Lainaus käyttäjältä: aurajokilaivuri - 26.10.09 - klo:23:41

Fendt 936 painaa 10360 ja maksimipaino on 18 tonnia. Perävaunukytkimelle valmistaja sallii 2 tonnia. (laki 3 tonnia)

Lisäpainoja voidaan lukea hyväksi kolmannes omapainosta, eli 3 453 kg.

Jos kärryssä on polkimesta toimivat jarrut, perävaunun maksimi kytkentämassa on (10 360 + 3453) *3 = 41 440 kg, ellei valmistaja ole rajoittanut pienemmäksi.

Siihen vankkurimalllin täysperävaunu. Takana kolmiakselinen teli 1.4 metrin akselivälillä sallii 24 tonnia, ja eteen kaksiakselinen 1.3 metrin akselivälillä 18 tonnia. Perävaunun kytkentämassa yhteensä 42 tonnia.

Perävaunuun lisäksi 2 tonnia koukulle, ja traktoriin täysi painotus, mahdollisesti siitä pitää vähentää koukulle tuleva paino eli jää 16 tonnia.

Eli traktori + lisäpainot + koukkupaino yhteensä 18 tonnia + perävaunu 41.4 tonnia = kokonaispaino 59.4 tonnia.

Toisaalla traktori+perävaunu sallittu kokonaispituus on 16.5 metriä, ja jos äärimmäisten akselien väli olisi 15 metriä, niin sallittu kokonaismassa olisi 55.64 tonnia.

"yli 44 tonnin ajoneuvoyhdistelmän kokonaismassa ei kuitenkaan saa ylittää määrää, joka saadaan lisäämällä 20 tonniin 270 kg jokaiselta 10 senttimetriltä, jonka ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän äärimmäisten akselien väli ylittää 1,80 metriä."

Meniköhän oikein?

---muuten kyllä,mutta meille on opetettu että max.kytkentämassa on 3x rekisteriotteeseen merkitty omamassa,joten max.kytkentämassa olisi 936:lle 31080 kg.Lisäpainoja ei koulutuksen mukaan lueta max.kytkentämassan laskennassa mukaan.Tämän laskukaavan mukaan max.massa olisi 33080kg mukaanlukien 2tn koukulle.
---lisäpainot luetaan mukaan esim siinä tapauksessa,että on jarruton kärry...

Meniköhän nyt oikein?

Itsekin aikoinani opiskellut ja taistellut nuiden pykelien kanssa. Silloin se meni niin, että traktorin perävaunu kun siinä 3 tai useampi akseli saa kohdistaa tiehen 24t kuorman. Tuo ei nouse vaikka siihen peräkärryyn laittais sata akselia. plus sitten 3t kuorman vetokoukulle. Jos traktori sallii 4t koukkupainon, sitä voi käyttää pellolla, mutta tiellä laki määrä taas sen 3t. (Huomaa, että valmistaja saa ilmoittaa vaunuun vaikka 100t kantavuutta, sitä kantavuutta voi taas käyttää pellolla jos vaan pysyy pinnalla)) Eli oikeesti (24+3=)27t on suurin massa mitä voi kuljettaa 3 tai useampi akselisella perävaunulla. Silloin traktorin massa täytyy olla tuo 8t ja vaunussa polkimesta säätyvät jarrut. Traktoria saa lisäpainottaa sen 1/3 omapainosta, esim etukuormaajalla, vannepainoilla. esim jos sulla 6t oma painoltaan traktori saat siihen laittaa 2t lisäpainoo, silloin sulla on 8t traktori. Silloin yhdistelman massa voi olla tr 8t, koukkupaino 3t ja perävaunu 24t. Eli yhdistelmän kokonaispaino on 35t.

Kun ajetaan puntarille ja punnitus suoritetaan oikeaoppisesti niin otetaan punnitustulos perävaunusta, aisapainosta ja traktorista erikseen. Sitten lasketaan 3xtraktorin paino pitää olla suurempi kuin perävaunun akselipaino. Ja vaikka näin olisikin, mutta aisapaino on 4t niin taas saa sakon. Punnitusta ei aina tehdä näin, joskus ajan säästämiseksi voi olla järkevää punnita tr+vaunu irroittamatta niitä toisistaan. Jos aletaan spekuloimaan niin voihan tuohon ottaa sen 10% ylikuormaa, josta selviää puhumalla. Vai onko tässä nyt keksitty ihan uusia juttuja tuolta kuorma-auto puolelta?

Meniköhän nytten väärin?

Kävin tutustumassa kerran vaunuun. ihan ok kärry jos rantasaunalle ajat puita ja hitsi pysyy kädes. Ja jos oot muutenkin tottunut ajelemaan vehkeellä kuin vehkeellä. Ja konetta täytyy osata käsitellä hinovarasesti, vähä niinkuin naista. Kaikki on kiinni harraste mielestä ja tarpeesta. Urakointiin ja isompaan tarpeeseen älä mieti..

riippuu tilanteesta, mutta on se mahdollista. Jos oikein pahasti lytyssä ja kovaa maata vasten niin sitten ei ehkä onnistu. kokeilemalla paras ja sitten jos auta niin rengas irti

Mullon tommonen MP-liftin kaasuvaimennin ollut yli kymmenen vuotta, nyt jo toisessa kuormaimessa. Vaimennus ollut lähes kokoajan päällä, vaimennus toimii parhaiten kun on kauha tms. keulassa. Kuikkaan kuuluvat vaihtavan niitä kiveksiä 

Putkimaisethan on tavallaan niinkuin hydraulisylintereitä, eli teräsmännän toisellapuolella on kaasua. Pallomaisissa on taas semmonen kumikalvo. Kestävyys on ihan eri luokkaa nuissa sylinterimäisissä, mutta noi kivekset on taas edullisia. Riippuen paikasta mistä ostaa nuita niin pallerot maksaa 20-150e ja sylinterimäiset 100-400euroa.

Hanat on hyvät kun teet tarkkaa kuormausta, eikä ne maksa paljoa, että ehdottomasti kannattaa asentaa ne.

Sähköautoilla ajellaan silloin, 10v pääsät polttoaineet maksaa sen 10e/litra niin ei ole kellään vara ajella bensa/diesel autoilla. Ja eiköhän nuo vanhat saastuttavat autot kielletä jollakin ympäristödirektiivillä. Akkutekniikka kehittynyt siihen mennessä niinpaljon, että autot yhtä tehokkaita kuin nykyiset bensa/diesel autot. Rakennetaan pari ytinvoimalaa niin saadaan halpaa sähköäkin. Eräs henkilö väitti kovasti että traktoritkin tulee olemaan kohta sähkökäyttöisiä, sitä en kuitenkaan menis uskomaan ihan heti..

Kaikki hyppiminen johtuu renkaista ja niiden epäkeskisyydestä. Massan lisääminen(tai vähentäminen, jos mahdollista) ja jousitus eteen(kuormaajaan tai akseliin) auttaa. Minullakin traktori menee aina hyvin ilman kuormaajaa, mutta kun kuormaajan asentaa niin hyppiminen alkaa. Lopulta se loppui etukuormaajan jousituksella. Yleensähän se alkaa jossain pyörimisen resonassi taajuudella ja siitä sitten voimistuu.

Yleensä paineen vähentäminen on parempi keino kuin nostaminen, varsinkin jos on vyörenkaat. Toiseksi renkailla ei kannata pitää kuormaa päällä, eli ei säilytä vaunua lastattuna ja etukuormaajan laskee aina maahan kun lopettaa työt. Yksi keino, joskin hankalampi, on kääntää renkaat eri asentoihin, eli 180 astetta toista eturengasta. Silloin yleensä painumisesta johtuva epäkeskeisyys siirtyy vastakkaisiin asentoihin. Tähän päästään myös jos käytetään hieman eripaineita eripuolilla, silloin vierintäkehä on eri ja epäkeskeisyyskohdat on harvoin samaan aikaan molemmilla puolilla traktoria/perävaunua, joten pompottamisvaikutus on pienempi.

Multiva olen melkein jo poissulkenut, hinnoiteltu vähä liian kalliiksi ja mitä olen kuullut niiden toiminnasta niin ei oikein vakuuta (esim puolenkymmentä tapausta alakerran kanssa eri kokoluokissa ollen törmännyt) Lisäksi en ymmärrä että joku laittaa maansiirtovaunun päälle jonkun viljakasetin. Ainakin minun hommissa dumber lava ei ole viljakäyttöön tarkoitettu. Tiedähäntä onkohan hinnat nyt kesän jälkeen laskeneet.

Nuo kuormauton rungoista rakennetuistakin on aika paljon kokemusta. Ne tulee hyvin perässä maantiellä, semmosen saa suht edullisesti rakennettua, jos olisi aikaa, mutta jos teetättää jossain niin tulee aika kallis tai normaali tehdaskärryn hintainen. Maastossa nämä rekan pyörät menee huonosti, uppoaa tehokkaasti ja kun vaunut painavia niin se vielä edesauttaa sitä. Että seuraava vaunu on mahdollisimman leveillä (600-700mm) pyörillä ja tehokkailla jarruilla ja suhteellisen kevyt. 

Täytyy tässä pitää vielä silmiä auki mihin suuntaan nuo hinnat kehittyy syksyn aikana, näyttää, että kauppiailla alkaa olla kokoajan enempi mielenkiintoa myydä ja kaupata..

Paalinpyörittäjä se ei osaa päättää ruikuttaako vai kehuakko itseään?  Viittaisi skitsofreniaan....
[/quote]


Yleensä isoimmat viljelijät narisee eniten tukieroista, kadehtii muita maajusseja. Kaikki mulle, mulle, muu, muu, muu. 
[/quote]

Kyllä tietty aika skitso täytyy olla, että viittii pitää karjaa susirajan eteläpuolella

Toi tukierohan ei oo 10 emon/20 hehtaarin tilalla edes karkkirahaa, muttasitte ku on 100 emoo ja +200ha, niin puhutaan kymmenistä tuhansista Jostain syystä tundramiehet ei valita tukieroista, mikshän

Pohjoisessa ollaan jumalan valittua kansaa, jonka tukia ei saa arvostella..Jos etelän mies arvostelee, niin se on kateutta
[/quote]

Kyllähän tässä on "kulttuuri" eroja ihmisissä eripuolella suomea.  Toiset inisee kun jokin ruuvi tai mutteri ei mene jengoille. Toiset laittaa sen menemään. Toiset taas tyytyy että se ei mene siihen ja vaikka liimaa kempillä sen. Sama tukiasioissa. Toisen inisee ja valittaa toiset tekee töitä ja mietti miten voisi vielä tehostaa. Kumpikaan ääripää ei ole oikea.
 
Käytännössä olen huomannut (huomatkaa, että kärjistän asiaa), että etelän miehen inisee ja valittaa kaikesta, mikään ei ole hyvin. Pohjoisen pojat on hiljaa tekee työt ja yrittää tehostaa ja tulla toimeen. Itäsuomessa kadehditaan toisiaan, jos toisella on asiat paremmin ne pyritään sabotoimaan jollain konstilla. lännessä(k,p,e-pohjanmaa) kaikki pitää olla paremmin kuin muilla. Suuremmat koneet yms. Eli jos toisella menee hyvin niin itellä pitää mennä vielä paremmin.

vituttaahan se varmasti kun toinen just rajan toisellapuolella saa isompaa tukea. Mutta ei sekää ole reilua että etelässä on kaikki kylvöt tehty ja komiat oraat kun pohjoisessa odotellaan lumien sulamisia. Ei nämä asiat kadehtimalla parane, pitäisikö se kadehtimisenergia suunnata johonkin muualle. Jos joku haluaa vetää S:llä 2m äestä niin se on hänen oma asiansa, itse jos tämmöisen toteisen niin kadehtimen ei olisi ensimmäinen tunteeni, ennemminkin sääli. Asian muuttaa kuitenkin se, jos tulos ei ole tärkein tarkoitus viljelyssä ja talous on muutoin kunnossa.

Kaikki tallaa tavallaan ja jos siihen on vara niin heille se suotakoon...

Elho ProFlow 6000i tuli sitten lopulta hankittua. Valinta oli oikeastaan kahdenkauppa, kun vain Elhossa ja Junkkarissa on virtausmittarit. Junkkaria kohtaan on "pientä" allergiaa, niin siksi valinta kallistui Elhon suuntaan. Ainakin tynnyripumppu on toiminut hyvin.

saako elhossa kalibroitua virt mittarin kuinka helposti? Meillä on käytetään 50% bakteeria ja 50% happoa silloin vrtausmittarin lukema heittää arviolta reilu 10%, jos ja kun se on verrannollinen ominaispainoon ja juoksevuuteen. Ainakin tähän tulokseen olen tullut varsihapottimen kanssa. Minulla tahtoo ääni mennä Junkkarin 1000 puolella kun siellä virt mittarin säätö on nopea toimenpide. Tarkoituksessani varsihapotin alkaa olla tehoton, kun tarkoitus olisi siirtää vielä tynnyrit tr keulalle niin sieltä ei saa tarvittavaa virtausta aikaan.

Mitenkäs tuo junkkarin uusi HP-1000 hapotin? ollut kuulemma parivuotta myynissä, hapon saa säädettyä kuulemma nopeuden mukaankin. Siinä on 2 trippimittaria hapolle ja myös säiliövahti, joka hälyttää kun happo on loppumassa. Lisäksi se pysäyttää pumpun kun traktori pysähtyy tai noukin nousee. Ja mikä minun mielestä parasta niin ohjain ilmoittaa jos tavoite virtausta ei saavuteta. Siinä ulkönäöltään sama ohjain kuin Junkkarin kylvinkoneissa.

Itse olen tähän mennessä hapottanut normaalilla varsihapottimella mutta se tahtoo rajoittaa ajonopeutta joten täytynee tässä harkita vakavasti vaihtoa. Merkki on kyllä vielä auki, mutta ominaisuuksiltaan tuo hp-1000 on löytämistä paras. Täytyy vielä ottaa hinta selville nuista aiemmista, pdh, elho, lipton malleista..

Kotimaisiin koneisiin olen tilannut aina suoraan tehtaalta. Osasta ja tehtaasta riippumatta ovat poikkeuksetta samana päivänä lähteneet postiin/matkahuoltoon. Usein jää kauppiaan katekin omaan taskuun. Oli sitten S tai K ketju kyseessä sama homma.

Ethän ole mennyt vaihtamaan öljytyyppiiä? Kuluneella pumpulla hyvä (juokseva, matala viskoosinen) öljy ei tuota painetta. Muutoin vika vaikuttaisi hammaspyöräpumpun kuluneisuudelta, jos kuitenkin kierroksilla toimii ok.

itsellä kaksi elhon 320 levää konetta ollut enkä voi niitä enää viha miehillekään suositella. 2v olen nyt tapellut viimesen kans ja mikään ei tunnu toimivan. Harmilline juttu kun niittokone seisoo korjaamohallissa kun pitäs töitä tehdä, vaikkakin puolet korjauksista tehty pellolla, mutta hidastuttaa kuitenkin muuta korjuu lenkkiä. Elholla sarjat niin pieniä että tekävät testaukset isännillä. Jos koneita valmstetaan se 10kpl vuodessa ja joka vuosi tuodaan uutta niin ainahan ne isännät on testikäyttäjiä.. Seuraava kone ei tule olemaan tämän merkkinen..

En sano mitä ottaisit, karta Faresia. Ihan vain jos uudessa koneessa jotakin sattuu olemaan, pirttinen on aika kurja partneri siinä vaiheessa.

onko sama homma kuin muidenkin pienien maahantujien kanssa? Käytännössä ymmärtää kun se on aina katteesta pois mitä hoidat ongelmatilanteita. Harvoin varmasti saa pääyritystä laskutettua rikkoutuneista osista tai koneen seisokista. Käytännössä olen huomannut että toiset yrittää enemmän hoitaa asioita kuin toiset. Joilla ei ole yritystä juuri ollenkaan olen unohtanut kauppakumppanuuden kokonaan. Se on kyllä ihan kauppiassta kiinni. Henk. koht. monta hyvää kappasuhdetta pienien maahantuojien kanssa ja he hoitaneet asiat suht ok. Ei kyllä pienistä ongelmista ole tapana valittaakaan.

Tähän viitaten katsokaa aina kun ostatte koneen että saatte sen CE-merkin ja vaatimuksenmukaisuustodistuksen. Muuten olette vahingon sattuessa aika heikoilla. Vakuutusyhtiöt pesee aika helposti kätensä jos nämä ei ole voimassa. Kerran olin naarurivaltion konetta(en halua mollata ketään valmistajaa, ei kaikilla suomalaisilla valmistajillakaan ole CE-merkkiä tai vaatimuksenmukaisuus todistusta) ostamassa ja ce-merkki oli näkyvästi maalattu koneeseen. muuta mitään vaatimuksen mukaisuusvakuutusta ei saanut. Laitoin sen kaupan ehdoksi ja kauppa peruuntui, kun en sitä saanut. Ostin kotimaisen koneen joka oli 20% kalliimpi. Jos vaan käyttää vieraita kuskeja niin kannattaa kiinnittää huomiota kyseisiin asioihin. Keski-euroopassa nämä tapaukset on jo kitketty aika hyvin pois. Siellä ei kukaan tee töitä ce-merkittömällä koneella.