Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 ... 20 21 [22]

Viestit - 37peuse

Ei muuta kuin lisää painetta hallintoon. Kaupan hintoneuvottelut eivät ole ikinä helppoja, mutta niissä on vain onnistuttava.

Parhaiten tuemme maidon hintakehitystä tilatasolla, kun tuotamme sen määrän maitoa mitä rahkeista irtoaa. Laskeva tuontanto on syönyt mahdollisuuden hyödyntää maailmanmarkkinnoiden jauheiden korkeasuhdannetta.
Siinä apemies olet harvinaisen oikeassa, että pahinta mitä on tapahtunut ja tapahtuu kokoajan, on että jalostettava maitomäärä laskee hurjaa vauhtia. Kiintiöiden loppuminen on pikkujuttu em. rinnalla. Suomelle ei ole mitään hyötyä maakiintiön lisäyksestä kun ei päästä edes normitasolle tuotannossa.
Miksi robotin pitäisi lypsää joku tietty maitomäärä, että se olisi kannattava investointi? Vastaavalle eläinmäärälle rakennettu lypsyasema tilantarpeineen ja kokoomatiloineen on vähintään samansuuruinen investointi, ellei jopa suurempi. Kun huomioidaan työkustannus, niin asemalla pitäisi lypsää oikeastaan enemmän maitoa, jos se on kannattavuuden mittarina.
Tänä kesänä rakennettin yhden robon pihatto 70 lehmäpaikkaa, hintaan 7000€/paikka. En tiedä onko se paljon vai vähä, mutta jotkut on saaneet rakennettua jopa tuplahinnalla vastaavan.
En voinut kuin kostunein silmänurkin lukea Adamin pojan "tuottavuusodotuksia". Arvaappa kuinka monta blondia on tar***** esim. paperitehtaiden automatisointiin? Ihminen se on sielläkin kustannustekijä. Sen palkka, kuten on havaittu, aina nouseva kustannustekijä. Että hyviä odotuksia sinne teille päin.
Robotin kapasiteetti on aika monesta yksittäisestä tekijästä koostuva kokonaisuus. Kahta samanlaista karjaa ei ole, eikä tule. Seuraavat seikat vaikuttavat kapasiteettiin ja kuinka paljon maksimissaan maitoa irtoaa kustakin karjasta,1. karja-aines=keskituotos, maidon virtausnopeus, utarerakenne, lehmien luonne/rauhallisuus(huom.kiinnitystapahtuman nopeus)2. lehmien kiertäminen ja viimekädessä robottimerkki kun kaikki osa-alueet on saatu trimmattua kohdalleen. Taloudelliseen tulokseen vaikuttaa  tärkeimpänä  se paljonko sitä maitoa loppupelissä sinne meijeriin menee ja millä työpanoksella ja rehukustannuksella.
 Monesti unohdetaan myös se ihmisen jaksaminen ja terveys. On todella huvittavaa lukea lehdistä miten jollakin asemalla joku lypsää yksin 100 päätä tunnissa, mutta sitä ei kerrota montako vuotta  ilman "hiipivää hulluutta" ja kipeitä paikkoja.
Robo on vaan semmonen vekotin, että oksat pois. Suosittelen lämpimästi. Rakentaminen on sitten jo toinen asia, jonka läpivieminen kysyy muutakin kuin hyvää pankkisuhdetta. Itse en ymmärrä esim. niitä katseluparvia joita nykyään on tapana rakentaa. Sen kustannus lähentelee jo pienen loma-asunnon hintaa kun kaikki lasketaan. Kyllä rakentamiseen saa meneemään jos päätä ei pidä kylmänä.
Nyt kaikki ATRIAAAAA pelastamaaan... ja ilman korvausta elukkansa sille antamaan. Mutta eihän se auta kun eivät käy niitä hakemassakaan kuin vasta kuukausien päästä... jos sittenkään!
Miten lie sorkkaterveys! Monestikko huuhtelu tehdään/vrk? Avokourussa ilmeisesti tunnin välein ja silti   todennäköisesti vaatii  useasti sorkkapenkkiä eli sorkkasairauksien hoitoa.
Vapaa sana / Vs: työnjako maataloudessa
: 02.11.07 - klo:19:19
Tasa-arvo jyllää meilläkin. Panen lapset alulle, syön ruoka-aikaan, heitän likapyykit lattialle, "panen" puhtaan paidan päälle ja käyn ruokalevolle. Ai niin emäntä juottaa vasikat, hoh hoijaa..
Meillä ei ole ylimääräistä rautaa kuin parsissa, mínne rauta kuuluukin.(eli vapaa kierto) kas kummaa silti äpylit käyvät keskimäärin 3-3,5 kertaa lypsyllä. Bakteerit ja solut samoissa arvoissa kuin ennen roboa.
Sivuja: 1 ... 20 21 [22]