Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Osta Sirviön metallilta, niin saat rahalle vastinetta!
Olen jo pitkään tuonnut julki uhkan joka vaanii nurkan takana. Se ei suinkaan ole tuleva kiintiöjärjestelmän alasajo vaan jatkajien pessimistiset näkemykset maidontuotannon tulevaisuudesta. Pahin uhka on tosiaan jalostettavan raaka-aineen niukkuus. Jos niukkuus jatkuu ja edelleen kasvaa, seuraksena on reaalinen tilityskyvyn heikkeneminen. Nyt olisi korkea aika oikaista syöksykierre mahtavaan kasvuun. Laittakaa Roboja syhkyttelemääm joka niemeen ja notkoon niin maidontuottajien tulevaisuus on turvattu. Tai aivan sama millä lypsätte kunhan valkoinen "kulta" virtaa...
kyllähän siinä hyvä tuntipalkka on jos laskee katon hinnan ja lumen luonnin muutamana päivänä viikossa... tietysti riippuu aika paljon missä päin asuu... kainuun 80cm lykkiminen kolalla alas siilon päältä kyllä varmasti jo nyppii mutta etelässä 20cm ei ole kovin paha.
*** 20 vuoteen en ole lapiolla siilon päällisiä putsaillu, enkä siilon rintuuksia peitelly.!
kun pikkuvirkamiehelle tunkee tukollisen seteleitä käteen niin sehän livertää mitä vain 
Niin en mä tota siksi kirjoittanu, että mulla olis mitää noita halleja vastaan. Vois olla kätevä vaikkapa ison laakasiilon päälle.
Mikä hyöty saavutetaan siilon kattamisella?
Hiukka sama kuin katetulla konehallilla,katoton on aika hyödytön muussa käytössä kuin tasaisena betonipohjana 
Edelleen,taitaa olla paikkakunnasta kiinni millasia siiloja suositaan. Täällei kukaan tee laakasiiloja sillä mielellä että sitä ei katettaisi,ainakaan navetan nurkalle. Miksi tehdä edes niitä seiniä ellei kata,sama tehdä rehua tarkoitukseen tehdylle betoni/asfalttikentälle aumaan?
Mulla haketta,viljaa,puita,rakennustavaraa,puimuri,peräkärryjä jne. laakasiiloissa. Jollei nämä olisi katettuja,olisivat nytkin tyhjillään ja katettua tilaa pitäisi olla enemmän.
Ei voi sanoa edes että olisi tilakohtaista,kaikkihan tarttee katonalaista tilaa ja laakasiiloissa se monikäyttöisintä 
Eli, teillä ei tehdä rehua "katettuihin siiloihin"!
Ei Tanskan poikakaan "edullisesti" rakenna. Rehunkorjuu tapahtuu oikealla systeemillä, mutta lypsy...
Olen ymmärtänyt, että sulla on homma hanskassa. Miten ymmärrät tietoisen häiriöherkkyyden kasvatuksen tuon kokoisessa yksikössä?? Itse tekisin juuri toisin päin, pienentäisin riskiä. Se mikä on parilla robolla hallittavissa isännän venymisellä, aiheuttaa pienen katastrofin kymmenellä, koska isäntä ei voi enää venyä, vaan tarvitaan työvoiman venymistä. Automaattilypsyssä on tarkoitus pärjätä pienellä työmenekillä, ei voi olla paljoa reserviä.
***Sitä en tiedä onko mulla homma hanskassa, mutta juuri tuon häiriöherkkyyden takia tein kaksirivisen ratkaisun.
Tuossa Tanskan mallissa ryhmäkoot ovat todennäköisesti pari robotillista, jolloin syöntipaikkojen jousto lisääntyy. Sitä olen väärä ihminen arvioimaan, onko tekninen riski liian suuri. Jos ruokintalaitteisto toimii ja häiriötilanteissa tulee hälytysisännälle, niin ruokintatekninen riski on aikas pieni. Jos taas riski on lypsytekninen, niin siihen ruokintapaikkojen lukumäärällä ei hirveesti voi vaikuttaa.
Noiden riskien toteutuminen näkyy enempi kukkarossa kuin ihmistyömenekissä. Ruuhkaantuneessa ruokintapöydässä/lypsyrobotissa ei ihmisestä ole isompaa apua. Ruuhka purkaantuu yleensä itsestään. Maitomäärissä ja terveystilanteissa se ensimmäisenä näkyy. Arat hiehot alkavat oirelemaan ensimmäisenä, jos ruokintapaikkoja liian vähän.
***häiriötilanteen jälkeen(jos kapasiteetti täysillä ja katkos pitkä)arat hiehot voivat jäädä vahvempien jalkoihin pitkäksi aikaa, ellei hoitaja puutu peliin.
kun pikkuvirkamiehelle tunkee tukollisen seteleitä käteen niin sehän livertää mitä vain
Niin en mä tota siksi kirjoittanu, että mulla olis mitää noita halleja vastaan. Vois olla kätevä vaikkapa ison laakasiilon päälle.
Mikä hyöty saavutetaan siilon kattamisella?
On aivan sama mikä jalostaja on kyseessä. Aina se on tuottajille ikävää mainosta, oli kyse lihasta tai maidosta. Samassa veneessä täällä "lillutaan" koko tuottajajengi. Täällä on turha sormella osoittaa ketään kun kolme sormea sojottaa itseenpäin.
Propsit saparnille. Itse olen tehnyt, kuten sanoit, ns. varasuunnitelman, jossa on mietitty vaihtoehto b monelle muullekin asialle kuin vain lypsylle. Suhtautumiseni automaattilypsyyn ei ole halveksivaa, toisin kuin monilla tähän kirjoittaneilla on asemalypsyyn. Tekisi mieli sanoa, että yksipuolisen asenteen saa pidettyä yllä vain olemalla ottamatta asioista selvää.
"...orjatyövoimaa ja mammuttinavetoita..."
Todella typerää kuvitella, että jokin työmenetelmä "pelastaa suomalaisen perheviljelmän". Sen voi "pelastaa" ennakkoluulottomat ja riskinottokykyiset yrittäjät pitämällä tuotannon ja omistuksen omissa/perheensä näpeissä, mittakaavalla ei ole asiassa mitään merkitystä. Pääasia on, että puitteet mahdollistavat kannattavan toiminnan ja sietävät myös hintanotkahduksia ja kustannusten nousua. Työvoimakysymys on aina mietittävä jo etukäteen ja olisi myös kartoitettava mahdolliset tulevat työntekijät jo investointia suunnitellessa. Suuretkin yksiköt työllistävät vain muutaman ihmisen, joten tämä ei voi olla ylivoimaista. Samalla pitäisi miettiä tulevaa energiankulutusta ja sen korvattavuutta muilla vaihtoehdoilla energiakustannuksen noustessa. Mietittävä on myös miten nämä asiat muuttuvat tuotannon edelleen kasvaessa, sillä rakennemuutos tuskin pysähtyy seuraavan parin vuosikymmenen aikana. Sekä työmenekin, että energiankulutuksen tulisi pienentyä suhteessa tuotettuun määrään mittakaavan kasvaessa, tämähän on kasvun tarkoitus. Resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön. Samaan soppaan heitetään vielä eläinten hyvinvointi. Mittakaavaeduista pitää löytyä parannusta myös niihin, sillä parantuneen hyötysuhteen pitää hyödyttää myös sen tekijää. Kasvavat vaatimukset tulevat markkinoilta, mutta yrittäjiltä itseltäänkin pitää löytyä omaehtoinen halu tähän. Sama koskee myös työntekijöitä.
*** jos lypsäjä tekee tällä hetkellä vaikka 3 tuntia putkeen/vuoro, niin mikä on mielestäsi scale=(kerroin) minkä se tekee ilman suurempia irtisanomisuhkia?
En muuta tiedä kuin mitä omalta kohdalta on kokemusta; avokourun kone on yleensä aikalailla nopeasti saatava kuntoon, muuten hukkuu siihen "ihteesä".
(varsinkin kun on robo) Remontti "sattuu" jostain kumman syystä lauantain iltatarkille, juuri kun olet lähdössä lomille jne. Sorkkaterveys on heikompi avokourussa kuin ritilälattialla talsivilla.
Moni täälläkin vastustaa laiduntamista henkeen ja vereen. Outoa asennetta, jos eläinten hyvinvointi aidosti tuottajan mielessä. Pojot kaikille laiduntaville nautakarjoille! Tehotuottajille huonoa karjaonnea!
***elä elä tyttö manaile...
Hyppäys 30 --140 lehmään on kaikinpuolin iso harppaus. Lähde aluksi puolet tuosta n. 70-80 lehmäpaikkaa niin siinäkin on tietämistä. Laitat robon eli et niin 700-800 t alv 0%
elähän hättäele. Kyrstävän päristys on jo miinottanu riittisimmät paekat.
No se tehään tietysti B-alueelle ja laskelmat tehään ilman tukiaisia. Täällä on jo totuttu tuleen toimeen omillaan
Lietteen levitys ei ole mikään ongelma, urakoitsija lupas hoitaa 20 000m3/v 2,2€/kuutio pellolle levitettynä. Täälläpäin ei levitysala ole ongelma kun eletään viljasuomen eteisessä. Urakoitsija kävi viime vuonna vähän levittämässä lietettä ja kertoi että oli kesäkuun loppuun mennessä sinävuonna levittänyt jo 35 000m3.
Rehuala mitä minimissään tarvitaan on 300 ha ja se on jo koossa. Kun navetto on valmis, silloin rehu korjatannee Fendt 936 + Jumbo 10 000, tietysti 
AIV:tä voi jatkaa tuoreleikkeellä ja esim. perunarehulla. Myös kokoviljasr:n keruu on mahdollista jatkeeksi.
Navetto työllistänee yhen seminologin, yhen eläinlääkärin, 2 "apemiestä", yhen työnjohtajan, 2 laitosmiestä jotka vastaa myös robottien huolloista ja käy kaikki huoltokurssit myös, kolmivuorossa/7pv:nä viikossa 5 karjanhoitajaa, jotka tekee myös rutiini hommia, parikolme päivävuorolaista rutiinihommiin, ATK-expertti ja isännän joka laskee rahoja samalla kiroten mersun pitkää toimitusaikaa Kesäisin pari apulaista peltohommiin isännän lisäksi. 2003 yksistään niitin 600 ha, keräsin noukinvaunulla 500ha ja käytössä oli YKSI Fendt 818 Vario. 2006 tein jo yli 500 lehmän eväät kesän aikana ja kaikki päivät ei ollut varattuja.
MTK:n maitoraportissa oli jo että komissio harkitsee kiintiöiden poistoa jo vuonna 2009.
Tekniikka on haavoittuvaista, joten kaikkia robotteja ei kantsi laittaa saman kompuutterin perään. 2 robottia per ATK vois olla hyvä.
Lannakäsittely sitäpaitsi mullistuu kahessa vuodessa. Separoidaan kuiva-aine erikseen sisältäen fosforin, typpi erotetaan nestemäiseen muotoon ja jäljelle jää vesi jota ei saa johtaa vesistöön, mutta voi sadettaa lähipelloille 500m3/ha. Kiintoaines voidaan pelletöidä ja myydä lannoitteena. Typpiliuos voidaan ajaa pelloille kasvinsuojeluruiskuilla.
*** tämä story kuuluu samaan sarjaan kuin aikanaan NHK- keskus ilmoitti, että pyöreä navetta rakennetaan ensi kesänä, mutta ei kertonu minne. Sillä uutisoinnilla vain haluttiin herättää uteliaat uskalikot. Meni kuitenkin 2-3 vuotta ennenkuin joku hurja uskalsi ottaa riskin harteilleen.
JIIWEELLE Miten slalom lannanpoisto toimii rakolattian alla. Onko niitä käytössä Suomessa? Miten ylipäänsä rakolattia verhoseinänavetassa, eikö jäätyminen ole probleema? Laitetaanko kallistus keskelle vai navetan pituus suunnassa? Kumpi on avokourussa toimivampi? Miten sijoittaisit kaksi roboa kolmeriviseen?
Kannattaa sijoittaa siten, että ne ovat samassa huoltotilassa eli vastakkain tai peräkkäin.
