Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 ... 143 144 [145] 146 147 ... 156

Viestit - Pasi

Lähes omavaraisen perheen ruokkimiseen riittänee 1 lehmä, 3 lammasta ja 10 kanaa. Peltoa 2-3 ha, josta osa perunalla. Touhun järkevyyteen en nyt ota kantaa.


Ei siis puutu enää kuin sitä peltoa se 2-3 ha. Ja tietty eläimet.
Lehmä on kuitenkin ymmärtääkseni myöskin laumaeläin, et tarttis olla niitäkin enemmän kuin se 1 kpl?

Lehmä ja lampaat menee ihan samalla laitumella ja on seuraa toisistaan. Ja voi pitää talvellakin samassa tilassa. Kanoja ei saa olla samassa tilassa.
Miksikähän ei ???     Sen lehmän kannattaa unohtaa. Tai sitten pitää olla todellinen litrahuuli :D

Kyll ammuja pitää olla vähintään kaksi, ja sonni myös piristämään sekä tuomaan vaihtelua elämään laitumella ja navetassa sekä pirtin puolella ::). Eihän lehmä ympärivuoden maitoa tuota. Ja siitä ylimääräisestä maidosta voi tehdä vaikka juustoja ja muita herkkuja, joilla lahjoa vaikkapa urakoijaa, vuokraisäntää, naapuria jne....
Jatkampa vielä tyhmien kysymyksien sarjaa..  Voiko lihakarjaa pitää metsässä? Kuinka kovia ovat tuhoamaan? Ei varmaan ainakaan hc menesty kovin tiheässä metsässä?  :D

Ja mites sitten, onko maanviljelijät kuinka innostuneita hoitamaan muiden peltoja? Siis et jos mä omistaisin pellon, mut vuokraisin jonkun muun tekee hommat ja sit pitäisin itse tuotokset?  :P

Lihakarjaa voi pitää metsässä. Rikkovat siellä juuret ja alle 4 metriset puut  :D Ruoka ja vesi täytyy sinne sitten viedä, turha luulla että ne sieltä itse juuri mitään viitsivät syödä  :P

Niitä pitää olla tarpeeksi vähän hehtaaria kohden siellä metsässä.
Ennen maailmassahan kaikki elukat, naudat ja hevoset, oli kesät metsissä.
Ei ne mitään raiskiota nyt ole, ainakin itselläni parhaat kuusikot oli paikoilla missä edellisten polvien kertoman mukaan elukoita useimmin laidunnettiin.

Sun pitäisi hankkia itsellesi metsää tai kiertää jollakin tavoin sopivan sorttinen metsänomistaja pikkusormesi ympäri jos tulevat pihvisi haluat saada metsälaitumelle. Aidan tekeminenkään metsään ei välttämättä onnistu yhtä helposti kuin pellolle. Rehun ja veden vieminen jo mainittiin.

Ja ihan varmasti tuhoavat jonkin verran metsää. Ihan samalla tavalla kuin hirvetkin. Vaikka hakkuukypsä kuusikko olisikin joskus ollut laitumena, niin pilattuja puita on saatettu poistaa harvennuksien yhteydessä. Ne ovat todennnäköisesti jopa kelvanneet paperitehtaalle vaikka nykyisin suurin osa menisi energiapuuksi. 
Kasvintuotanto / Vs: Pellontuotto.
: 13.09.11 - klo:13:24
Joozeppi vastakin jo hyvin alkuperäiseen kysymykseen.

Itse luin hieman hätisesti ja kunnolla ymmärtämättä alkuperäistä kysymystä. Mutta miksi ihmeessä tuotto pitäisi laskea niin, että korkoja lukuunottamatta investointien kustannukset (=poistot) lasketaan tuloksi?? Pellon tuotoilla (tai urakoinnilla) investoinnit kyllä maksetaan, mutta kun tarkoituksena on saada jäämään itselle enemmän varoja ja tuolla laskutavalla älyttömät investoinnit eivät huononna tuottoa. Tilanne voi vaihdella vaihtoehtojen (suuret poistot+ei verotettavaa tuloa) ja (pienet poistot+mahdollisesti huomattavasti verotettavaa tuloa) pellon tuoton ollessa sama.
Kasvintuotanto / Vs: Pellontuotto.
: 13.09.11 - klo:09:46
Kyllä se nyt pitäisi olla ihan selvä, miten tuolla tavalla laskettava pellon tuotto saadaan pidettyä hyvänä: ennen kaikkea ei investoida turhiin, liian suuriin ja kalliisiin rakennuksiin tai koneisiin. Ja peltoa viljellään niin, että saadaan joka vuosi kohtuu hyvä sato. Eikä sittenkään vaikka naapurilla olisi miten suuri ja komia sekä kaikki mahdolliset sähköiset automaatti-ohjaukset....
Ei kalleinta ainakaan. Olosuhteet vaikuttavat eniten lopputulokseen. Hehtaarikustannukseltaan havinta tai lähes halvinta huomioiden aineen rahdin. Mutta ei niitä kuluja, jotka syntyvät jos itse hakee aineen kaupasta...  ;D 
Kasvintuotanto / Vs: Kuinka moni kyntää?
: 11.09.11 - klo:23:04
Jos ei tarpeeksi kultivoimiseksi kuivu, niin sitten kynnän.
Aika tiukat speksit. Ei käy lautasmuokkaaja, ei kultivaattori, ei aura. Sitten ei kai jää jäljelle kuin lapiorullaäes.

By the way, kumpi kultivaattori on Potilalta kyseessä, K vaiko KK malli? Ensin mainittua pidän pellekamppeena, mutta jälkimmäinen on paras kotimainen kultivaattori foorever.

Eipä tuohon jää kuin kelajyrsin. Menee sekaisin jo 5-8 cm työ syvyydellä. 3-4m metrin työleveys alkaa tulla jo jälkeäkin tunnissa ja kylvövalmis pinta kerta ajolla.

Sekoittaa tosiaan hyvin. Naapurin vuokralaisen semmoisella muutama vuosi sitten ajeli. Mutta jos on paljon oheiskasveja sekä muuta vihreää mössöä, niin syvemmälle saisi mennä. 
Jaa että vähän kosteeta... :o  Tuo edellä ehdotettu lyhyeen sänkeen murskaus helpottaa. Mutta jos oikein kunnolla haluat mullata, niin se ei taida millään "kevytmuokkaimella" onnistua näin märällä.

Jos olisi kohtuu kuivaa ja juolavehnä yms. juurakot siedettävän pieniä mattoja, niin kevyellä maalla onnistuu seuraavasti: kertaalleen kultivaattorilla, toinen kerta lapiorullaäkeellä.
Viljelykierto pelasi, käytännössä varmaankin 60-70% alasta oli nurmella.

Kyllä viljelykierto vieläkin pelaa, jos vaan on halua. Mutta tuo nurmi on ongelma. Jo nytkin on maakunnassa mätäneviä rehupaaleja siellä sun täällä. Jatkuvasti puolet viherlannoitukselle ei ole kelvollinen vastaus. Hupihevostelukaan ei niin tolkuttomasti kasva, että se kuluttaisi tuosta tulevan heinävuoren. Eikä myöskään ajatus, että märehtijöista saatavien elintarvikkeiden kulutus kasvaisi. Eikä myöskään bioenergia. Energiakäyttöä varmasti löytyisi, mutta vain jos energiantuotantoa tuetaan ja biomassa lahjoitetaan energiantuottajalle.
Kasvintuotanto / Vs: Puinnit 2011
: 10.09.11 - klo:09:10
Onko villiheinä sama kuin kenkäheinä tai nenäheinä?

juolavehnää tarkootin pohojalaasittain:)

Lounais-Suomessa juolavehnää kutsutaan valkojuureksi. Punajuuri on punajuuri, mustajuuri on mustajuuri, mutta porkkana on morotti  ??? Mikä on logiikka tässä, häh  ???
No kun punertava väri oli jo varattu punajuurelle, niin porkkana jäi ilman värillistä nimeä. Morottia en ole aikaisemmin kuullutkaan, mutta todennäköisesti se on lainaa ruotsinkielestä.
Jos et luomuile, niin kai noihin puuvartisiin rikkoihin löytyy sopivat aineet vielä nykyisinkin. Jos en ihan väärin muista, niin menneinä vuosina taimikoista tapettiin lehtipuita MCPA:lla.
Vapaa sana / Vs: Ensi talven sää
: 08.09.11 - klo:08:21
Kyllä Iltasanomat tietää, minkä sortin talvi tulee. Vielä yksi ennuste jo julkaistujen väliin, niin käytänösä lehti osuu oikeaan....  ;D ;D

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011090814341218_uu.shtml
Laskelman hinnat pitäis ainakin ensimmäiseksi päivittää. Tavanomaisen hinnat ovat tällä hetkellä paljon korkeammat, luomukauran hinta samalla tasolla ja luomuvehnän hinta ainakin Raision sivulla paljon huonompi. Mitä muut mahtavat maksaa? Kustannukset ovat jonkin verran varmasti myös pielessä. Enkä oikein usko, että jos tavanomaisesti viljellen viljasadot kaikilla viljoilla on vain 4000 kg/ha, niin sama viljelijä saisi luomuillen 2000 kg/ha.
Vapaa sana / Vs: Kohta ropisee sakkoja...
: 05.09.11 - klo:15:25
Ilmaista vartiointia  ;)

Jep. Juuri sitä. Jos minä olisin kahvila-ravintolayrittäjä, niin aivan varmasti yrittäisin saada paikkani poliisien kantakuppilaksi jollakin pikkuedulla vaikka se olisi jonkun proffan mielestä lahjontaa. Varsinkin, jos paikka olisi auki illalla (klo 18 jälkeen) yön tunneista puhumattakaan.
Kasvintuotanto / Vs: syysvehnä
: 05.09.11 - klo:09:50
savimaa kysees, rehti lajike itävyys 90%  tsp40g ja etelä-pohojanmaa vilijely vyöhyke ja viskalla kylvö

Savimaa ja viskalla kylvö on sen sortin yhdistelmä, että siitä voi tulla mitä vaan...  ::) Itse kylväisin savelle syksylläkin ihan oikealla kylvökoneella, joten viskamenetelmällä siemenmääräehdotus on 0 kg/ha  ;D.

Mutta jos pystyt siemenet kunnolla multaamaan, niin sitten viskakylvös voi onnistua siinä missä muukin. 260 kg/ha sisältää pienen viskalisä.
Sivuja: 1 ... 143 144 [145] 146 147 ... 156