Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Rikki on välttämätön ravinne kasville. Valkuaisesta tietty osuus on rikkiä, eikä sitä voi millään muulla ravinteella korvata. En yhtään epäile, etteikö rikkilannoituksella saisi sadonlisää tietyillä lohkoilla. Tuossa Farmitin sivulla mainitaankin, että "Rikin puutokselle altistavia tekijöitä ovat alhainen maan rikkiluku, kevyt maalaji, alhainen multavuus sekä matala pH"
Kukas nyt on vehnävatipää 
Mutta miksi juuri Skagen?
Syy selviää oikein hyvin taulukoita katsomalla. En oikein ymmärrä, miksi Urhoa tai Arktikaa kylväisi, kun parempiakin vaihtoehtoja on tarjolla.
Muistaakseni ihan varsinaisella mallasohralla ihan sama kuin tänä vuonna, eli 11.5%. Ja kun tarpeeksi paljon sopivaa ohraa ei tainnut löytyä, niin isojyväistä, hyvin itävää ja muutenkin mallastukseen suht käyttökelpoista ohraa ostettiin maltaaksi käytännössä rehuohran hinnalla. Eipä sillä niin suurta merkitysä ole tällaisissa tapauksissa, lukeeko tilityspaperissa mallas-, suurimo- vai rehuohra jos laatukorjausten jälkeen hinta on kaikilla sama... Korkeimmat valkuaiset näissä ohrissa taisivat olla 12.5-12.9%.
Mulla menisi 55% viljan hinnasta pelkkään apulantaan. Silti tämän päivän Maaseudussa väitettiin, että syysvehnän siemenkauppa käy vilkkaana. Jälleen kerran huomaan, että en ole ainoa laskutaidoton
Millä oletuksilla tuon 55% oikein sait? Itse laskin samaa %-osuutta kesällä ostamillani lannoitteiden hinnoilla, käyttämilläni lannoitemäärillä, saamillani sadoilla ja tällä hetkellä Raision sivuilla olevilla hinnoilla. Lopputulos oli huomattavasti mukavampi... Joten tässähän tuntee itsensä kohta oikein osaavaksi viljelijäksi...
tai sitten saa pian todeta olevansa todella laskutaidoton
Minkä sortin sekoittimia ruiskussa on? Normaalin sekoituksen lisäksi ruiskussa saattaa olla päällä tehosekoitus. Hardissa tämä painesuiku saa kyllä nesteen säiliössä hyvin liikkeelle, mutta säiliön ollessa tarpeeksi tyhjä siitä alkaa olla haittaa, mm. vaahtoaminen joillakin aineilla ja pumppu saa välillä ilmaa.
Mielestäni puristavat ovat aivan riittävän luotettavia ja tasaista tulosta näyttäviä laitteita kuivurikäyttöön.
Ihan samaa mieltä. Ainakaa viljoilla ja öljykasveilla murskauksesta ei ole käytännössä mitään hyötyä. Palkokasveista ei ole kokemusta. Niillä saattaisi olla kun kerran kehoitetaan kuivaamaan lämpöä ja kylmää ilmaa vuorotellen.
Vihreistä jyvistä... niitä kun aina joskus on eivätkä aina häviä esipuhdistajan imeminä. Onko vilja silloin tarpeeksi kuivaa kun mittari niin ilmoittaa vai silloin kun painavat vihreät jyvät tuntuvat näppituntumalla kuivilta ja kovilta?
2 metrinen rapsi...
Öljykasvit oma lukunsa. Ne ovat hyvin harvoin maassa kiinni. Lähes aina kasvimaton alla on melkein parikymmentä senttiä tilaa. Mahdolliset ongelmat ovat pöydän päihin takertelu yms. sisään saanti ongelmat.
Jotenkin on tullut semmoinen olo, että joko tuon yksilön terälaite on viallinen tai sitten se on vaan muuten huono ja voimaton?
Terän leikkaavien osien uusinta (sormet+kokonaan uusi terä) ei ole kovin suuritöinen homma. Grenen ihan paperisessa kesämainoksessa Sammon/MF terät ovat 150-200 € ja kaksoissormet 15,60 € alveineen. Terän uusiminen voi tuntua kalliilta. Mutta jos puimurilla tulevinakin vuosina on suunnitelmissa puida, uusiminen kannattaa tehdä jo nyt.
Ei tulisi mieleenkään ajaa koko vuotta läpi talvilaadulla. Varsinkin kun talvilaadun osuus traktoreiden vuotuisesta polttoaineen kulutuksesta on vähemmän kuin 20%. Tankin tyhjennys pumpulla tai säiliön pohjatulpan kautta ei ole kovin suuri vaiva.
Traktoreiden kesäpolttoaine ja kuivuri voivat hyvin käyttää yhteistä pönttöä.
Äären konepajan lisäksi hyvä säiliön tekijä on
http://www.nikkasenkonepaja.fi/ He myös kunnostavat vanhoja säiliöitä.
Jaakko suht pieni, vaikka 4 lämpökennoa päällekkäin, pitää ilmaa kuristaa tuolla 330 uunilla aika paljon- muuten menee viljaa poistokanavaan.
Pelkän lämmön nostaminen ei paljoa auta. Jos kuivausilman lämpötila on jo 80 asteen paikkeilla, niin sen pitäisi ylipainekuivurissa riittää. Ilman rajoittaminen huonontaa heti tehoa. Sitä nopeammin vilja kuivaa mitä enemmän ja mitä kuumempaa ilmaa menee läpi.
Jos haluaa taloudellisesti kuivata, niin uunin ilmamäärän rajoittaminen auttaa ainakin. Samalla öljymäärällä saa kuumempaa ilmaa kuivuriin, mutta vähemmän. Mitä hitaammin lämmin ilma kulkee viljan läpi, sitä enemmän ilma jäähtyessään ottaa mukaansa kosteutta.
?? eihän se kuuman ilman liika läpipuhaltaminen kuivausta mitään auta ??
Meillä laitettiin kyläseuran kuivaajalle taajuusmuuttaja puhaltimelle, säädetään 80 asteen kuivausilmalla ilmamäärä niin että alussa poistoilman lämpötila noin 25-27 astetta, hygrostaatti katkaisee kuivauksen 13% tienoilla jolloin poistoilman lämpötila 36-38 astetta
Juuri äsken 26% -> 13% 5 h 100hl erä
Noilla säädöillä polttoaineen kulutuksessa tosiaan säästöä verrattuna entiseen täyspuhallukseen eikä kuivausajat ole kasvaneet yhtään
Juu, totta: ei liika läpi puhaltaminen mitään auta. Automaattisesti säätyvä ilmamäärä säästäisi varmasti öljyä.
Antin käyttöohjeen Yleisohje: Kun pyrit isompaan tehoon, estä liiallinen lämmönnousu suurentamalla ilmamäärää ja kun pyrit parempaan
hyötysuhteeseen, estä liiallinen lämmönnousu pienentämällä öljynkulutusta.
Kerran läpiluettuna sain käsityksen, että kummassakin tapauksessa pyritään pitämään tuloilma noin 80 asteessa. Koko ohje
http://www.mmanual.com/antti-teollisuus/image/dryers/mf%201/408008%20antti-mf1_as-%20ja%20kayttoohje_07_2010_fi.pdf
Jaakko suht pieni, vaikka 4 lämpökennoa päällekkäin, pitää ilmaa kuristaa tuolla 330 uunilla aika paljon- muuten menee viljaa poistokanavaan.
Pelkän lämmön nostaminen ei paljoa auta. Jos kuivausilman lämpötila on jo 80 asteen paikkeilla, niin sen pitäisi ylipainekuivurissa riittää. Ilman rajoittaminen huonontaa heti tehoa. Sitä nopeammin vilja kuivaa mitä enemmän ja mitä kuumempaa ilmaa menee läpi.
Jos haluaa taloudellisesti kuivata, niin uunin ilmamäärän rajoittaminen auttaa ainakin. Samalla öljymäärällä saa kuumempaa ilmaa kuivuriin, mutta vähemmän. Mitä hitaammin lämmin ilma kulkee viljan läpi, sitä enemmän ilma jäähtyessään ottaa mukaansa kosteutta.
Ostaa nh puimurin.Ei tarte lako kynsiä. Lyö kelan eteen ja antaa mennä.Kylläkin kohtuu tarkka pöydän korkeudesta ettei lanostokela töki maahan.
Jaa että kohtuu tarkka pöydän korkeudesta...
Tc:n laonnostokelan piikit koukkivat maata muutaman sentin syvyydeltä kun kelan lykkää eteen jos kelaa ei samalla nosta ylemmäs. Nostaa kyllä kaiken ja aika paljon ylimääräistäkin pöydälle jos ei ole tarkkana...
Ainakin toistaiseksi ovat kestäneet.
[ Onko kokemuksia triobrake-mallin sahasta?
Ei ole eikä vapaehtoisesti tule
Liian monimutkaisesta suojalaitteistosta on ennemminkin vaan haittaa. Normaali takapotkusuoja on ihan riittävä suojaus terveen itsesuojeluvaiston ja järjen kanssa.
Samaa mieltä edellisen kanssa siitä, että mökkisahaa ei kannata ostaa. Husqvarnan tai Stihlin pieni/keskikokoinen ammattisaha on tarkoitukseen sopivia, elleivät liian kalliilta tunnu. Jos halvemmman ostat, niin tehon lisäksi kannattaa katsoa myös tärinäarvoja. Halpa saha voi sahatessa ajanmittaan myös tuntua havalta ja epämukavalta...
Muistaakseni sekä täällä että Murtolassa on noista pikkusahoista oma ketjunsa.
Eikös se melkein samalla vaivalla vois ajaa valssienkin läpi? Valmiina syöttöön.
Miksei, jos on tarkoitus elukoille syöttää. Tuolla alueela noihin pötköihin tungettiin kuivaa viljaa, josta ainakin osa myytiin todennäköisesti eteenpäin.
