Onko näistä koneista kokemusta? Lentääkö ruokintapöydältä oljet yli lantakäytävän? Sekolla ainakin näytti olevan lisävarusteena puhallin. Paisuaako se olki vaunussa kovin paljon, monta pyöröpaalia 150cm menee 15m3 vaakaruuvi sekoon? Miten pitkään joutuu olkipaaleja pyörittämään ennen kuin ne on silppuna? Paljon on ollu apevaunuista keskustelua ja sivuttu kuivitusta... mut noi asiat on jääneet mietityttämään

Toolerilla voi ajaa huoletta siihen asti kuin röyhy/tähkä näkyy. Pari vuotta kyseisellä aineella pruutannu ja puhdasta tullu...eikä ole niitä vioituksia näkynyt.

Lainaus käyttäjältä: +250 - 11.08.11 - klo:15:07

Lehmille menee apetta jossa kaura,rypsi ja kivennäinen,ropolta vieskamaituri.Jako matolta 6kertaa päiväs.Ei aiheuta liikehdintää navetas kun ape jaetaan.
Aiv pyöröpaaleis,nuorena tehtyä timotei ja vähä apilaa seas.Säilöntäaine aiv2.Ei viä analyysiä.
Ureat n28-30

Et ole ajatellut kokeilla "hidastaa" vähän tuon appeen läpimenoa,"laimentaa korsirehuja".

Ekana tulee mieleen säiliksen korkea sokeripitoisuus, (timotei, kevätsato ja vielä happo säilöntäaineena), matala sokerinen ja riittävän NDF- pitoinen rehu olisi kokeilemisen arvoinen juttu tässä tilanteessa. Varmaan kannattais lisätä seokseen esim. vita-melliä tai jotain muuta vastaavaa.

Onko ape muussia? Lehmät eivät saa riittävästi "työtä" syödässään sitä ja syljen eritys jää vähäiseksi -> pötsi happamoituu ja tuo mukanaan lukuisia ongelmia. Onko sama apesekoitin ollut käytössä jo edellisillä?

Muutos uusiin tiloihin aiheuttaa aina stressiä, mutta sen pitäisi kyl aika nopeasti helpottaa.

Laidunnus olisi varmaan myös tosi hyvä utareterveyden kannalta. Makuupaikka olisi luonnollisesti aina puhdas, ruokinta nurmivaltaista ja liikuntaa pehmeällä ja pitävällä alustalla, eikä seinät ahdistais! Kyllä se robolla onnistuu, nähty on 

Aja millä ajat, mutta ainut oikea kärry taitaa olla Multiva...

Onko tulla pruutattua rypsille tai rapsille? Milloin ja minkälaisia kokemuksia löytyy?

Ilmoitanko alan rypsille vai säilörehulle? Rypsiltä sais 50 €/ha enempi tukea, mutta lannoitustasot ovat alemmat kuin säilörehun... ei taida riittää tuottamaan kunnon satoa. Eli viljelykierto menee näin vanha säilörehunurmi, otetaan ykkössato kesäkuun alussa, sitten sonta ja kyntö. Rypsin kylvö siihen noin 10 päivän aikaa. Syksyllä rypsin puinnin jälkeen syysvehnälle ja heinän siemen mukaan, niin ensi kesänä saa vehnän puinnin jälkeen vielä yhden säilörehun syyssadon. Löytyykö kyseisestä viljelytavasta kokemuksia?

Kalsiumissa se suurempi pudotus on tapahtunut etenkin sinimailaslohkoissa. Mailasiin ei oikein raaski lietettä levittää, kun se ei oikein pidä tallaamisesta. Kipsi tai kuona olis apilanurmea perustettaessa varmaan paikallaan, siinä tulis myös rikkiä.

Ihan direktiivin mukaisia määriä levitellään. Pesuvedet menee joukkoon laimentamaan lietettä ja tietysti avoaltaaseen kertyy melkoisesti sadevettäkin. 70m3/ha vastaa 7 mm sadetta, ei se nyt mikään mahdoton määrä ole. Jos ajetaan pienempiä määriä niin kilometrejä tulee melkoisesti lisää ja tarvetta osto lannotteille-> lisämaan tarvetta-> tuotetaan rehuviljaa yli oman tarpeen keinolannotteiden turvin, en pidä sitä kovin järkevänä. Nyt lanta riittää/mahtuu nurmille 2 ja 3 sadolle sekä vilja/rypsimaille. Onko noista multausauroista/kevyt muokkareista kokemuksia tälläisessä käytössä?

Sehän siinä kummastuttaa. Apilat saavat 40-50 N kg salpietarista koko kasvukauden aikana eli kolmelle sadolle yhteensä ja pienen annoksen lietettä 30m3. Vastaavasti natanurmet lannoitetaan maksimin mukaan ja niihin huitastaan lietettä 50-60m3, joten salpietarista tulee 150 N kg/ha. Natanurmien ph ja Ca pysyy aika vakaina. Oma käsitykseni on kun sato tonnia ka/ha on suurin piirtein sama, niin apila- sekä mailasrehun korkeampi Ca pitoisuudella on vaikutusta tähän asiaan.

Omasta kokemuksesta apila ja mailanen ottaa maasta Ca runsaasti, joten kalkitus tulisi tehdä aina apilanurmia perustettaessa.

Miten alan ammattilaiset hoitavat lietteen multauksen? Lietettä ajetaan 60-70 m3/ha, joten mitkään matalamultaimet eivät tule kysymykseen. Levitys tapahtuu keväällä syyskynnöksille ja maalajit vaihtelee laidasta laitaan. On tullu vuosien mittaan kokeiltua jo kaikenlaista, joustopiikki-,lautasäestä ja livakan multainta. Multaimen kanssa tulee ajettua 3-4m välein, joten pelto on täynnä tiivistyneitä pyöränjälkiä. Hajalevityksellä menee 9m jaolla, mutta sen multaaminen on kyl aika p*skasta hommaa ja siinä liejussa joustopiikkiäkeellä työsaavutus ei päätä huimaa. Kevätkyntö ei passaa maalajien puolesta. Levitysmäärää ei viittis vähentää kun tällä määrällä saa 5500 viljasadon ja N-P-K menee aikas hyvin kohdille, kun K on punasella.