Itsellä on mm.blondeja puhdasrotuisena sekä risteytyksenä...eroa en ole huomannut charolaisen maidontuotantoon. Risteytysblondit parhaita vasikan kasvun kannalta. Blondin "huonona" puolena suuri koko jolloin emon ylläpitoruokinta kalliimpaa kuin hieman pienempikokoisilla risteytyksillä tai ab:lla ja hf:lla. Myöskin ongelmana ettei rotu ole suomessa kovin yleistynyt. Muuten emo-ominaisuuksiltaan hyvä ja vasikoistaan tarkka. 

mut eikö hyvinvointituki pitäisi yrittäjän kannalta ajatella enemmänkin kannustimena eläinten hyvinvoinnin parantamiseen. Pienillä parannuksilla saadaan jo paljon hyvää eläimen kannalta.   

Yksinkertainen kysymys arvon maajussit ja muut aiheesta jotai ymmärtävät.Paljonko tulee tunteja vuodessa traktoriin,mikä merkki ja malli?

Pidän kirjanpitoa traktoreiden tunneista ja aikavälillä 14.11.2007-14.11.2008 tuli seuraavat lukemat:
JD 6920 1200h
JD 6820 900h
Valmet 905 500h
lisäksi avant-pienkuormain 450h
ja ollaan maidon-ja pihvilihantuottajia. Traktorit pyörivät ihan oman maatilan töissä.

jos pääsisin valihteen niin keinosiementäisin nuo kymmenen vasua anguksella tai herefordilla ja jättäisin, jos tekisivät lehmäsen vasikan, kasvamaan emoiksi. Tosta kantakirjauksesta vielä jotta joillain lihafirmoilla ei ole pakko olla kantakirjattu sonni.Saapi kyllä pihvilisän. Onhan nuo rekisterit jo semmosia jotta näkee eläimen myös sonninkin sukutiedot muutenkin. Limpparisonni voisi myös olla noin isokokoisille hiehoille ihan ok valinta.

Mitäs sitten tehdään jos ootellaan keväälle ennenkuin tilaa apulannat ja jaara onkin myyny suomalaisten käyttöön tehryt erät keskieurooppalaisille? kuulemma siellä ollu lannotekauppa hiljaasta ja eikös se niiden kasvukausi heti maaliskuulta pyörähdä käyntiin.

olen kyllä samoilla linjoilla emo-heikin kanssa jotta antaa astutuksen sonnin tehtäväksi. Toisekseen kyllä se vaan halvemmaksi tulee luonnonmukaisesti kuin keinotekoisesti. Ei tää kyllä niin hyvin tuota jotta ne vähät eurot keinosiemennykseen laitan. Nii ja onhan siinä sitten oma hommansa tarkkailla niitä kiimoja ja mitenkä nuo antaa sitten ropeloida ihtiään ja jos kovin stressaantuuse emo siinä ropeloinnissa niin jääkö tuo edes ensimmäisellä kantavaksi.

Kertokaapa kokeneemmat millaisia hintoja pidätte rahtikuivauksessa? Meillä käytössä 160 hl:n kuivuri jolla osittain kuivataan hakkeella ja tänä syksynä jouduttiin käyttämään öljyä lisälämmön saamiseksi. Missähän haarukassa tai miten kannattaisi laskeskella kuivauksen hintaa. Aiemmin kuivattu vain itselle ja syksyn märkyydestä johtuen isännät päättikin luopua kylmäilmakuivureistaan tänä syksynä.

Mulla oli joskus aikoinaan Aktiivi-dos pohjasena, en tykänny ku ois pitäny vaihtaa sama windowsiin.Vaan vaihdoin softsalon tilituki prohon joka on hyvä ja selkeä ja saa riittävästi tietoa. Käytössä ollut myös softsalon Peltotuki. Itse välillä käyny kokeilemassa muiden valmistajien demoja ja kaikkein hankalimmat ohjelmat on ollu maaseutukeskuksen. Softsaloa suosittelen lämpimästi.

Eli tilanne on tämä että meillähän on karjatunnus olemassa lypsylehmille ja lihasonneille. Nyt on rinnalle kuitenkin tulossa myös emolehmien kasvatus ja herääkin kysymys olisiko järkevää ottaa emokarjalle oma karjatunnus. Miten muut olette ratkaisseet kyseisen ongelman ettei noiden emojen poikimavälit sun muut tiedot tulisi sotkemaan lypsylehmien keskiarvoja ja tuloksia. Miten kahdella karjatunnuksella onnistuu esimerkiksi kaikki eläinkirjanpito. Onko vaikutuksia tukilappujen täyttöön entäs miten sitten tilatunnuskytkennät jne. Auttakaa ja valistakaa tietämätöntä.

jaa kyllä meillä jo kuusi vuotta nurmet lopetettu syksyllä roundupilla ja keväällä lietteenlevitys ja kerta-ajo lautasmuokkarilla ja sitten kylvö. Hyvin on toiminut ja viljojen hehtaarisadot ohrallakin olleet täällä etelä-savossa 6000 kg:n molemmin puolin. Meillä muokkarina on he-va joka on ainakin arekseen verrattuna hieman painavampi ja toimii nurmellakin paljon paremmin. Muokkaussyvyys on ollut noin 5 sentin molemmin puolin. Ei todellakaan ole mitään järkeä kyntää vuosi vuoden perään uusia kiviä pintaan. Polttoainesäästökin on todella merkittävä.

Jatkokysymys edelleen liittyen Pellonpajan parsikalusteisiin...Oletteko olleet yhteydessä kalustetoimittajaan kyseisestä asiasta vai nuolleet haavanne ja korjanneet? On kyllä aikamoista piittaamattomuutta jotta firma pesöö kätensä koko ongelmasta.

olen samaa mieltä edellisten kanssa ja kokemuksesta voin sanoa että draxxin on ainoa mikä tehoaa hengitystietulehdukseen. Ensin kaksinkertainen annos ja sitten muutaman päivän päästä uusintapiikki,jos on oikein pahaksi päässyt. Kokemusta on parista erittäin hankalasta tapauksesta.

Kolmemetrinen Tume vm.-07. Hyvä peli on edelliseen 2,5 metriseen kevythinattavaan verrattuna vm.-89

Meillä ollut Kasin ruisku nyt kome kesää käytössä ja ihan hyvin on asiansa hoitanut. Toiminutkin moitteettomasti. Turha on ruiskuun ihan mahdottomia rahasummia sijoittaa.

Onko kellään kokemusta Pellonpajan kalusteista? Miten ovat kestäneet käytössä? Kuulin nimittäin eräältä tuottajalta tapauksista jossa oli asennettu pihaton makuuparsikalusteet 5 vuotta sitten ja tänä keväänä huomasivat niiden olevan juuresta täysin puhki ruostuneita. Nyt käydään vääntöä siitä kuka ottaa vastuun. Heillä on myös -90 luvun alkupuolella samaisen firman kalusteita ja ne on kestäneet hyvin. Olisi hyvä tietää laajemmaltikin millaisia kokemuksia teillä on?