eiks tuolla ollu vettä lähelä kasteluun?   montako kilsaa merelle??

Meiltä taitaa lyhimmillään meri olla Salossa, etäisyys n. 50 km. Sitähän sää kysyit.

Riippuu osaltaan siitä, missä kaveri asuu https://www.lahdenampumaseura.fi/ampumakoulut/

Kaukana asuu Lahdesta. Taitaa olla tuon seuran sivut, jota joskus itsekin katselin tiedonnälkääni lääkitäkseni. Omalta kohdaltani tuli siihen tulokseen, että ei ehkä oo mun juttu "ammuminen". Mutta huomasin jälkeenpäin, että edullisia harrastuksia on kovin vähän. Eikä itsellä sitä aikaakaan tunnu ylimääräistä olevan.

Lahdessa on kaikki niin hyvin...siellä on radioamatöörikerhokin melkein isompi kuin valtakunnallinen liitto...ainakin aktiivisuudella verrattunna!

Mikä se olisi mahdollinen polku ammuntaharrastukseen? Jossain kerhossa kun käy pari vuotta tunnollisesti räisikimässä, niin sittenkö saa luvan hankkia oman aseen? Mutta ei niitä ampumispaikkoja kovin tiheässä ole eikä ruutiaseella kai ammuta muualla kuin radalla (pl. metsästys)? Ilma-ase lienee edullinen hankkia ja käyttää, mutta voiko silläkään tavallisella taajamatontilla harjoitella?

Kaverin puolesta kyselen

...Näyttää siltä että  kellä on olut huonompi sato, sitä  satoa ei ollut aikaisemminkaan.  Suomessa on ylitarjontaa viljasta,   ohraa täytyisi viedä ulkomaille.  Miksi vienti  ei  vedä,  kun markkinat on   tukossa.

No meillä ei viljasato ole kovin kummoinen usein ollut, mutta aina sentään jotain on puitu. Tänä vuonna ei tarvinnut. Rehuksi myöhään kylvetty ohrakin iti kolmessa vaiheessa eikä siitä mitään tullutkaan. Lyhyttä ja harvaa. Kaurasta osa laitettiin säilörehun sekaan, olis tarvinnu laittaa kaikki. Mutta kuvittelin vielä elokuussa, että siitä jotain tulisi. Se siiloon niitetty lohkokin iti toisessa vaiheessa niin, että ajoin sen nuorisolle niittorehuna.

Säilörehusta tuli noin puolet normaalista eli kato kävi siinäkin. Seitsemän viikon pouta vapusta juhannukseen iski tähän todella pahasti eikä sitä myöhempi "ihan sopiva sade" enää pelastanut.

Iltapäivällä olimme lasten mummilassa eli anopilla syömässä. Kaikkee perusjoulumättöä rosollista lipeäkalaan ja lanttulaatikosta lihapulliin, unohtamatta luumurahkaa jälkkäriksi. Ähky tuli niinku yleensä, päälle vielä kahvin kanssa joulutortut ja jäätelöä. Punkkua otin puolilasillista ruoan kanssa, kahviavecit jätin nauttimatta.

Illalla ei navetoinninkaan jälkeen vielä ollut nälkä niinkuin ei muillakaan. Aamupäivällä  leivinuunista otettua kinkkua mätettiin oikein huolella silti, suklaata kyytipojaksi.

Huomenna sitten kotona päivällä laatikoita, kalaa jne. ihan perinteistä.

Laitetaan vähän henkisempää, kun on Joulun aikakin, tuskin kukaan pahastuu? Uskon, että tietoisuus jatkuu tälle pallollekkin tehdyn visiitin jälkeenkin ja siellä jossain on kaksi puolta. Mitenkäs muut ajattelee? Jos joku haluaa kysyä jotain aihepiiriin niin eikun vaan?!

Olen ev.lut. seurakunnan jäsen. Kuolemanjälkeistä elämää en ole (vielä) pohtinut. Muuten mulla on mielestäni hyvät välit parven äijän kanssa. "Koettelee vaan ei hylkää". Eikä kaikkea ihminen tiedä eikä käsitä. Täytyy luottaa.

Mut sen verran oon mieltä, etten koe hyväksi asiasta toitottaa. Joillain uskovaisilla on kummallinen tarve toitottaa omaa näkemystä ja julkituoda omien valintojen erinomaisuutta juur joka välissä. Sit on nää lahkot, joissa raha näyttelee suurta osaa, siinä heikkoa ihmistä koijataan uskonnon varjolla oikein kunnolla. Jenkeissä ainakin, ehkä Suomessakin. Ja kummallisen paljon kirkko on ukomailla saanut julkisuutta seksuaalisissa väärinkäytöksissä.

Jehovat poikkeilee joskus. Heidän kanssaan on mukava jutella, jotain yhteistä sentään on.

Vastaan asiasta kysyttäessä ja yritän käyttäytyä normaalisti. Kiroilen perkeleesti. Kirkoinmenoihin ei ehdi/jaksa kuin pakolliset, joskus olis kiva muutenkin mennä. Olin sen verran kauan seurakunnan hommissa suntion lomittajana, että totuin istumaan ja kuuntelemaan. Tykkään laulaa, myös virsiä.

Veroa maksan niin vähän, että ei haittaa sekään.

Luultavasti tälläkin vetkuttelulla on vain yksi tarkoitus - kannustaa mahdollisimman moni luopumaan tuotannosta, jotta ylituotanto vähenisi. Pakkohan on siinä kohtaa luopua, jos rahat loppuvat. Ja jäähän sitä sitten jatkaville isompi potti, kun on vähemmän jakajia. #VMP

Lainaus käyttäjältä: nissan - 18.12.18 - klo:21:50

Näinkö Aarne

https://www.youtube.com/watch?v=8lEYaTvvq4g

On ne antiikkisia nuo jenkkien "jättirekat", Nuppi melkein hyttiä ja pitkää nokkaa, perävaunu kiikkun nokastaa rungon päässä. Eikä ole kehitystä tapahtunut vuosikymmeniin. Millähän kuski pysyy tuossa kuvassa kärryilläm että mikä pykälä päällä. Ergonomiasta ei hajuakaan!

Tässä komiat lähtörituaalit ja vähemmän keppejä!

https://www.youtube.com/watch?v=4BdQVKatCME

Valtralla en ole koskaan ajanut, joten ei ole kokemusta vaihteiden toiminnasta. VBMValmet 705 kaksiasentoinen pikavaihde toimii hienosti enkä kevennä kaasua kumpaankaan suuntaan vaihtaessa. Pitkät vivut siinäkin on mutta alue vaihtuu vauhdissa kumpaakin suuntaan. IH 475 ei pikavaihdetta olekaan, muuten melko toimivat vaihteet ja "hauska" vaihdekaavio tavanomaisen H:n sijaan.

Monet ehkä muistavat, että meillä on pikavaihdevammainen Maxxum. Kolmonen puuttuu välistä, joten sen yli täytyy mennä kytkimellä. Kun ykkönenkään ei yleensä kytkeydy ilman virhetilan kuittausta, olen oppinut käyttämään pikavaihdettakin aina kytkimen kanssa. 2 ja 4 ovat käytettävissä. Alue vaihtuu yleensä ongelmitta molempiin suuntiin, välikaasua toki tarvitsee.

Mää luulen, että vanhaisäntä käyttää JD 2650 pikavaihdetta kytkimen kanssa, mut en oo varma. Mutta se on niitä harvoja käyttämiäni traktoreita, joissa alue ei vaihdu pysähtymättä. Mut se ei oo ainoo syy, miksi en siitä tykkää

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 05.12.18 - klo:20:44

mutta eiks nuilla ole niitä ohittajia?   ja tuossa on sellanen piha missä rekan pyöräyttää ympäri silmät kii..  mut ku pihatielle on 90 kulma....   eikä ite oo tullu yhistelmää ajettua mut ku tuo on pelkkä nuppi.....

Mitähän ohittajia?

Onspotteja? Ketjunheittäjiä?

Meillä oli aikaisemmin kuiviketurve varastoituna navettaladossa. 45-55 m3 oli nuppikuorman eli toimituserän veloituskoko. Peruutus ahtaaseen väliin (melkein suora reitti) sujui kolmiakselisella aika hyvin, mutta kun jossain vaiheessa nuppi oli vaihtunut neliakseliseen (2+2), niin johan alkoi olla kankeaa ja kuorma jäi aina vaan kauemmaksi toiveena olleesta kohdasta. On kai se pidempikin se neliakselinen ja jäi se viimeinen pieni mutka tekemättä kun ei mahtunut/taipunut.

Turvekuorma on nyt neljä tai viisi kertaa purettu pihalle, hyvin mahtuu! Scania tais olla jo viisiakselinenkin.

Huomenna kuulemma nousee, missä mennään tällä hetkellä?

Meijerin myyntirouva kertoi, että oli jo kahdelta toimittajalta tullut hinnannousuilmoitus (+0,01€/l) tälle aamulle.

Tonni talvilaatua 31*** postinumeroalueella = 0,96 €/l.

Maasturissa on sähköhydraulinen etuaura, sillä oon aurannu oman ja naapurin pihan toistakymmentä vuotta. Tosin viime talvenakin vissiin kahteen kertaan koko talvena.

Nyt on Toyotasta (BJ) kytkin täysin loppu, joten jos lunta tulee, pitänee laittaa perälevy 705:n perään ja aurata sillä.  On vaan vähän tylsä, kun levy taitaa olla on kapeampi kuin traktori eikä käänny hydraulisesti. Tosin uhkasin kyl, et laitan sen auran HJ:n keulaan. Ihan joutilas sekin olis aurahommiin, kun ei oo katsastus voimassa.

Tunneli tarvitaan kuulemma työmatkaliikenteeseen, jotta Suomessa asuvat voivat käydä työssä Suomenlahden eteläpuolella. Helsingissä ei kasva kuin nukkumälähiö.

Caruna uusi tällä kylällä ilmajohtojen  tolpat vuonna 2015. Nyt ens kesänä aurataan uudet johdot maahan. Ei siis yhtään mitään järkeä tuon firman touhuissa.

Mua on v1tuttanu jo pidemmän aikaa tää maakaapelointikiima. Kaapelia aurataan pellolle, johon se tietysti on helppo tehdä ja isännätkin tykkää, kun tolpat poistetaan. Ja tulee näkyvää valmista nopeasti ja tehokkaasti. Usein turhaa, sillä pellolla avojohtolinja on luonnostaan puuvarma! Metsään asentaminen on kallista, pitää usein oikein kaivaa ura, on kiviäkin ja muutenkin vaikeaa.

Ja ihmeen kallista touhua siihen nähden, että kaapelointiurakat on kuulemma kilpailutettu ihan ruvelle. Luulis olevan edullista, kun työn laatu on monin paikoin ihan mitä sattuu.