Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Valaise toki lisää
"Laskelmassa 150 hehtaarin viljatila menettää tuloistaan ensi vuonna 7 000–8 000 euroa viime vuoteen verrattuna. C1-alueen ympäristökorvauksen kohdentamisalueella sijaitsevalla viljatilalla menetys jää 2 500 euroon.
50 lehmän maitotilalla menetykset ovat 6 000–10 000 euroa, kasvaen pohjoiseen päin mentäessä.
Sonni- ja emolehmätiloilla muutos tuissa on plussan puolelle. 50 lehmän emolehmätilalla puhutaan 2 000–3 000 euron lisäyksestä tukiin.
800 lihasian ja 300 emakon tiloilla tuet vähenevät noin 10 000 euroa. C1-alueen kohdentamisalueella menetykset jäävät puolta pienemmiksi.
70 000 broilerin tilalla ja 16 000 kanan munatilalla, joilla on 150 hehtaaria peltoa, menetykset AB-alueella ovat 18 000 euroa, C1-alueella 12 000 ja C1 kohdentamisalueella 6 000 euroa.
"
Näin kanssa tuon MTK:n raportin pikaisesti jossain, mutta itselle jäi auki että mihin ne tulonlisäykset esim. emopuolella perustuvat? Eläinpalkkioistahan ei ole mitään selvyyttä, joten sitäkin kautta esim. AB-lypsylehmäpuolen tukipottia on paha arvailla.
Emopuolella tuet ovat laskeneet eniten. Ainakin emolehmäpalkkio on nykyään paljon pienempi mitä kymmenen vuotta sitten?
Haikuissa on jonkinlainen brändi ja on olevinas jotenki parempaa lihaa jne jne vaikka mun suussani se oli kyl kuivahkoa kengänpohjaa....
Noista liharotusten vasikoista jos kiteyttää niin 180-250pv 300-400kg 700-1000€
Ääripäitä tietysti löytyy niin huonoissa kuin hyvissäkin kasvuissa mutta keskimäärin on haarukka tossa
Saako HF sonnin pari kolmesataa halvemmalla kuin jonkun isomman rodun?
Ihan vaan kun näyttäsi että charolaisesta saa samassa (tai lyhyemmässä) ajassa revittyä 100kg enemmän (vähärasvaisempaa) teuraspainoa kuin HF, eikä ruokintaan mene kuin marginaalisesti enemmän, niin jo HK:n sopimuslisättömän hinnaston mukaan charolaisesta saa yli 350-400 euroa enemmän tiliä. Ero vain kasvaa jos vahingossa ruokkii herefordit nelosen rasvaan. Samoin ero kasvaa jos R:ää paremmille lihakkuusluokille saa kunnolla hintaa.
Ab ja Hf tulisi teurastaa siellä 300kg-350kg huitteilla. Siihen kasvavat todella nopeasti ja tehokkaasti. Rasvakudoksen kehitys kuluttaa energiaa enemmän kuin lihaksen kasvu, joten siinä tulee helposti takkiin kun yritetään epäluonnollisia teuraspainoja pienillä roduilla. Hereford vasikan tuottaa helposti 300-400€ edullisemmin kuin CH vasikan. (ei kerrota sitä teurastamoille) 
Sää oot ihan ytimessä. Mut mää oon jo kertonut tuo niille 
Mistä se säästö sitten syntyy? Mulla oli pitkän aikaa sekä hereford että simmental emoja niin sekaisina ryhminä että lajiteltuna roduittain. Kaikilla emoilla täysin sama ruokinta mutta hereford vasikoista tuli vaan tiliä useita satoja vähemmän mitä simmentaaleista.... Sonnejakin käytiin pitkä lista läpi niin hf kuin kaikkea muutakin mutta mä luovutin ja pistin herefoordit autoon ja nyt karja pääosin pelkkää simmentaalia eikä kyllä harmita
Mulle maksaa joka paali niin paljon että puntaroin joka karvan. Simmentaalit kuluttaa laskennallisesti rehua, laidunta ja kuiviketta tuon euro määrän verran enemmän. Tokihan vasikasta saa sitten enempi, mutta ne Ab ja HF on vaan niin helppoja.
Haikuissa on jonkinlainen brändi ja on olevinas jotenki parempaa lihaa jne jne vaikka mun suussani se oli kyl kuivahkoa kengänpohjaa....
Noista liharotusten vasikoista jos kiteyttää niin 180-250pv 300-400kg 700-1000€
Ääripäitä tietysti löytyy niin huonoissa kuin hyvissäkin kasvuissa mutta keskimäärin on haarukka tossa
Saako HF sonnin pari kolmesataa halvemmalla kuin jonkun isomman rodun?
Ihan vaan kun näyttäsi että charolaisesta saa samassa (tai lyhyemmässä) ajassa revittyä 100kg enemmän (vähärasvaisempaa) teuraspainoa kuin HF, eikä ruokintaan mene kuin marginaalisesti enemmän, niin jo HK:n sopimuslisättömän hinnaston mukaan charolaisesta saa yli 350-400 euroa enemmän tiliä. Ero vain kasvaa jos vahingossa ruokkii herefordit nelosen rasvaan. Samoin ero kasvaa jos R:ää paremmille lihakkuusluokille saa kunnolla hintaa.
Ab ja Hf tulisi teurastaa siellä 300kg-350kg huitteilla. Siihen kasvavat todella nopeasti ja tehokkaasti. Rasvakudoksen kehitys kuluttaa energiaa enemmän kuin lihaksen kasvu, joten siinä tulee helposti takkiin kun yritetään epäluonnollisia teuraspainoja pienillä roduilla. Hereford vasikan tuottaa helposti 300-400€ edullisemmin kuin CH vasikan. (ei kerrota sitä teurastamoille)
Ajattelin huvikseni laskea mitä eri perustuotteiden takana oikeasti on tukia. Noin suurinpiirtein, voi olla kymmenien prosenttien heittoja. En myöskään laske mukaan myel:in tukiosuutta, lomituksia yms.
Vilja on helppo. 3 tonnin keskisadoilla (mukaanlukien viherlannoitus yms.) ja 600 euron hehtaarituilla 20senttiä/kg. Jos jauhoihin menisi 2kg viljaa, niin kilo jauhoja sisältää 40 senttiä tukia.
edit: Satotason ollessa 6 tonnia, tukia on 10sentti/kg, ja satotason ollessa 4,5tonnia, 15 senttiä / kg.
Maidontuotannossa voidaan ajatella että 2ha/lehmä riittää ruokintaan valtaosassa maata, sisältäen uudistuseläimet. Hehtaari nurmea, hehtaari väkirehuja. Tästä tulee sitten 700€ kotieläintuilla 1400 euroa. 90% myyntituloista tulee maidosta, joten 1260 euroa on maidon osuus noista peltotuista.
Keskituotos alkaa olla 9000kg, eli peltotuet jattuna tuotoksella on 1260 / 9000 = 0,14 eli 14 senttiä. Ja maidosta saa keskimäärin sen C2:n 9 senttiä tuotantotukea. Eli yhteensä maidontuotantoa tuetaan 23 sentillä / litra. Ei juuri suuuremmalla summalla kuin kiloa viljaa. Ja tämä sisältää lehmälle syötetyn viljan tuet.
Jos lomitus halutaan laskea mukaan, se tekee ehkä 5-10senttiä lisää tukea / litra. Tosin yli 60 lehmän tiloilla vain 1-2 sentin verran.
Lypsylehmän lihan myyntituloa on ehkä 6% maitotilan myyntituloista, eli peltotuista 6%. Teuraita tulee ehkä yksi / 4 hehtaaria maitotilan omassa viljelyksellä oleva hehtaari. Ja yhdessä teuraassa on ehkä 150kg lihaa. Eli lihaa 37,5kg/ha ja osuus tuista (6% mukaan) 700x0,06 eli 42 euroa.
Eli lypsylehmän lihan tuotantoa tuetaan 42/37,5 eurolla/kg, tekee 1,12euroa / kg.
Palaan myöhemmin asiaan ainakin muun naudanlihan osalta, sika/kana/muut kasvit ovat sen verran vieraampia että en varmaan lähde selvittämään.
Nopeasti heittäisin että liharotusonnin lihaa tuetaan ainakin 15-20 eurolla / kg, (ja hiehon vielä suuremmalla summalla) mutta pistän tarkempia lukuja myöhemmin.
Muista myös että rakennuskustannukset on tuettuja ja muut laitteistot.
Ajattelin huvikseni laskea mitä eri perustuotteiden takana oikeasti on tukia. Noin suurinpiirtein, voi olla kymmenien prosenttien heittoja. En myöskään laske mukaan myel:in tukiosuutta, lomituksia yms.
Vilja on helppo. 3 tonnin keskisadoilla (mukaanlukien viherlannoitus yms.) ja 600 euron hehtaarituilla 20senttiä/kg. Jos jauhoihin menisi 2kg viljaa, niin kilo jauhoja sisältää 40 senttiä tukia.
edit: Satotason ollessa 6 tonnia, tukia on 10sentti/kg, ja satotason ollessa 4,5tonnia, 15 senttiä / kg.
Maidontuotannossa voidaan ajatella että 2ha/lehmä riittää ruokintaan valtaosassa maata, sisältäen uudistuseläimet. Hehtaari nurmea, hehtaari väkirehuja. Tästä tulee sitten 700€ kotieläintuilla 1400 euroa. 90% myyntituloista tulee maidosta, joten 1260 euroa on maidon osuus noista peltotuista.
Keskituotos alkaa olla 9000kg, eli peltotuet jattuna tuotoksella on 1260 / 9000 = 0,14 eli 14 senttiä. Ja maidosta saa keskimäärin sen C2:n 9 senttiä tuotantotukea. Eli yhteensä maidontuotantoa tuetaan 23 sentillä / litra. Ei juuri suuuremmalla summalla kuin kiloa viljaa. Ja tämä sisältää lehmälle syötetyn viljan tuet.
Jos lomitus halutaan laskea mukaan, se tekee ehkä 5-10senttiä lisää tukea / litra. Tosin yli 60 lehmän tiloilla vain 1-2 sentin verran.
Lypsylehmän lihan myyntituloa on ehkä 6% maitotilan myyntituloista, eli peltotuista 6%. Teuraita tulee ehkä yksi / 4 hehtaaria maitotilan omassa viljelyksellä oleva hehtaari. Ja yhdessä teuraassa on ehkä 150kg lihaa. Eli lihaa 37,5kg/ha ja osuus tuista (6% mukaan) 700x0,06 eli 42 euroa.
Eli lypsylehmän lihan tuotantoa tuetaan 42/37,5 eurolla/kg, tekee 1,12euroa / kg.
Palaan myöhemmin asiaan ainakin muun naudanlihan osalta, sika/kana/muut kasvit ovat sen verran vieraampia että en varmaan lähde selvittämään.
Nopeasti heittäisin että liharotusonnin lihaa tuetaan ainakin 15-20 eurolla / kg, (ja hiehon vielä suuremmalla summalla) mutta pistän tarkempia lukuja myöhemmin.
Tuo maito se on mielenkiintoinen. Maidossa on kuitenkin 90% vettä. Todella kallista valkoista vettä. Pihvisonninliha on sentäs täyttä tavaraa. Vettä saa raanasta.
Miksi ei kotieläintilojen peltotuet saisi olla korkeampia kuin kasvinviljelytiloilla?
Kotieläintilat perustelevat korkeampaa tukitasoa sillä, että kotieläintiloilla tehdään enemmän töitä, ympäri vuoden ja ollaan sidottuina eläimiin ympäri vuoden. No tässä ei ole riittävästi perustetta, koska kotieläintiloilla on jo verovaroista kustannettu lomituspalvelu. Tämä jo sinänsä vähentää tätä korkeammalla tukitasolla palkitsemisen tarvetta.
Mutta vielä oleellisempaa on tämä: Kasvinviljelijä myy peltotuotteensa suoraan jalostajille tai suoraan kotieläintiloille, kun taas kotieläintilallinen jalostaa omistamiensa eläinten kautta peltotuotteensa, jalostaa siis niille lisäarvoa, josta tuotteiden jatkojalostaja maksaa hänelle korvauksen, ja näin ollen kotieläintilallinen saa peltotuotteistaan paremman hinnan kuin kasvitilallinen, ja tämän pitäisi riittää korvaukseksi suuremmasta työmäärästä ja sitoutuneisuudesta, ei siitä enää pidä lisäpalkita kasvitilaa suuremmalla peltotukitasolla.
Eli kiteytettynä: veronmaksajien kustantama lomitus ja eläinten kautta peltotuotteille jatkojalostettu lisäarvo riittäkööt kotieläintilalllisille korvaukseksi isommasta työmäärästä, työn sitovuudesta ja kotieläintuotantoon sitoutuneista pääomista, heitä ei pidä enää lisäpalkita suuremmilla peltotuilla. Ja kaiken lisäksi investointituet vielä helpottavat lisää kotieläintuottajien taakkaa, joten siinä vielä lisäperustetta sille, ettei lisäarvon tuottamisesta pidä erikseen palkita korkeammilla tuilla.
Ainakin naudanlihapuolella lisäarvoa ei tule. Teurastamot luottavat siihen että tili tulee peltotuista. Olisi oikeuden mukaista että rehuviljaksi päätyneeltä viljalta perittäisiin kaikki tuet pois. Loppuisi karjankasvattajien työllä loisiminen
Kyllähän se raivaaminen houkuttaisi. Oma farmi keikkuu siinä rajoilla, että lopettaisko karjanpidon ja siirtyis rehuviljan viljelyyn vai raivaisko peltoa ja laajentaisi lisää. Voip olla että vuoden päästä on selvät sävelet, kun tukia tasataan. Pääsee parempaan kannattavuuteen sivutoimiviljanviljelijänä.
Antti-X:n viittaus eri tuotantosuuntin toimintamahdollisuuksiin kansallisen maatalouspolitiikan aikaan on verraten naiivi: Tuolloin hinnat aseteltiin kohdilleen kaikkea muuta kuin markkinatalouden ehdoin. - Tai markkinatalous määräsi korkeintaan siten, että pohdittiin minkä tuotteen muotoon puettuna ylituotannon vieminen olisi vähiten tappiolista.
Oikeastaan kaipasin tietoa emojen määrästä 50-luvulla jolloin maataloutta käsittääkseni harjoitettiin aika paljolti markkinatalouden ehdoin. En vain vielä ole löytänyt. Tai mikäli joku haluaa vedota lihansyonnin vähyyteen 50-luvulla, niin vertailua Suomen ja Ranskan emojen määrässä 50-luvulla.
50-luvulla ei ollut kuin 5ha torppia, missä kaksi lehmää, joista toinen imetti vasikoita ja toisesta lypsettiin maitoa. Eli heittäisin että 50% lehmistä toimi imettäjinä/emoina.
Oletko kuullut;
http://www.gbs.fi/index.php/tuotteet/quietwean
Kuinkas paljon nykyään maitoa juodaan verrattuna lihansyöntiin ja mistä on pulaa, sen jälkeen voidaan keskustella eläimääristä ja tietty tuotantosuunnista mihin ei nykyään tukipolitiikalla ole merkitystä..
Antilta kopsattua;
Jatkan sen verran sivuraiteilla, että tässä kai olisi teurastamojen runsaslukuisimpien asiakasomistajien, eli lypsykarjatilojen ja lypsyrotuisten/risteytysten loppukasvattajien ryhdistäytyttävä ja vaadittava että teurastamot alkavat nostaa eettisten ja hyvän makuisten lypsyrotuisten profiilia liharotujen yläpuolelle. Liharotuisesta voi tulla parhaiten marmoroitunut pihvi, mutta muu liha maistuu vanhasta lehmästä paremmalta, ja lypsyrotuisesta sonnista kanssa aika hyvältä.
Kuinka suuri osa naudan lihasta muutenkaan syödään puoliraakana kokolihana?
edit: Lisäksi pihvilihaa tuodaan Etelä-Amerikasta halvalla kauheita määriä. Lypsyrotyisen sivutuote on kotimainen erikoisuus, erikoisen siitä tekee eettisyys, ja laadusta tinkimättä
Niin joo vertasin kyllä kotimaista lypsyrotuista ulkomaiseen liharotuiseen eettisyyden (noin markkinointia ajatellen) näkökulmasta, ajatus pätkii välillä 
En toki sanonut missään että se olisi kotimaista pihvilihaa eettisempää.
Ei ilmeisesti ole enää mitään eroahdistusta eläimillä kun noita imemisen estimiä käytetään?
Urugualainen ja Australialainen pihviliha on eettisyydessään aivan eri tasolla kotimaiseen maitorotulihaketjuun verrattuna. Pahimmillaan maitorotusonni ei näe auringon valoa kuin autoon lastattessa. Muutoin ollaan täyteen ahdetussa ritiläkarsinassa virikkeittä niin tuhdilla rehustuksella minkä pötsi kestää. Hyi helv...
Eli Ranskassa arvostetaan niin paljon että tuetaan kolme kertaa vähemmän kuin täällä, ja minä alitin riman kun sen toin esille?
Mene äidilles itkemään, iso mies.
http://www.eurofarms.com/france-livestockmixed.htm
Code L18 näyttää olevan reilu sata emoa ja 106 hehtaaria, ja tukia tulee vuodessa ruhtinaallliset 30 000€. Hintaa 650 000 euroa sisältäen kaksi kivistä päärakennusta joista toinen tosin tarvitsee remonttia.
En ole varma sisältääkö niitä emoja, mutta ainakin luvat/sopimukset 103 pihvivasikkaan.
edit:
Code L12, pelkkä kämppä uima-altaineen maksaisi suomessa tuplat, tuolla saa päälle vielä 59ha peltoa.
edit 2:
http://www.eurofarms.com/france-dairy.htm
Tuo viimeinen (D5) voisi olla hyväkin bisnes?
Ja vielä edit3: siivoojat tekevät tosi hyodyllistä työtä, paljon hyödyllisempää kuin monet viljelijät (allekirjoittanut mukaanlukien). En heitä halveksi vaan kunnioitan, eivätkä he mitään tukia saa. Korkeintaan asumis/toimeentulotukea jos ei palkka riitä elämiseen. 100 tonnin tuloilla ja miljoonan omaisuudella elävä ylellisyystuotetta tuottava tuistaan kitisijä on tämän yhteiskunnan suurin häviäjä, vai?
Ranskassa emoille maksetaan emolehmäpalkkiota jotain 250€/pää. Nuo summat ovat vain pelkkiä tilatukia.
