Meillä ollu monta vuotta käytössä Fellow flomaster profi, Huippu peli. Tekninen tuki toimii myös juhannus aikaan osat myös saa heti. Tärkeää myös että happottimen on kehittäny henkilö millä on myös paljon kokenmusta rehunteko hommista.   Onhan teillä kaikkilla ketkä ajaa noukinvaunulla fellowin vajaan 700litran säiliö vaunun mahan alla..?  Jos kuormaan menee ainetta 70-80 litraa jaksaako joku oikeesti leikkiä pikku pulloilla.

Biologisella tehden voi laittaa vaikka 1 l/t rehua, jos saa säilöntäaineen vaan menemään tasaisesti. Miten muuten keskieuroopassa rehut säilyy kun tehdään kuivana ja ei käytetä mitään säilöntäainetta?

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 09.02.16 - klo:20:10

Lainaus käyttäjältä: Last Man Standing - 09.02.16 - klo:13:29

Suurimmat rutot Suomen sikataloudessa ovat olleet SLA ja LSO.

LSOn tiedän kyllä mutta millä perusteella?

Mutta mikä on SLA ja millä perusteella?

Joo minä olen käsittänyt että koko lihasektorilla meni ihan ok kunnes Pohjanmaalla Atrialaiset totesivat että nyt vallataan koko Suomi, vaikka kenenkään lihantuotanto ei kannattaisi enää koskaan. Ihan hyvin Atrian projekti on edennyt, ainakin sikapuolen kannattavuus on tuhottu kaikilta.

Vaihda lihan tilalle maito ja atrian tilalle valio, tuntuu tutulta

Halvin robottipihatto on varmaan sellainen että robo laitettu vanhan navetan päähän kaksoiskierolla. Toinen kierto vanhan navetan puolella poikineet sekä siemennettävät lehmät. Jatkettu navettaa sähkötolpilla, joiden päälle itsekantava pelti ja seiniin pressut, kuivikepohjainen katos, jossa loppulypsykauden- sekä umpikaudenlehmät niin sanotussa takakierrossa.

Kuusamon veloista kovin kirjoitetaan, minkä verran Valio otti lisää velkaa vuonna 2015? 2014 vuonna otti 96 000 000eur.

Lainaus käyttäjältä: Maanviljelyssexpertti - 08.02.16 - klo:23:28

Ihan vaan vinkkinä, niin käykää katsomassa kaupassa tomaatteja, kotimaiset ovat 2 krt kalliimpia kuin tuontitomaatit, mutta silti kauppa käy Kuluttaja maksaa kyllä laadusta, jos sitä vaan löytyy.

Kyllä niitä kotimaisia tomaatteja jonkin verran myydään, mutta niin kauan kuin ei ole tietoa volyymeistä niin juttusi ovat ihan sanahelinää. ON kaupassa myös kotimaisia kirsikkatomaatteja, ja vielä brändättyjä/paremmalla lajikkeella olevia tosi kalliita versioita. Veikkaan että se espanjalainen/senegalilainen rasia kuitenkin lähtee useimpien matkaan. Ihan päätelleen siitä minkä verran niille on annettu kaupassa tilaa.

Juustoissa tuonti tosiaan asettaa halvassa päässä ne puitteet joissa pitää toimia. Valion pitää myydä oltermannia halvalla ,jos haluaa sen saada myytyä. Jos ei halua, niin voisi toki tehdä enemmän vielä huonomman katteen maitojauhetta. Arla kiittäisi kun voisi tuoda enemmän juustoa Tanskasta.

Kotimaisten tomaattien markkinaosuus on noin 60% eli lähes sama jonka s-ryhmä sai aikaan juustoilla halpuuttamalla. Tomaatteja suomalainen söi 10 kg/vuosi ja juustoja kaikkiaan  reilu 20 kg, eli näistä oltermannin tapaisista kermajuustoista kertyi kg lähes sama määrä kuin tomaateista. Kannattaa käydä joskus muuallakin kuin prismassa tomaattiostoksilla

Kaupan sisäänosto ja myyntihinnoilla ei ole paljoakaan tekemistä toistensa kanssa. Oltermanni on helposti sisäänvetotuotteena ja myydään jopa tappiolla. Jostain tuotteesta taas otetaan katetta reilusti.

Taitaa vaan olla harvassa ne kauppiaat jotka viikosta toiseen ilman ostorajoitusta pistävät rahaa asiakkaan mukaan ja tarjoavat palvelujaan ilmaiseksi

Lainaus käyttäjältä: Maanviljelyssexpertti - 08.02.16 - klo:23:28

Tuntuu kummalliselta kun valiolaiset tuottajat odottavat kuin kuuta nousevaan että  Kuusamon meijeri keikkais Ei muisteta miten kävi Ingmanin, kovassa kotimaisessa painostuksessa nousi tie vastaan, mutta ulkomaalainen ostaja tuli ja pelasti firman ja sai samalla mukavan siivun suomen maitomarkkinoista. Odotellaanko taas ulkomailta uutta rahoittajaa, joka tulisi tuomaan lisää kilpailua kotimaan juustomarkkinoille?

Oudolta tuntuu Valion juustobisnes. Oltermannia myydään kaupasta 4-4,74 eur/kg. Siitä vero 14% pois jää 3,51-4,16 eur/kg. Kauppias ottaa neljenneksen, siis lähes 1 euron ja rahdit vie 0,20-0,25 eur/kg. Lisäksi juuston valmistus vie energiaa, työtä ja kiinteitä kustannuksia 1,5 eur/ juustokilo. Loppu onkin sitten sitä tuottajalle tilitettävää litrahintaa, niin kutsuttua maitotuottoa

Ihan vaan vinkkinä, niin käykää katsomassa kaupassa tomaatteja, kotimaiset ovat 2 krt kalliimpia kuin tuontitomaatit, mutta silti kauppa käy Kuluttaja maksaa kyllä laadusta, jos sitä vaan löytyy.

Kukaan tässä sitä odota.. Kyllä siinäkin keikauksessa tuottajien rahaa palaa ihan kiitettävästi, joten pitää kyllä oikeasti olla typerä tuollaista toivoakseen.
Mutta hyvä kun laskit paljonko tulee takkiin Oltermanni kaupassa, kun Kuusamon juustoja myytiin alta neljän euron kilo..ei siinä sitten takkiin tullut..

Sitä vaan mietin ette mikä sen kotimaan hintatason määräää valio, juustoportti vai kuusamo? taitaa kaksi viimeksi mainittua olla aikalailla pieniä toimijoita

Lainaus käyttäjältä: navettapiika - 08.02.16 - klo:06:44

Lainaus käyttäjältä: Pekkis - 07.02.16 - klo:21:58

Taitaa olla maidon hinta vielä ihan kohtuullinen kerta uusia navetoita suunnitellaa.

Pitäskö nyt sitten kuluttaa itsensä hengiltä  tai pistää navetta tyhjäksi??? Ei sekään voi olla meistä jokaisen ratkaisu.

Aina on tietysti hyvä suunnitella varsinkin tälläsenä ajankohtana, mutta itse vielä luulen että tuottaja hinnat ei varmasti kauheasti nouse. Pakotteiden poistumisen jälkeen tilanne voi muuttua parempaan suuntaan, mutta se onkin seuraava kysymys että millos ne poistuu.. 

Teollisuudessa investoinnit tuotantoon tehdään tuottavuuden parantamiseksi, miksi ei maataloudessa? Nyt lasketaan miten kalliin parsipaikan voi tehdä, mihin riittää vakuudet. Karsittais kaikki turha pois, rakenteet yksinkertaisiksi ja toimiviksi. Kertokaas miksi laitetaan 5000 eur nosto/taiteovia navettaan, jonka seinät ovat pressua? Saman kokoisen pressuoven saa 400 eurolla ja asennus vie yhdeltä mieheltä tunnin korkeintaan

Tuntuu kummalliselta kun valiolaiset tuottajat odottavat kuin kuuta nousevaan että  Kuusamon meijeri keikkais Ei muisteta miten kävi Ingmanin, kovassa kotimaisessa painostuksessa nousi tie vastaan, mutta ulkomaalainen ostaja tuli ja pelasti firman ja sai samalla mukavan siivun suomen maitomarkkinoista. Odotellaanko taas ulkomailta uutta rahoittajaa, joka tulisi tuomaan lisää kilpailua kotimaan juustomarkkinoille?

Oudolta tuntuu Valion juustobisnes. Oltermannia myydään kaupasta 4-4,74 eur/kg. Siitä vero 14% pois jää 3,51-4,16 eur/kg. Kauppias ottaa neljenneksen, siis lähes 1 euron ja rahdit vie 0,20-0,25 eur/kg. Lisäksi juuston valmistus vie energiaa, työtä ja kiinteitä kustannuksia 1,5 eur/ juustokilo. Loppu onkin sitten sitä tuottajalle tilitettävää litrahintaa, niin kutsuttua maitotuottoa

Ihan vaan vinkkinä, niin käykää katsomassa kaupassa tomaatteja, kotimaiset ovat 2 krt kalliimpia kuin tuontitomaatit, mutta silti kauppa käy Kuluttaja maksaa kyllä laadusta, jos sitä vaan löytyy.

Karjatilalla ja lapsiperheessä kuluu runsaasti lämmintä käyttövettä, jonka tuotantoon maalämpö soveltuu huonosti. Karjapuolella pesuvedet ovat 80-90 asteisia maalämmöllä tuotettuna menee reippaasti sähköä.

Se asunnon lämmitys on myös vähän niin ja näin, vanhaan pirttiin ei ihan helpolla laiteta lattialämmitystä ja patteriverkosto tarvii kuitenkin 45-60 asteisen veden. Uudet pirtit ovat taas tehty niin energiaa säästäviksi, ettei lämmitys ole kovin suuri energian kuluttaja, vaan käyttövesi. Taitaa saada aurinkokeräimellä paremman tuoton ja lyhyemmän takaisinmaksuajan kuin maalämmöllä.

Koko siilo kaataa 2-3% pitkittäissuunnassa, lisäksi kaato keskelle ja siellä keskellä vajaa 10 metrin välein halpoja sadevesikaivoja valurautakannella. Kaivojen välissä ja niiltä eteenpäin 110mm sadevesiputki vie nesteet betonirengaskaivoon. 36x10m 4m korkeat siilot.

Pitkittäissuuntainen kaato on ehdoton, ei sadevesi kastele koskaan rehua. Puristusnesteen keruu nyt on esikuivatulla ollut puoliturha varsinkin kevätsadon siilossa.

Miten on estetty ettei putkea pitkin tule ilmaa pilaamaan rehua?

Ei missään tapauksessa uutta asemaa, käytettyjä maakunta täynnä ja saa lähes ilmaiseksi. Jos asemalla tarvitaan erillinen kokoomatila joka joudutaan rakentamaan sitä varten niin sitten kannattaa harkita roboa.  Asema keräilytilalla vie melkoisesti neliöitä, voi laskea montako lehmäpaikkaa niihin neliöihin mahtuisi?

Ei robonavettaa ole pakko laajentaa 60 jaollisella määrällä. Ei ne seuraavat kustanna niin paljoa kuin eka. Joku viisas on joskus sanonu et jos 30 lehmää löytyy lisärobotille niin se kannattaa... siis 45 lehmää per robo, ei varmaan ole ajettavia ja lypsykäyntejä per lehmä tulee riittävästi -> korkea tuotostaso.

Lainaus käyttäjältä: Maanviljelyssexpertti - 24.01.16 - klo:23:22

Syvät kuilut voi tehdä tasaselle maalle. Laakasiiloelementit kuilun seiniksi, ritilät päälle ja ontelolaatat/liittolevy parsien alle -> päälle parsien valu. Parsien alusta jää kellaritilaksi, sinne voi sijoittaa maitohuoneen, toimiston, sos,tilat ja vasikkatilat. Tilat pysyvät sopivan lämpimänä ilman lämmitystä ja kesällä ovat ihanan viileät. Poikima osastoon luukku lattiaan ja siitä liukumäki vasikka osastoon. Robotilta voi kaataa maidot suoraan altaaseen, josta viemäri vasikkaosastolle maitosäiliöön. Paloturvallisuus olisi tälläisessä ratkaisussa huippuluokkaa. Yhden kuilujen välin voisi jättää lämpimäksi konehalliksi apevaunulle ja kuormaajalle. Toisen pään kuilujen välin voisi pitää apekomponentti varastona. Tälläisessä rakennuksessa tulee kuiluista jo melko paljon varastotilaa, jolloin lietealtaan rakentamisessa myös säästetään.

Mielikuvitus lentää, kun koittaa hahmottaa sun rakennustasi. Lypsikit löytyy siis toisesta kerroksesta ? Maitohuoneesta ja vasikkatiloista tulee myös nesteitä ja lantaa. Kovin kaposia halleja ovat pohjakerroksen tilat. Tämä siis tehdään tasaiselle maalle ?

Maitohuoneen ja vasikkaosaston nesteet ovat lähes puhdasta vettä. Lattialle upotetaan 600mm pohjallinen kaivonrengas, johon on johdettu pesuvedet yms. nesteet. Kaivoon honkkarin 29 eur uppopumppu ja letku kuiluun, sellaiseen kohtaan mihin tarvitaan nestettä. Kuivalanta vasikkaosastosta on helppo siivota etukuormaajalla kun ollaan maantasolla.

5,5 - 6 m riittää maitohuoneen ja vasikkaosaston leveydeksi hyvin.

Lieteallas joka kaivetaan navetan viereen täyttyy ihan valutuksella. Altaan ja navetan kaivuumaat levitetään navetan seinän viereen penkereeksi. Betonia vasten 0,5 m kerros routimatonta täytehiekkaa, muu täyttö kaivuumailla. Pintaa 0-90 mursketta 30 cm ja pintaan 35 murske.

Puolivälistä navettaa visiirikouru poikki toiselta seinältä ja siihen ovi josta hyvä kulkuyhteys roboille. Pesuaineita, vedinkastoja yms. joutuu kantamaan vuoden mittaa pari kolme lavallista roboille.

Toimistotilat kannattaa ostaa parakkina esim. kaksi merikonttia vierekkäin. Siilotankki konttiin kiinni niin "maitohuone" muodostuu merikontista. Kontin alle upotetaan pohjallinen kaivonrengas, johon johdetaan pesuvedet, josta ne valuu lietekuiluun.

Visiirikouruksi halkaistaan 800 rumpuputki. Putki on liukas ja pysyy helposti puhtaana. Putki tulee noin 60cm seinälinjan ulkopuolelle. Putken ulkoreunaan pultataan 50*150 kestopuu johon saranoidaan kansi vanerit. Vanerit ovat 120 cm leveitä jolloin sarana on lähes keskellä levyä ja kansi lähes tasapainossa. Visiirin puoliväliin lukitus jolla painetaan kansi kiinni käsin. Tässä ratkaisussa saadaan reilusti tilavuutta tarvittaessa ja hyvin vähän kuluvaa tekniikkaa. Apevaunun kuljetin täytyy olla riittävän pitkä kun täyttökorkeus nouseen sen 65-70 cm.

4ha/lehmä, yhtään hehtaaria ei puida, eikä tulla puimaan.

Yhdellä suojavyöhykehehtaarilla ostaa monta tonnia täysrehua

Miksi ne tukirahat kannattaa hassata täysrehuun? Mitä järkee tollases bisnekses on?

Ehdottomasti syvät kuilut. Molemmista kokemusta. Avokouru menee jos hiekkaparret, tulee käytävälle sopivasti pitoa. Avokourun raappa on usein korjauksen/vaihdon tarpeessa, ennen kuin sitä vanhaa on edes saatu maksuun (laina-aika 15 v. raappa kestää 5-10 vuotta).

Syvistä kuiluista aiheutuva lisäkustannus riippuu niin paljon toteutuksesta. Visiirikourut ulkoseinille, parret kuuteen riviin ja neljä ritiläkäytävää. Rakennuksen kantavat ulkoseinät, pilarit lantakuilun pohjalaatan päältä (pieni levike pilarin kohtaa) ja rakennuksen keskelle pari tolppariviä ja niiden pilarit keskellä olevien kuilujen pohjalta. Maaperän heikkokantavuus korjaantuu näin ja säästetään esim. paalutus. Isot lantakuilut kannattavat rakennuksen vaikka suolle rakentais.

Syvät kuilut voi tehdä tasaselle maalle. Laakasiiloelementit kuilun seiniksi, ritilät päälle ja ontelolaatat/liittolevy parsien alle -> päälle parsien valu. Parsien alusta jää kellaritilaksi, sinne voi sijoittaa maitohuoneen, toimiston, sos,tilat ja vasikkatilat. Tilat pysyvät sopivan lämpimänä ilman lämmitystä ja kesällä ovat ihanan viileät. Poikima osastoon luukku lattiaan ja siitä liukumäki vasikka osastoon. Robotilta voi kaataa maidot suoraan altaaseen, josta viemäri vasikkaosastolle maitosäiliöön. Paloturvallisuus olisi tälläisessä ratkaisussa huippuluokkaa. Yhden kuilujen välin voisi jättää lämpimäksi konehalliksi apevaunulle ja kuormaajalle. Toisen pään kuilujen välin voisi pitää apekomponentti varastona. Tälläisessä rakennuksessa tulee kuiluista jo melko paljon varastotilaa, jolloin lietealtaan rakentamisessa myös säästetään.

Ennen kuin rupeaa rakentamaan ja tekemään päätöstä kumpi tulee, syvätkuilut vai avokouru niin sorkkahoitajan kanssa kierokselle katsomaan sorkkia... voi silmät aueta