Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 ... 142 143 [144] 145 146 ... 156

Viestit - Pasi


Samalla lailla tuo A-T heittelee kun muutkin ykstorviset, mutta kakstorviseen verrattuna tuolla voi sijoittaa lumen sinne minne tahtoo!

Jep. Oikein sopiva kone taajamiin ja silloin kun lunta ei voi heittää monen metrin päähän. Vielä kun saisi torven käännettyä vauhdissa tien toiselle puolelle niin ettei lumi päädy lingotulle tai traktorin päälle.
Saloa vaan muutamia muita parinkunnan yhteenliittymisissä tapahtuneista virheistä . Kaks kunnantaloo ,kaks samaa lautakuntaa, kaks samaa virkamiestä  ym ym .

Eli säästöt eivät ole toteutuneet . 

Muistaakseni Salon kuntaliitosneuvotteluissa sovittiin, ettei ketään irtisanota viiteen vuoteen. Jos muistan oikein, niin ei ihmekkään ettei säästöjä tullut eikä vielä vähään aikaan tule... ::)

Tuskin kuntaliitoksilla niin kovin valtaisaa säästöä saadaan aikaiseksi. Suuret laitokset (koulut, terveyskeskukset jne) eivät kovin paljoa halvemmaksi tule niin kauan kuin vanhat rakennukset ovat kunnossa. Näissä henkilökunnan vähentäminen näkyy suoraan toiminnan tasossa. Yhteisiä virkahenkilöitä kuntien byrokratiassa on jo nyt. Oikeastaan ainoat täysin ylimääräiset kuntaliitoksen jälkeen ovat ylimmät johtajat. Ja heitähän ei esimmäisenä irtisanota.
Hmmmm.... hiveniä ei tyhjästä synny, ja tuskinpa niitä sadevedenkään mukana nykyisin tulee merkitysellisiä määriä.

Ilmoittetaanko hivenet kokonaismäärinä vai liukoisina tms. jotka ovat helposti kasvinkäytettävissä? Jos käyttökelpoisina, niin silloin tuo viherlannoitus/kesannointi voi hyvin parantaa hiventilaa. Mutta joskus kai varastokin loppuu.
Samaa olen kanssa pohtinut kun suunnitelma ja käytäntö ei ihan kohtaa ajatuksissani, nimittäin olisi muutaman hehtaarin ala mikä pitäisi harventaa ja sen jälkeen ojittaa ja lannoittaa. Käytännössä ojat ovat ojituksen tarpeessa mutta eivät niin ronskin kuin mitä perinteinen nykyajan metsäojien kaivuu on. Ojat tarvitsisi ainoastaan pohjata ettei reunoista poistaa kasvillisuutta ollenkaan, jolloin ojat pysyisikin auki. Mutta sitä tekijää joka tekisi kuin metsänomistaja sanoo, sen sijaan että kuuntelee mhyn ääntä, ei tuskin löydy.

Jos ojien perkaaminen ei vaadi suunnitelmaa tms. virallisia paperitöitä, niin harvennuta alue puhumatta mitään ojittamisesta. Ja sen jälkeen hommaa itse sopivaksi katsomasi urakoija perkaamaan ojat sellaisiki kuin itse haluat. Kyllä tuo onnistuu. Se on sitten eri juttu, kuinka pitkään ojat pysyvät auki jos vain pohjasta ottaa.

Meiläpäin käy uudistuksessa myös luontainen uudistaminen, eli hakkuun jälkeen odotetaan 5 vuotta ennen kuin ruvetaan mitään tekemään.
En yhtään epäile, etteikö sopivilla mailla luontainen uudistus onnistuisi tekemättä mitään. Mutta useimmiten syntyy hieskoivikoita, vadelmapensaikkoja tai alue ruohottuu. Ja sen jälkeen istuttaminen onkin todella työlästä tai saa odottaa 15-20 vuotta ennen kuin hieskoivikon alle tulee kuusentaimia. Jos ei tule edes hieskoivuja, niin viiden vuoden aikana alue saattaa heinittyä niin vahvasti, ettei heinälle pärjää ilman glyfosaattia.
Samaa mieltä kuin Bouli: periaatteessa erillisen rakennuksen kannalla, mutta tuo on turvallinen kattila.

Sen verran pannuhuoneen kanssa saman katon alle varastoa rakentaisin, että lapsityövoimalla saisi kuljetettua vähintään viikon tai kahden puut valmiiksi. Kun mokomat saattavat olla vällillä ties misssä huvitelemassa tai opiskelemassa muutaman vuoden päästä.
Kylvökoneella voi mennä kylvetyn päälle eikä se useimminten näy kasvustossa. Kyntäessä kynnöksen päälle meneminen onnistuu helposti ja siististi hyvin harvoin.
Missä muodossa puu pannuun menee ja missä on varasto? Puulämmitys voipi tuntua aika työläältä kun muutaman kerran hakee lisää poltettavaa sakeassa räntäsateessa, lumituiskussa tai yli 30 asteen pakkasessa...
Kasvintuotanto / Vs: Härkäpapu 2012
: 21.09.11 - klo:13:15
Todennäköisesti lisätään alaa, erinomainen kasvi luomussa . Satoa tuli n 3tn ha , ja vaikka jäisi korjaamatta, runsas vihermassa tekee hyvää maalle. Tänä syksynä kylvetty syysrapsi pavun jälkeen.
koemielssä.

Esikasviarvo nosti mulla kevätvehnän satoa yli tonnin/ha  :o

Sulla, Jortikka, kun on nuo numerot hallussa, niin eikö tuota kovaa valkuaista elukoille saisi nuorena korjatusta apilasta tarpeeksi?  Voisi ottaa kolmekin satoa ja massaa tulisi huomattavasti enemmän kuin epävarmoista pavuista ja herneistä.
Kanatkin syövät ruohoa.

Ei onnistu. Apilan ongelma on väärä energian ja valkuaisen suhde... ainakin sellaisena aikana jolloin SUomessa apilaa korjataan.

Toinen ongelma (yksimaisilla) voi olla valkuaisen hajoaminen, jos tehdään säilörehua.
Terapointi ilmeisesti jatkuu tuloksellisesti ja tyydyttävästi, kun et ole uudelleen liikaa heppoihin retkahtanut  ;D  Miten mahdollisen jälkikasvusi meinaat kasvaattaa....?
Öljystä taitaa olla oikeasti pula, hinta huitelee jossain 1000 €:n tonnihinnoissa. Edellissyksynä samaa sai 400-500 eurolla   

PS:Mutta 2010 rypsiala oli 180 000 ha jolloin omavaraisuus piti olla 40% luokkaa? Jos ymmärsin oikein  rypsiä vietiin ulkomaille tosta ennätys kylvöastä?

 Eikönä kellään ole fakta tietoa sillä naapurista rypsit toimitettiin Raisiolle vaikkakauppa tehtiin Suomen rehun kanssa

Menivät minunkin rypsini Argin kautta Raisiolle, ei se mikään ihme ole.

Suuria, toiminnassa olevia öljynpuristajia Suomessa on Raisio ja.... mites Mildola? Toimiiko vielä? Noihin suuntiin kotimaiset rypsit pääasiassa päätyvät riippumatta siitä, kuka ne tilalta ostaa. Ja sitten on muutama pienempi puristaja. Minulla on semmoinen käsitys, että Suomeen tuodaan joka vuosi lisää puristettavaa, eikä suinkaan viedä. Öljyn hinta riippuu täysin polttoaineiden hinnasta, kiitos biopolttoainevaatimuksen.

Vuonna 2010 rypsiala oli suuri, mutta nousu johtui surkeasta keväästä ja edellisen vuoden hyvästä hinnasta (? muistaakseni...), eikä politiikasta. Sato jäi surkeaksi, ja nyt sitten palattiin tavanomaisiin viljelyaloihin. 
hmm...

Mites, kun sitä laidunta jäis ehkä sellanen puol hehtaaria.. niin eikös siihen ehkä vuohi olis parempi kuin lehmä? Mietin vaan et lehmä on aika iso.. ja onkos siinä joku laki kuinka pienelle palstalle saa ottaa lehmiä? tai vuohia.. eikös eläintenpidosta oo aika tarkat säännökset?

tiedän kyl et noin niinku ruohon riittämisen kannalta on ne laskelmat kuinka monta eläintä voi laittaa hehtaarille. Mut aattelin et sitten lisäruokintaa olis..

Vuohet ovat vielä lehmiä veikeämpiä otuksia. Ja myös hyvin maastokelpoisia. Saattavat jopa oppia loikkaamaan sinun ja naapureittesi riemuksi aidan yli, jos sopiva kivi on lähellä  ;D Vieraillesi vuohenmaitoa tarjotessasi voi kehua tarjolla olevan jotain ihan erikoista.

Säädökset ja niiden nuodattminen taitavat vaihdella aika paljon. Riippuen siitä, meinaatko hakea jotain maataloustukia tai kuinka tarkka kunnan virkahenkilö on. Siis hyvin tarkasta täysin hällä väliä mitä tekee kunhan ei eläin- tai naapurinrääkkäystä harrasta  ::)

Heinän riittävyyttä ei taida kovin vakavissaan kannattaa pohtia. Säilörehupaaleja on helppo ostaa.
Täällä ei varmaan osaa ihmiset säätää puimureitansa, aika pieniä kappaleita puida krassutetaan päiväkausia. Sitten sitä alaa pitäs olla sen verran paljon että joku 400 hl kuivuri olisi edes puolillaan. Ja rekkakuorma myytäväksi, ei pientila oikeen sitä rypsiä voi alkaa, hajottaa liikaa toimintaa.

Sitten kun pakko tulee, eli se monipuolistamisvaatimus tukien perustoimenpiteisiin, sittenhän sitä rypsiä on kaikilla.

-SS-

Samaa mieltä kuin edellinen kommentoija: rypsiä puidaan ihan yhtä nopeasti kuin viljoja. Joten SS taitaa olla oikeassa ettei puimuria osata säätää, ainakaan leikkuupöydästä. Jos rypsi tulee tasaisesti pöydälle, niin kyllä se puimurin läpi menee. Se on sitten eri asia, jos on töpeksitty kasvukauden aikana ja rypsipelto on niin täynnä rikkaruohoja että pitää vähän aikaa kunnolla katsoa mikä se viljelyskasvi olikaan...

Pinta-alan suhteen osittain samaa mieltä. Rypsiä pitäisi olla vähintään noin kymmenen hehtaari, jotta saa edes kohtuullisen nuppikuorman. Pikkutilan oma kuivuri on sopiva rypsille, mutta tuo 400 hl kuivuri on jo urakka- tai yhteiskuvuri. Ja silloin pienen piensiemenerän kuivaaminen on ongelmallista.

Jos semmoinen monipuolistamisvaatimus tulee, että pitää olla myös rypsiä tai palkokasveja, niin se tietää lisää rikkaruohoviljelmiä lähiseudulle :-\
Kasvintuotanto / Vs: Kalkkilaadun valinta
: 17.09.11 - klo:16:12
Apua pohdintaa löytyy pari-kolme (muistaakseni...) vuotta vanhan Käytännön maamiehen sivuilta. Lehden kalkkijutussa oli kalkit laitettu järjestykseen mm. tuon neutralointikyvyn mukaan ja asiaa pohdittiin myös vaikutusnopeuden kannalta. Ja vähän ajan kuluttua oli lehdessä myös jonkun maanparannusaineen toimittajan kritiikkiä alkuperäisen jutun suhteen...
Kasvintuotanto / Vs: valtaoja?
: 16.09.11 - klo:21:07
Mikä on valtaoja lähinnä tukien menettämisen pelossa kyselen.Jos kaivaa pellon ympärysojan siis piiriojan melko reiluksi muuttuuko valtaojaksi ja tarvitsee 1m pientareen vai miten se menee.Eikö piirioja ole piirioja oli kuinka iso tahansa.Onko siinä jotain leveys määritelmää, itse en löytänyt tietoa asiasta.

Tukioppaassa on ihan selvät määritelmät, kuinka leveä oja tarvitsee metrin kaistan.
Lihapuolelle lähiruualla on tilausta, maitopuolella se voi olla vaikeampaa, kun sitä maitoa ei paljon tiloilla voi jalostaa, lihojen leikkaaminen onnistuu kunhan vaan turha byrokratia saadaan purettua.
Lähiruuan suurin este on suomalainen lainsäädäntö, se pitää saada ensin nurin, sitten vasta asia etenee oikiasti ...

Kyllä maitoa voi jalostaa esim. juustoiksi siinä kuin lihaakin paloiksi. Tuo Kylmiksen automaatti-ajatus voisi olla kehittämisen arvoinen. Samalla pitäisi kyllä ihmisten oppia se, että maidon maku ja rasvapitoisuus vaihtelevat. Ja myös maistamaan ja haistamaan, milloin elintarvike on vielä syömäkelpoista. Ne omat astiat saattavat joillakin ihmisillä sisältää muitakin pöpöjä kuin mitä viilin valmistamiseen tarvittaan...  ::) 

Lainsäädännön lisäksi lähiruokaa hankaloittavat ehkä enemmän lakien tulkinnat. Itse lain ajatus voi olla ihan hyvä tai pykälissä voisi olla lähiruokaa suosiva porsaanreikä, jos laki vain tulkittaisiin sopivasti.
Sivuja: 1 ... 142 143 [144] 145 146 ... 156