa vain 48kg vähemmän myytävää lihaa. 27€/kg ylimenevältä osalta. Kalliimpaa kuin haikku! Lienee hinnoittelu pielessä. Eikös hiehosta 210kg saa sen 3€/kg??
Tähän koko sonnihommaan olisi helpohko lääke. Eli alettaisi teurastaa sonneka nuorempina jolloin yhdestä eläimestä ei saisi niin paljoa lihaa ja eläimiä tarvittaisi vastaavasti enemmän. Kaikkeahan voisi hallinnoida sitten muutamalla teurasikää aina tarpeen mukaan
. Ongelmana taitaa vaan olla Se että matkan varrella on niin monta ottajaa joilla kaikilla on intressejä tehdä tulosta omalla osuudellaan jolloin kokonaisuuden tuloksen teko jää taka-alalle. Tarvitaan osuuskunta

Lähtötilanne: Sonnin nykyinen optimi kasvatusaika kaikki tekijät huomioon ottaen on n.21kk. --> vasikkaruuhka.

Ratkaisu: Kärkihinta 250 kg teuraasta, rasvasakko pois --> vasikkaruuhka katoaa.

Ongelma: 250kg:n sonnin teurastus ja paloittelu + logistiikka maksaa jotakuinkin saman kuin 350 kg:n sonnin --> maksaja??kuluttaja!

Tuolla konstilla saatsaisiin myös lihamäärää tiputettua markkinoilta.

Onhan 250kg sonni huomattavasti halvempi tuottaa kuin 350kg sonni. Vert 500kg sonni tarvitsee päivässä n 100Mj/pv kasvaakseen kilon ja 700kg sonni tarvitsee 130Mj/pv kasvaakseen kilon. Ainoastaan EU-tuella kannattaa kasvattaa liharotuisiakaan yli 320kg teuraspainon....
Ei ne lypsikit kuiteskaa iha 4kertaa enemmän pasko meillä menee emoilla 15 paalia/emo kuivaa heinää niin lypsikkien pitäs syödä 4x.... Kuiviketta menee 1 emo +0.3hiehoo 5kuutioo turvetta+5paalia olkea 8-9 kk sisäruokinnassa tilaa n.9m2

Demolehmä umpiaikana syö 6 kgka päivässä ja juo 30 litraa. Lypsylehmä syö kiusaksi 23 kgka ja lotraa vettä 160 litraa. Ja puhtausvaatimus on suurempi.


6kg???? ??? paali jossa kuiva ainetta 300kg riittäis 50 emolle vuorokaudeks? Millainen lihavuuskunto teitin emoilla? Ainaskin minusta toi määrä kuulostaa aika pieneltä, millaisia määriä muilla emot syö?

Tuota tasoa on rehunkulutus. Paali/50 emoa. Jos olis 1000kg charoja niin liekkö 2/paaliakaan riittäisi?
Vapaa sana / Vs: Goodwin the steak house
: 04.01.14 - klo:08:20
Antaa Virolaisten yrittää, lisää työlisyyttä. Mutta harvassa ravintelissa saa Suomalaista pihviä, eli voisi melkein kiittää rehellisyydestä että alusta asti pihvi markkinoidaan alkuperämaa ilmottaen. Toisin kuin mäkkäri, jonka pihvit tulevat Puolasta ja eipä paljoa huutele asiasta, vaikka muuten mielikuvilla hamppareita myy.
 Ja jos jostain löytyisi se Suomalaista häränlihaa myyvä pihvipaikka, niin lihan hinta pitää huolen että asiakkaita ei ole jonoksi asti. Jos epäilee.  Niin montako kertaa olette syöneet viimevuonna ravintolassa Suomalaisen häränlihasta tehdyn pihviannoksen?

Suomesta ei oikeasti saa riittävän laadukasta naudanlihaa, jos haluaa profiloitua ns. Pihvipaikkana. Australian lihanluokitusjärjestelmä on maailman edistyksellisin. Sieltä saa varmasti laatua, kun parasta ostaa. Epäilen että liha on yllättävän kallista, jos oikeasti liha on noin marmoroitunutta kuin kuvissa.
Rehuvirna sen takia että käsittääkseni se on aikaisemmin taimettuva kuin ruisvirna? Ideana se että kylvää monivuotisen seosnurmen suojakasviksi seosviljaa ja sitä täydentää virnalla jotta olisi jotaki syötävää suojaviljan laidunnuksen ja syksyksi ehtivän monivuotisen välillä. Timotei-nata-valkoapila-englanninraiheinä ja juolaheinä olis se monivuotinen seos.

Ala nyt ei ole päätähuimaava, uudistettava yksi laidunlohko vain mutta enivei. hyvä kokeillla ja konstailla seoksien kanssa kun on vieressä vertailulohkoja ja maaperän kasvukunto edes vähä surkian ja säälittävän yläpuolella.

Ruisvirna kestää hyvin laidunnusta verrattuna peltovirnaan. Eli syksyllä tulis vielä bonus valkuaista, kun ruisvirnakin yrittää sinnitellä.

Raiheinät ovat tehokkaita typpilannoituksen hyödyntäjiä ja niistä tulee helposti väkeviä liiallisella lannoituksella. Luomussa maittaa hyvin molemmat.
Väitän, että lannoitusrajojen paukkuessa se rehunkorjuusopimuskin naapurin kanssa alkaa olla edullinen verrattuna hirmuiseen lannoittamiseen yhdistettynä ympäristökorvauksesta luopumiseen  :o
Voithan sä väittää mutta pihalla olet kuin lumiukko. On eri satotavoitteet toisilla verrattuna kenkäheinän kasvattajiin...  ;D
Uskon sen  :)
Ihmetyttää vaan, jos siis nurmen kasvattelusta puhutaan kuinka huimia ne satotavotteet sitten on ku mullakin tulee(ilman tavoitteita) noin 30 esikuivattua mäkkäripaalia hehtaarilta per 2 satoa ihan ilman väkilannoitusta ja lantaaki mun pellot saa keskimäärin harvemmin kuin kerran viidessä vuodessa  :o
Onko tavoitteena siis vaikka 100 paalia perha/3 satoa ?

Helppoa se on teillä siellä B-alueella, missä nämä huippu hyvin satoa tuottavat apilalajikkeet viihtyy. Täällä 5 kasvuvyöhykkeellä ei talvehdi kuin juolavehnä kunnolla, jos sekään. Työ mittään tukia tartte.

Jutut hiljenee sitä mukaa kun köysi kiristyy.
Vapaa sana / Vs: Energiaveropalautus
: 04.12.13 - klo:08:10
Jos maatalouden pitää jotenkin osallistua Suomi-valtion talouden nostotalkoisiin, niin kyllä tämä energiaveron palautus on juuri se, jolla ollaan mukana. Hallinnollisesti raskas ja palkitsee fossiilis
ten energiamuotojen käytöstä. Vaikkapa verrattuna uusiutuviin kotimaisiin, jotka ainakin viljankuivauksessa ovat realistinen vaihtoehto. Traktoriin sellaista ei vielä ole, mutta pitää nyt suorakylvömiehillekin (näin luomuhenkilönä) antaa jotain tasoitusta...

Petri

PS. Älä nyt Veeti puolustele mitään ja vedä vanhoja torppauksia mukaan keskusteluun, ole ylpeä hallituksen aikaansaannoksista!
Ei todellakaan näin! Miksi tehdä asiat hankaliksi? Nestemäiset polttoaineet helpoimmat kuljettaa ja varastoida ja palavat puhtaasti. Maatalous osallistuu parhaiten lomitustuen poistolla ja siinä ei keneltäkään välttämättä tulot alene.
Jos maatalouslomitus poistetaan niin mikähän olisi kasvinviljelijöiden osallistumismuoto talkoisiin.
Ne on jo osallistuneet ihan tarpeeksi, nyt olisi vapaamatkustajien vuoro.

Tämä seutukunta on täynnä tiloja, joilla 80-100ha peltoa ja parsinavetallinen lypsylehmiä. Lomituksen poisto tulee muuttamaan 80% näistä tiloista rehuviljan tuottajiksi. Viljanhinta sen kun laskee.  8)
Vapaa sana / Vs: Etelän tuet
: 22.11.13 - klo:11:56
leikaako net luomustakin?  saakelin nazisiat!   jst kun oli harkittemassa siirtyä luomuun!

Semmonen pikku juttu oli maastullissa, oliko se nyt eilen vai toissapäivänä, että suunnitellaan leikkausta myös luomuun  :(
Päätöstä ei vissiin vielä ole tehty, mutta yleensähän nämä tulee aina vähän puskista  :o

Kaippa se 30% olis leikkurissa. Jää viimeiseksi luomusoppariksi jos tuo toteutuu. Siitä kirjanpitohelvetistä ei saa enää korvausta. Tarkastusmaksutkin on nousseet.
Kasvintuotanto / Vs: Täydennyskylvö
: 05.11.13 - klo:08:43

Parin viikon päästä ennustetaan menevän pakkaselle. Kohta mönkijä tulille ja varastoon jääneet apilat levälleen.

Nyt pari kesää niitelty ilman murskausta. Niittokoneessa karhotin pyörät. Niiton kustannukset pienemmät, koska voimaa menee paljon vähemmän ja tavan niittokone on nopea ajaa mäkisillä pikku pelloilla. Karheesta sen verran , että apilikot menee pöyheäksi karhoksi, mitkä on helppo karhottaa. Pelkkä timotei kaatuu pirulliseksi matoksi, mutta onneksi karhotinpyörät nostattavat vähän. Kokoviljan (jos seoksessa hernettä tai virnaa) niitossa niittokone on erinomainen, koska varisemista tapahtuu merkittävästi vähemmän.

Kanadan tulo pihvilihamarkkinoille + tukileikkaukset + tulevat tukileikkaukset + tuotantokustannusten kehitys + lihanhinnan laskut+ kaiken maailman "lihattomat lokakuut" = Naudanlihantuotanto ei ole koskaan näyttänyt näin valoisalta.  :o

Investoinnit täytynee seuraavat pari vuotta pitää kurissa ja maksella velkaa pois.


Osta Angus tai Hereford hiehovasikoita! Ne on lähes ilmaisia, kasvavat säilörehulla hyvin ja ovat sopivassa n.4 rasvassa parasta lihaa mitä voi saada. Ei maistu sonnin kusi lihassa ja paikat pysyy rauhallisuuden vuoksi kunnossa. Pieni katos makuuksi, 4ha laitumeksi ja ostelet ylijäämä rehut kyliltä. 
Vapaa sana / Vs: Luomu
: 18.09.13 - klo:09:47
Luomulla periaatteessa voinee käyttää aika paljon samoja maanparuannus- ja vitamiinivalmisteita, joita tavanomainen (ei ihan äärimmäinen tehoviljely) viljely käyttää. Kunhan tarve todetaan. Kaikki hivenet ainakin näkyvät toimivan, samoin tuhoeläinpyretroidit, kunhan ne on uutettu kasveista. Turvettakin on luomua ja tavanomaista, lienee kuitenkin samanlaisesta suosta nostettu ? Apatiittia on bio-nimellä ja tavanomaista. Silti samasta kaivoksesta saattaa tulla.

Tavanomaisen lannan osalta pitää nähtävästi haihduttaa käsittelemällä ylimääräinen typpi pois. Tällä varmaan pyritään liikojen nitraattien välttämiseen tuotteessa.

"oman tilan ulkopuolelta
hankittu tavanomainen lietelanta ja
virtsa on pakollista ilmastaa, kompostoida
tai laimentaa vedellä."

Jo aikoja sitten ainakin meikäläinen sai tiukkaa ohjeistusta siitä, että Luomu® ei sinänsä tarkoita sananmukaisesti "luonnonmukaista", vaan on
1. standardoitu, rekisteröity ja suojattu viljelyjärjestelmä (viljeleminenhän ei ole koskaan luonnonmukaista)
2. valvottu viranomaisten toimesta, kuluttajan pöytään asti
3. dokumentoitu tarkasti
4. myös biodynaaminen menetelmä käy luomusta
5. suunnattu ruokaketjun kuluttajamarkkinoille alusta loppuun, tarkkaan mietittyjen mielikuvien osalta.

Kuinka moni viljelykasvi ja kotieläin enää esiintyisi luonnossa esim. sadan vuoden kuluttua, jos keinollinen kasvatus ja muokkaus, kotieläimien hoitaminen ja kasvien rodunjalostus loppuisi ? Villiminkki ? Hevonen ?

-SS-

Luomu on sertifoitu laatujärjestelmä, jossa asiakas saa sitä mitä haluaa  8)

Asiakkaat painottavat varsinkin luomun eläinten hyvinvointimääräyksiä ja ruokintaa. Ei niinkään peltoviljely kiinnosta. Sertifikaatti.
Vapaa sana / Vs: Luomu
: 17.09.13 - klo:20:13
Luomusta näin 3v kokemuksella(lihantuotanto):

+karkearehua jopa enemmän ja laadukkaampaa, myös maittavampaa. Ei tarvitse väkirehu lisää aina.
+kuluja paljon vähemmän
+lihan hinta ja kysyntä huimasti parempi
+tuet nousee

- säädössoppa
- kirjanpito
- kirjanpito
- eläinten olosuhteiden parantaminen pirun kallista. Vert. ritiläpohjalle ahtaminen.

Epäsuorasti lukemalla, vähän kun piru raamattua, voidaan vetää johtopäätös että tuen ja keinotekoisesti korotetun hinnan avulla luomu kannattaa.

Onko sulla kaksinkertainen kirjanpito? ;D

Sitä kirjanpitoa sitten riittää, kun on karja luomussa. Nelinkertainen kirjanpito. Hintaa ei ole kyllä keinotekoisesti korotettu. Kuluttajat ostaa sitä mielellään. Tuki auttaa, mutta myös se että jää 20k€ säästöön myrkyis ja lannoitteis. Tosin ne hukkuu tuohon eläinten hyvinvointiin.   
Sivuja: 1 2 [3] 4 5 ... 19