Suomi on selkeästi hyötynyt eurosta, talous on vahva tälläkin hetkellä, ei se ole Suomen euroon viejien vika, että osa porukasta ei noudata sopimuksia, itseasiassa kukaan ei noudata sopimuksia tällä hetkellä ...

Ei ole. Mutta sen aikaisten politikkojen syytä nykyinen tila on. Jo silloin olisi ihan oikeasti pitänyt keskutella Euroopan tasolla ja päättää myös ikävistä asioita: mitä todellista tehdään jos/kun joku maa ei pysy tai halua pysyä päätetyissä rajoissa. Nyt päästäisiin halvemmalla.
 

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 03.10.11 - klo:09:37

Eikä minulla ole reisimaita hallussani... kiipeilystä seuranneita töitä kyllä on 

Maatalous-playboy 

Jos kiiipeilyseinä vieläkin innostaa, niin ihan hyvä... Ja eikös tuo nykykielenkäytön mukaan ole vaikkapa useiden eri tapaisten yhtymien kautta muodostunut ja fuusioitunut agripisnesfirma  

Suomessa olisi pitänyt jo 80-luvulta alkaen tehdä työtä puun jalostusasteen monipuolistamiseksi sekä energiakäytön lisäämiseksi ,eikä niinkuin nyt tehtiiin että metsäteollisuus on sanellut poliitikoille ja metsänomistajille että puunjalostuksen  suunta on pysynyt sellussa ja paperissa. Sahatavaran tarvetta tulee kyllä olemaan jatkossakin  maailmalla .

Vaikka puhutaan suomen metsämahdista niin on se ihmeellistä ettei täällä taida olla lainkaan puu ja bioenergiaan tarvittavaa  laitevalmistusta ja teollisuutta kun erään pitäjän kaukolämpöhanke kotimaiseen energiaan tarkoittaa sitä että laitoksen kattilakin pitää  tuoda keski-euroopasta .

Niin olisi pitänyt. Eikä suunta vieläkään ole kunnolla muuttunut. Niitä muita tuoteita pyritään kehittämään mm. hakkuutähteistä. Luulisi, että helpommin saisi jotain aikaiseksi nyt sellukattilaan päätyvistä puiden kuiduista kuin havuista.

Puu- ja bioenergiaan tarvittavia laitteita valmistetaan Suomessa, mutta kehitys on jälkijunassa. Katttiloiden osalta on taitaa olla syynä lepsummat päästörajat jotka vasta nyt kiristyvät sille tasolle, mikä on ollut Keski-Euroopassa pidemmän aikaa.

Metsämaksu aivan varmasti lisäisi metsiin kohdistuvaa verorasitusta ja tuskin sillä olisi merkityksellistä vaikutusta markkinoille tulevan puun määrään. Aikoinaan pinta-alaverotuksen päättyminen ei kovin paljoa lisännyt markkinoille tulleen puunmäärään eikä tainnut edes vaikuttaa ajoitukseenkaan. Viime aikaiset verohuojennukset tuskin vaikuttivat markkinoille tulleen puun määrään vaan pelkästään ajoitukseen. Siis enemminkin sotkivat asioita.

Parempi vaikutus pidemmän ajan kuluessa voisi olla propagandan muuttamisella. Viime vuosina on toitotettu vaan että suojele, suojele, suojele tai jätä muuten vaan metsä hyödyntämättä... Juhlapuheista huolimatta ei sillä tavalla työpaikoja tai taloudellista hyötyä saada. Suojelulla on oma arvonsa, mutta rajansa kaikella.

Kokemusta ei ole. Pikahaun ja rekisteritietojen vauhdikkaan silmäilyn perusteella firman toimintaperiaatteena myydä, välittää ja varastoida melkein mitä vain. Tuskin mitään takuuta yms. kaupan oleville tavaroille antavat, ts. vastaa tilannetta kun ostaa jotain esim. konkurssihuutokaupasta.

Pari linkkiä
http://www.kauppalehti.fi/yritykset/yritys/macea+oy/11042249
http://yritys.taloussanomat.fi/y/macea-oy/helsinki/1104224-9/

Ruotsia on tainnut avittaa myös kruunun arvon muutokset. Eurossa on myös se huono puoli, että kaikki euromaat kärsivät niistä, jotka eivät edes tosissana yritä hoitaa asioitaan kunnolla. Jo alusta pitäen oli selvää, ettei eurossa ole juhlapuheita tehokkaanpaa keinoa lepsuilijoiden kuriin laittamiseksi.

Kyllähän ne joutuivat esim porkkalan luovuttamaan.

Porkkala luovutettiin vaatimuksesta Neuvostoliiton käyttöön, ei Karjalan evakoille. Siinä on vissi ero...

Paasikiven vaatimuksesta tuli maanhankintalakiin kielipykälä minkä perusteella ei kuntien sisäisiä kielisuhteita saanut muuttaa. Sitä en tiedä miksi Paasikivi näin vaati, tuliko ruotsinkieliseltä väeltä niin voimakas painostus vai?
Ruotsinkielisiä evakkoja ei käytännössä paljoakaan ollut, Porkkalan alueen asukkaat.
Jollain sivustolla olen nähnyt hienon kartan kunnista mihin siirtolaisia asutettiin.
Googlella löytää aika paljon "karjalaisten asuttaminen" yms. hakusanoilla. Mielenkiintoinen juttu kun olisi aikaa perehtyä kunnolla..

Minulla on semmoisia muistikuvia, että asiaa olisi perusteltu kielimuurilla ja sopeutumisvaikeuksien todennäköisellä lisääntymisellä. Eli umpisuomenkielisten asuttaminen umpiruotsinkielisten/suomea puhumaan haluttomien joukkoon olisi käytännön elämässä aiheuttanut liikaa lisäongelmia. Sopii tuohon, että kunnan kielisuhteiden on pysyttävä ennallaan. Tietyssä mielessä maan johdon kannalta ymmärrettävä ja perusteltu syy. Se on eri juttu, mikä todellinen syy on ollut. Vaikka tällä perusteella olisi jätetty lunastamatta maata ruotsinkielisiltä alueilta, niin jokin "sotalisävero" heillekin olisi voitu asettaa jos olisi haluttu. Muistaako kukaan historiasta kiinnostunut oliko sellaista?

Vapaehtoisia luovutuksia jotkut ruotsinkieliset ovat tosiaan todennäköisesti tehneet.

Miten muuten tuhlaaminen tässä ketjussa ja yleensäkin määritellään? Onko esim. joidenkin ahkerasti harrastama ns. itseensä sijoittaminen tuhlaamista    ?

Lainaus käyttäjältä: talontollo - 26.04.11 - klo:16:42

2.5 vuoden takainen keskustelu nostetaan esiin ja keskustelu jatkuu ilman että kukaan huomaa ajan muuttuneen. Moniko mahtaa muistaa mistä silloin oli kysymys

...MTK:n kriisistä... kriisi on häipynyt kuten kohta myös koko MTK.

MTK:n tuloista tulee yli 80% muualta kuin jäsenmaksuista. Joten ei MTK häviä yhtään mihinkään ja samat puliveivarit pysyvät johdossa ellei jäsenistö heitä tilille pistä. Vaalituloksella, netin ammattiviisasteilijoilla ja luomulannoitteen jauhajilla tai jäsenmäärällä ei ole mitään vaikutusta. Hämärän peitossa on tällä hetkellä kyllä se, kenen etuja Simonkadun voisulan ryystäjät oikein ajavat ajavat ja miksi (paitsi tietysti omaansa). Eivät ainakaan maksavien jäsentensä.

Lainaus käyttäjältä: cosmic_cowboy - 02.10.11 - klo:10:56

Kolehtiin ja yhteisvastuukeräykseen. Äidin suku on ryysännyt yli hankien tykkien paukuttaessa tahtia, ahneuksissaan mahdollisimman paljon omaisuutta mukana, 15 vuotias tyttö talutti yksin lehmät länteen päin. Ainoana tavoitteenaan heillä oli ryövätä länsi-suomalaisilta talollisilta 8 hehtaarin peltolakeus.

Veikkaan, vaikka tuo aika ja siirto olivatkin kipeä asia, niin se tuli kansakunnalle enemmän onneksi kuin epäonneksi. Ensinnäkin ei tehty pakolaisleirejä vuosikymmeniksi, toiseksi uudisrakentaminen toi valtavasti toimeliaisuutta talouselämään, kolmanneksi ja tärkeimmäksi molempien - tulevien ja paikallisten - veret saivat valtavan virkistyksen toisistaan, jota ei muuten olisi tapahtunut kuin yli puolivuosisataa myöhemmin työn perässä muuttamisen takia maassamme.

totta... tuosta virkistysarvosta voisi olla eri mieltä. Mutta sanotaan näin, että evakoiden ja rintamalta palanneiden miesten oli jo yleisen yhteiskuntarauhan vuoksi parempi olla raivaamassa edes jollakin tavalla omaksi mieltämäänsä maata ja rakentamassa taloa sekä rakennuksia aluksi itselleen kuin purkamassa sotatraumojaan viinan voimalla tilapäisasutuksessa.

Oikeastaan ainoa suuri vääryys oli se, etteivät ruotsinkieliset tilalliset joutuneet millään tavalla osallistumaan "talkoisiin"

Itse en tiedä ketään, jolla olisi leasing-traktori. Mahdollista se on jo Suomessakin ja ihan traktoriliikkeen kanssa asioiden. Viljatilalta tiedän vuokratun traktoria mm. turvesuolle kylvö ja sadonkorjuuajan väliseksi ajaksi.

Tuolla on pieni keskustelun pätkä aiheesta

http://www.murtola.com/foorum/viewtopic.php?f=13&t=7899&p=72163&hilit=leasing#p72163

Kyllä historia täytyy tiedostaa, sillä jotta oppisimme tuntemaan nykyisyyttä meidän pitää tuntea menneisyytemme.

Kyllä välillä on hyvä pysähtyä ja katsoa taaksepäin, jotta näkee minkälaisia mokia on tehty. Virheistä voi oppia.

Täysin samaa mieltä. Turha kaikkein samoja virheitä on tehdä ja varsinkin itse useammin kuin kahdesti.

Nyt on joiltakin vastaajilta unohtunut ketjunaloittajan kirjoituksesta tärkeä kohta..  se että "taas tuli eilen sukutapaamisessa esille se vanha asia..."  Joten yksi oivallinen peruste olla menemättä tai liueta viimeistään her*****sen aterian jälkeen sukujuhlista  Varsinkin jos suurin syy menemiseen on "koska näin on tapana tehdä"-tasoa eikä se, että haluattaan ihan oikeasti tavata enemmän tai vähemmän armaita sukulaisia.

Noin yleisenä pohdintana vain: maailmalla etukuormaintraktorit näyttävät olevan harvinaisempia kuin meillä, mutta kurottajia ja muita kuormaajia pyörii tiloilla paljon enemmän. Eikö muualla ymmärretä etukuormaintraktorin autuutta, vaiko meilä ei ymmärretä erillisen lastarin etuja?

Petri

Pitää paikkaansa, mutta taitaa maailmalla on maatilatkin suurempia ja rakennukset avoimenpia kuin meillä. Pelkää kuormaintyötä on silloin enemmän ja ulottuvuudesta on hyötyä. Suomalaisessa, yli kymmenen vuotta vanhassa normieläinsuojassa kurottajalla on aika ahdasta eikä ulottuvuudesta ole hyötyä.

Suurten perävaunujen ja p-pönttöjen alla ryömintään harrastamattomana, niin onko nämä ohjaavat telit ihan oikeasti ohjattavia (=hydraulikalla käännetään akselia tai pyöriä jämptisti sen perusteella mihin traktori kääntyy) vai ohjautuvia (=akseli tai pyörät pääsevät kääntymään kaartaessa kun tulee tarpeeksi vääntöä) vai jotain tältä väliltä?

sinällään ihime että hirvenlihhaa saapi myyvvä tarkastamattomana...
Vaen eikö ne jotku rahastanu takavuosina jollaki halavatun marjanpoemintasertivikkaatilla, se iteja hauvvattiin hilijasuuvvessa

Se olisi kyllä positiivinen yllätys, että tarkastamatonta lihaa saisi myydä. Vai mahtaako tämä toimia vain tietyllä alueella, jossa suurin osa asiakkaista ymmärtää mitä on ostamassa eikä piittaa virallisista leimoista...

Lunnonvaraisten marjojen, sienten ja riistan luomustatus on vielä älyttömänpää kuin maataloustuotteiden. Marjojen ja sienten kohdalla pitäisi riittää, että on poimittu tietyn metrimäärän päästä tietyn kokoisesta tiestä.

Mutta äkkiä ne perustavaa laatua olevat luomuopit unohtuvat. Vähän aikaa sitten eräässä luomuketjussa todettiin, että tärkeintä on sertifikaatti, jolla markkinoidaan.

Ja seinää muistaakseni jottain satakunnan neliötä...

Jos seinää on noin sata neliötä ja seinän korkeus on noin 5 m, niin seinän kokonaispituus on 20 m. Tuosta tulisi neljä viiden metrin mittaista seinän pätkää ja kyse on pakettikuivaamosta.... Niissä on tuolla seinäkorkeudella usein vielä kaatokuilu sisällä ja siitäkin tulee lisää kivijalan seinää. Millainen pohjajärjestely siinä on vai oliko tarkoitus kirjoittaa joitain satoja neliöitä?