Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
http://www.lainvoima.com/kohde.php?id=5094
Olihan tuolla jossakin kierrelty, kun mittarissa oli vajaa puoli miljoonaa. Ei ehkä saatu myyntiä kuitenkaan tarpeeksi kilsoihin nähden.
Tämä on ihan normaali toimintamalli rakennusalalla, konkka muutaman vuoden välein. Pöytä puhtaaksi ja taas mennään
Tämä ei ihan nappiin menny volvolla olis vielä muutaman vananavetan myyny suomen maahan. Mitä pöytälaatikko firma tekee putkentaivuttajalla?
Proagria kun suunnittelee navetoita ja tarjoaa vielä käyttöönotot vms:lle ja on mukana kehityksessä niin eiköhän uusi firma pääse hyvin alkuun!
Kyllä näillä apulannan hinnoilla kannattaa aika kauas viedä sen sijaan että kippaa naapurin lähimmälle pellolle. Asia on sitten jo jokseenkin erilainen jos naapuri hakee itte lannat lantalasta. Kuitenkin vastoin kaikkia nykysuuntauksia pitäisi siirtyä enempi syyslevityksiin. Siitä hyötyisi kaikki paljon enemmän. Etenkin maat ja tiet. Toki mökkiläiset valittaa kun voi tulla kuraa tielle mutta se on onneksi pienimpiä ongelmia.
Väärin. Etenkin nurmille liete pitää saada aikaisin keväällä ja ratkaisu siihen on vetoletkulevitys ja etäaltaat.
Turha sitä lietettä ajaa keväällä sinne nurmiin. Ykkössato kootaan kuitenkin kesäkuun alussa ja lieteen ravinteet kylmässä maassa ei auta kasvua, maan täytyy olla riittävän lämmintä ennen kuin esim. typpi on kasveille käyttökelpoisessa muodossa. Syksyllä annettu liete toimii nurmella keväällä annettua lietettä paremmin kevätsadossa.
Taitaa näillä lannoite hinnoilla lannan rahtaus kymmenien kilometrien päähän olla kannattavampaa, kuin ostaa kemiallista lantaa ja antaa ilmaiseksi lietteet altaasta. Pari siirtoajorekkaa ajamaan ja kontti lohkolle.
Mutta edelleen olen sitä mieltä että yhtään isompaa navettaa ei saisi tehdä kuin mihin rehu- ja lannanlevitysala antaa myöden. Yli viiden kilometrin ajomatkat alkaa maksamaan jo sen verran, että niistä lehmäpaikoista ei paljoa katetta kerry, jotka on niiden peltolohkojen varaan tehty.
Ei se liete tyhjästä tule, kai sillä tuotetaan rehua karjalle. Rehu- ja lietekuljetuksissa liikkuu kuitenkin massaa moninkertaisesti päätuotteeseen verrattunu, jolloin jokainen lisäkilometri syö tulosta. Asiaa voi tutkia vaikka prorahastuksen laskelmista lehmämäärän kasvu 70 -> 140 lisää muuttuvia kustannuksia 20%. (tuotantoon investoinneet tilat a&b alue). Turha niitä elukoita pitää, jos ei ole riittävästi maata rehulle sekä lannalle.
Viime kesä vedettiin pelkällä vehnällä, appeessa 5 kg ka ja robolla vähän lisää max 2 kg ka. 4,5 kk mentiin ja ei mitään ongelmaa näkynyt ja pitoisuudet säilyivät kesälläkin kohtuu hyvinä. Vehnän jälkeen siirryttiin perinteiseen ohrapitoiseen seokseen, niin lehmät laiskistu selvästi. Säilis on biologisella tehty ja sitä ne kesälläkin söi kohtuullisesti.
Valiolaiset osuuskunnat korottavat loppuvuoden hintojaan 1,5 + 2,5 ja vuoden alusta lisää 
Tuntuuko karvaalta nyt kun n.5 cent ja vahvan osuuskunnan pääomitettu hyöty 2,5 cent ajaa
edelle Kätyrien lupaamista hinnoista ? Jos syksyn hintaan on maksettu
yli 7 cent Valion niin sitte vasta aletaan olla tasoissa, muutoon taitaa jäliissä olla kilpaalija 
niinpä niin kaikkea sitä keksitään. Mitenkä tuo 2,5 cent on laskettu? Parin robon navetta 1,1 milj.l meijeriin maitoa 2,5 cent/l tekee 27500 euroa tai 15 lehmää 9000 maitoa/lehmä 135000 l/a 2,5 cent/l tekee 3375 euroa.
No jos sen 1,1 milj.l myy valiolle 35 cent tai 40 cent muille niin tilille napsahtaa 55000 vuodessa enemmän ja siitä verot 35% 19250 euroa jää kirstun pohjalle 35 750, jolla voi hoitaa lainoja ja saa lisää
nettovarallisuutta.
Taitaa vaan olla harvassa ne tilat jotka oikeasti tekee niin rajua tulosta että nettovarallisuuden laskemisesta osuuskunnista olisi oikeasti jotain taloudellista hyötyä, sitä kun kuitenkin kertyy kun tilaa kehittää omin rahoin eikä toisten.
eläinten hyvinvointikorvausta tai luonnonmukaisen tuotannon korvausta vuodelta 2015.
Näistä voi valita vain toisen, kyl ne sen niin tulkitsee että muut mainitut tuet + em. jompi kumpsi
Eli tuki olisi vain C-alueelle ja vain eläintiloille tai luomutiloille? Tiukkaa settiä
Taitais muuten keskittyä aika vahvasti nille isommille eläintiloille, kasviluomutiloilla ei ainakaan isoja rakennusinvestointeja yleensä ihan riesaksi asti ole. Ainakaan C-llä.
Etelässä onnistuu jos viljelee sokerijuurikasta kotieläintuotannon ohessa
eläinten hyvinvointikorvausta tai luonnonmukaisen tuotannon korvausta vuodelta 2015.
Näistä voi valita vain toisen, kyl ne sen niin tulkitsee että muut mainitut tuet + em. jompi kumpsi
Mitä kansallista tukea etelä suomessa saa?
Väliaikaista kansallista tukea voidaan myöntää yleiset kansallisen tuen saannin edellytykset täyttävälle hakijalle, joka harjoittaa maataloutta vuonna 2015.
Hakijan on täytynyt saada kansallista tukea, Euroopan unionin suoraa tukea, luonnonhaittakorvausta, ympäristökorvausta, eläinten hyvinvointikorvausta tai luonnonmukaisen tuotannon korvausta vuodelta 2015.
Siis tukea saa vain C-alueella, ymppiin ja hyvinvointi tukeen sitoutunut tila
Sitten on sekin tilanne jos on päässy velattomaksi niin elukat ja koneet hukkamalla saa sen verran tuloja että aika pienellä mettämyynnillä elää sen 10 vuotta. Lisäksi voi joku hassu haluta vuokrata vaikka pellot niin siitäkin tulee jotain.
Jos ajatellaan että olisi 40 ha peltoa, 30 lehmää ja ikää vaikka 55 vuotta. Pari traktoria yms härpäkettä. Ei lainaa, metsässä hakattavaa 50 000 eurolla seuraavan 10 vuoden aikana. Vois olla aika perus settiä.
Niin Elukoista tulee myymällä yhteensä ehkä 30 000 euroa, koneista saa luultavasti kaikkinensa 100 000 euroa jos ovat ok kunnossa, sitten tulee se metsätili 50 000 euroa ja pellot jos saa vuokrattua vaikka 350€/ha niin siitä tulee 140 000 euroa 10 vuodessa. Tekee 320 000 euroa. 32000 euroa vuodessa 10 vuodelle. Siitä maksaa kovat myelit, 5000 euroa vuodessa, ehkä vähän lisäksi jotain muuta eläkevakuutusta, niin ei jää kovin pahasti veroja, ja hyvin on varaa vaikka viettää talvet Thaimaassa ja kalastella tms. kesät. Kunnes koittaa eläkeikä, jolloin tulee kohtuullinen eläke siihen vuokratulojen päälle. Ja edelleen voi tulla metsätulojakin. 
Niin tai jatkaa tuotantoa. Velaton tila ja eläkeikään vielä reilusti aikaa. Tämän kokoinen tila löytää tällä hetkellä tosi edullisesti koneita ja navettakalusteita mitä joutuu laittamaan ns. korvausinvestointina. Pinta-ala riittää rehuntuotantoon. Tuotannosta aiheutuvat kulut voi olla todella pienet, kun verrataan parin robsan koneellistettuun pihattoon. Hajoavaa kallista nykytekniikkaa ei ole ja korjaushommissa riittää usein kemppiliima.
Maito lähtee tilalta autolla jossa lukee Maitoa suomesta 300000l/a kriisituella 40 cent/l, lypsylehmäpalkkio 540*30 tekee yhteensä 136200 ja siihen vielä pelto ja muut tuet 25000. Liikevaihto menee 161200. Tästä kun vähentelee kuluja niin liki satku jää verotettavaa vuodessa tälläiselle jäähdyttelijälle.
Tanskassa ne laittaa Jerseylle Belgian sinistä ja nekin poikii ihan ok, niin miksei suomi ay/holstikki? Täytyy ostaa belgian sininen hieho ja huuhdella sitä vaikka anguksella, alkiot astutukseen tai sonniasemalle mälliä tuottamaan. Rotu menee isän mukaan, niin näistä tulisi vaan lihaksikkaita anguksia.
Selvästi on investointituet tehneet tehtävänsä, viidentoista vuoden aikana lehmäpaikan hinta on pyöreästi kolmin kertaistunut. Rakentaminen on kallistunut keskimäärin 2,5 % vuosivauhdilla. Mitoitukset enemmän neliöitä/eläin lisää tietysti kustannuksia, mutta kulujen nousu ei silläkään selity. Tavaran toimittajat käyttää samaa logiikkaa hinnoittelussa kuin isännät lisämaa kaupoissa, naapurin navetta maksoi 10000/lehmäpaikka, niin kyllä mekin sellainen tehdään ja vielä pareen...kun ei siellä oo ees sitä ja sitä automatiikkaa... niin 12000 voi helposti mennä ja seuraava kyläläinen pistää taas paremmaksi.
Kysykää mitä maksaa teollisuushallit m2? Lämmin teollisuushalli on helppo muokata navetaksi, seinää pois muutama sata neliötä ja katon harjasta sama homma... hinta vaan tippuu...seiniin verhot ja kattoon harja ilmanvaihto. Aikapaljon näkee sitä että rakennustarvikkeista lasku on käyny useamman kädessä ennen kuin se on lopullisella maksajalla ja kun jokainen lyö siihen oman katteensa, niin siitä sitä hintaa tulee. Parsikalusteet ja muutaman portin ostaa sekä hakee romikselta putkea, jonkin moisen kuorman, niin sillä saa jo melkolailla kalustettua navetan. Robsan voi ottaa leasingillä ja käytettyjä apevaunuja on maakunnat piukassa.
Moni miettii että ei ole aikaa rakentaa täytyy keskittyä siihen mitä osaa eli luomaan paskaa parsinavetassa 2,5 eur/h. Huuhtelee parhaa lehmät ja alkiot pakkaseen. Lehmävasikoita riittävästi kasvamaan ladon nurkkaan ja lehmät korkialaitaseen. Hiehon kasvatuksessa ei kovin paljoa aikaa mene ja kaikki pellot nurmelle ja urakoitsija korjaamaan ne. Tilan väki rakennukselle, maansiirrot, rakennustarvikkeiden nostelua, työmaan siivous, tarvikkeiden kuljetus, sähkökaapeleiden laittaminen kiskoille, kalusteiden pulttaaminen, maalaaminen yms. näistä hommista tienaa kymmenkertaisen tuntipalkan verrattuna siihen navetointiin.
Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka monta senttiä on jälkitili vara ja mikä on maitokate, kun on noin kova uho päällä
Taitaa ensi vuonna jauheitten ja juustojen hinnat laskea vielä tätä vuottakin vauhdikkaammin, kun tuotanto vaan kasvaa. Yleinen taloustilanne pitää siitä huolen ettei näillä uutuustuotteilla mitään katetta tehdä, hyvä kun saadaan tuotekehityskuluja vähän katettua... kuluttajilla hinta on yhä enemmän ostopäätökseen vaikuttava tekijä.
Valio kun joutui nostamaan kauppanesteiden hintoja, niin se kyllä näkyi valionkin tilityskyvyssä ja tuloksessa. Tuntuu vaan siltä kun ei itse osata ja onnistuta bisnesessä niin eipä sitä onnea muillekkaan suoda!!!
Reipas karhe vaan rehua eteen. Väkirehut eka vaunuun ja happo. Vettä lisäät lopuksi niin paljon kuin seos suurin piirtein pystyy pidättämään. Satsin teet vaunun koon mukaan max. 3 pv, happo estää kyllä pilaantumisen sekä lämpeemisen. Jaettuasi rehun jos vaikka kuormaat rehut toisella traktorilla niin käyt sillä ajamassa appeen piukkaa elukoitten eteen. Ei muuten liiku sitten enään kovin helposti
Meneehän se jalostus vauhdilla eteenpäin kun alkioita käyttää ja vielä paljon halvempaakin kuin keinosiemennys. Kyttäilee vaan sopivan alkiosta syntyneen sonnipojan ja maksaa siitä välitysvasikan hinnan + kantakirjauksen. Joku oman tilan suomenkarja tms. sonnipoika sille kaveriksi kasvamaan ja opettamaan hyppäämään. Vajaa vuoden päästä oman tilan kasvatti pakkaseen ja alkiosonni hyppimään lehmiä. Saa unohtaa kaiken maailman navikaattorit ja tiineystarkastukset. Aktiivisuusmittarista kirjaa astutuspäivät ja se on siinä. Joka vuosi vaan uusi sonni kasvamaan ja katsoo ettei sukua keskenään. Ei tarvi muistaa muuta kuin pitää pari kuukautta poikimisen jälkeen erossa sonnista. Tää on vaan ainut konsti millä saadaa karjasta tasainen. Kymmenen vuoden päästä karjassa on max 8 eri sonnin jälkeläisiä.
