Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Tuolla ennemmin joku kyseli kuinka pienillä paineilla uskaltaa ajaa , että pomppiminen loppuisi , ei se paineen alentamisella lopu . Jos renkaat pompottaa , ne pitää sorvata pyöreäksi .
Minä kun olen luullut, että pieni paine lisäisi pomppimista tai herkkyyttä aloittaa pomppiminen. Paineen ollessa pieni rengas pääsee joustamaan enemmän ja rengas alkaa toimimaan jousena, jonka liikettä ei ole mitään vaimentamassa.
useampana vuotena todettu että puimuireiden tyypivika on JYRSIJÄT ..
.... ja vielä montaa asiaa vikuuttava tyyppivika.
Jos johdot ovat simämääräiseti kunnossa, niin virran kulkua voi tutkia mm. sellaisella ruuvimeisselin näköisellä kapistuksella jossa on lamppu. Joku vissiin kertoo pian mikä se oikeasti on nimeltään... Ihan kätevä joka tapauksessa, kun pitää selvittää minne asti virtaa tulee.
Onko tämä JD niin mukavan vanha, että siinä menee sähkö virtalukolta/starttnappulalta suoraan starttimoottorille eikä releelle? Jos siellä on rele välissä, niin sen kärjet voivat olla hapettuneet.
Minusta on silti aika amatöörimäistä että kun puhutaan MAKSUVALMIUSlaskelmasta, käytetään metsän tuotto-odotusta vaikka kymmenen vuoden ajalta ja jaetaan se tasan kaikille vuosille, esim. 2500 euroa/ vuosi. 
Oikeasti pitäisi osata arvioida, onko vaikkapa 5 vuoden päästä mahdollisuus myydä parilla kympillä metsää tjsp.
Kyllä tuo on mahdollista tehdä MAKSUVALMIUSlaskelmassa, ja ihan timantikovana ammattilaisena....
Mutta se edellyttää, että metsän menot on realistisesti huomiotu ja metsää on juuri myyty tai ollaan ihan aikuisten oikeasti myymässä riittävän paljon. Verojen ja mahdolliseten uudistukulujen jälkeen jäävä raha talletetaan omalle tilille, josta nostetaan rahaa sopivasti vaikka samalla viikolla kun tulee lainanlyhennyslappu. Sopivasti päättyvissä määräaikaistileissä on hyötyä, jos on taipuvainen "sijoittamaan" itseensä.
Tosiaan on tärkeätä arvioida, onko esim. viiden vuoden päästä myytävää ja onko mahdollista myydä. Mutta metsätuloissa on sellainen huono puoli, että pystykaupoissa hakkuuaika on usein kaksi vuotta kaupan tekemisestä. Joten rahojen saamiseen (ilman puukauppaa vastaan tehtyä lainajärjestelyä) voi kulua pidempi aika kuin luulee. Siksi mieluimmin tuo etukäteen myyminen.
Eikös metsätulot ole ihan OK laittaa metsäsuunnitelman mukaisina jos niitä honkia humisee huomattavasti?
Ilman muuta kun puhutaan koko tilan ostamisesta, mutta realistisesti. Vaikka metsätuloa on aikoinaan verotuksessakin on pidetty "vakiona", niin laskelmaan vain ne todella saatavissa olevat tulot ja huomioidaan myös menot. Metsä voi olla myös pääasiassa taimikkoa tai niin nuorta metsää ettei odotettavissa olevilla tuloilla seuraavan kymmenen vuoden aikana voida maksaa kuin ehkä metsään kohdistuvan lainan korot mutta ei lyhennyksiä.
Kun tuhkaa käytetään metsän lannoitteena, vaikka hehtaarin puiden tuhkat hehtaarille, ei raskasmetalleja voi tulla alkuperäistä enemmän.
Totta, mutta samalla tarkastellaan kuinka paljon pitoisuus lannoitteeksi käytettävässä aineessa on, voidaan käyttöä hankaloittaa vaikkei siinä mitään järkeä olisikaan. Varsinkin jos niin halutaan syystä tai toisesta tehdä.
Raskasmetalleja ja muutakin enemmän tai vähemmän haitallista aineita löytyy kaikkialta. Ihan jo siitäkin syystä, että osa niistä on osa ihan luomu-luontoa ja kulkeutuu kasveissa sekä eläimissä samoin kuin muut aineet.
Joka erästä pitäisi analysoida raskasmetallit yms. jotta sitä voisi levittää pelloille 
Ja vissiin niitä raskasmetalleja on niin paljon, ettei kelpaisi lannoitteeksi edes metsään ilman poikkeuksen tekemistä sääntöön...
Raskasmetallien lisäksi saattaa syy olla rahassa. Rahti ja levitttäminen maksavat. Tietysti maksaa tietyömaallekin vieminen, mutta jos samalla voidaan korvata jotain kalliimpaa tai kauempaa tuotaa tavaraa ja kun tie kippauspaikalle on varmasti kestävä sekä käyttökelpoinen, niin tuhkasta pääsee helpommin ja halvemmalla eroon tietyömaalla.
Huutokaupat.comissa tavaran hinta on usein 20 % yli järkevän hinnan 
Hirveän kallista roinaa ja ... alvit päälle tosiaan.
M.O.T. 20% yli normaalin hinnan Noissa verollisissa koneissa huutetaan verottomalla hinnalla
Kohde 13422:
26.09. - 04.10. Howard vaakatasojyrsin leveys 4m, Lahti
Tila:
Huutokauppa on käynnissä
Huutoaika päättyy:
Tiistaina 04.10.2011 klo 19:30
(Tai 5 minuuttia viimeisen hyväksytyn tarjouksen jälkeen)
Huutoaikaa jäljellä 1 päivä 2 tuntia 37 minuuttia
Korotukset: vähintään 175.00 €
Korkein tarjous:
535 €, Hintaan lisätään 23% arvonlisäveroa
Paljonkos on tuollaisen vispilän "normaali hinta"?
Ne normaalihintaset vispilät myydään työkuntoisina ja niitä voi vähintäänkin koekäyttää...
Vispilän "normaalihinta" riippuu myös siitä, onko kyse pelkästä sulattoon kuskattavasta romuläjästä, vai saako siitä purkamalla jotain käyttökelpoisia varaosia joko Suomessa tai ulkomailla, vai saako siitä kohtuu vaivalla ihan käyttökelpoisen koneen muodossa tai toisessa....
Paljon on eroja näissä P-A:n talouskonsulteissa ihan samalla alueella. Toiset laskee kiltisti pykälät täyttävillä "listahinnoilla" joilla homman saa "kannattamaan", fiksuimmat osaa sitten käyttää niitä lukuja jotka todennäköisesti tulevat vastaan oikeassa elämässä.
Juu, eroja on ja ihan tuurista kiinni millaisen saa jos ei itse osaa etukäteen järjestää itselleen sopivaista. Ja sitten kun realistinen laskelma on tehty, niin kaikkein fiksuimmat viettävät vielä vähintään päivän puolikkaan leikkimällä lukujen kanssa kokeillen mitä tapahtuu jos vaikkapa rehun hinta pompsahtaa tai säilörehun laatu on nippa nappa kelvollista eikä hyvää, elukat sairastavat enemmän jne.
Miten mahtaa olla ns. katastofisuunnitelman tekeminen tai edes sen asiallinen ajatteminen tässä vaiheessa? Siis mitä jos tulee avioero, sairastuu pahasti tai konkurssi ja kuinka siihen varautua, jotta elämä jatkuisi sen jälkeen edes mahdollisesti siedettävänä ja veloista pääsi kohtuu ajassa eroon. Se on kun ihan selvää, että myös maatiloja menee konkurssiin.
Ulkonäkö (mm. väri) ja se mitä lautasella olevan ruoan väitetään olevan vaikuttaa paljon siihen miltä pöperö mielestämme maistuu... On ihan tutkittu juttu. Ja ihmisiä on helkkarin helppo huijata...
Vatsa- ja muut ihan oikeat vaivat ovat eri juttu. Tuo Sepedeuksen ongelma saattaisi poistua ihan silläkin, että hakisi naapurista maitoa tai hommaisi pari lemmikkilehmää perheen riemuksi.
>se ero että pörssissä moni, jopa maajussit, yrittää tehdä voittoa peltokaupoissa
Maatilan Pellessä (jota en kyllä tilaa)oli kattava aivo pesu pläjäys
viljan futuurikapasta.Tuossakin ottaa moni eturivin hinnan"suojaaja" korvilleen niin,että tuntuu ja ne harvat jotka siinä onnistuvat kehuvat suureen ääneen osaavansa hommat,mutta se häviäjäsektori turvautuu "hiljaiseen kuittaukseen" ja toivoo etteivät tutut muista sitä kun tuli asiasta niille mainittua.
Jos on puhe omista viljoista, niin hintasuojauksella ei ole tarkoitus tehdä voittoa, vaan varmistaa tietty hinta osalle sadosta. Ettei kaikkea sillä halvimmalla tai lähes halvimmalla tarvitse myydä... Tietysti silloin jää tältä viljaerältä ne kalliin viljan hintapiikit hyödyntämättä.
Jos ihan vältämättä futuureilla kauppa haluaa käydä, niin sitten pitää muistaa tosiaan se, että tappiotakin voi tulla ja koko rahan edestä.
Lähtikö lehemät yhteisnavettaan?
Ja ihan ammatilliseen yhteisnavettaanko ilman pikaista lusikkalaatikoiden yhdistämistä uuden puolikkaan kanssa
?
Tuohon laitevalmistukseen kommentti .toki niitä valmistetaan Suomessa ,etenkin pientaloihin ,maatiloille ja itsellänikin on ollut hakelämpö 17 vuotta .Jotenkin vain tuntuu siltä että kaukolämmön tuottamista bio tai metsäenergialla olisi jopa tietoisesti rajoitettu koska sellutehtaille ei muuten olisi riittänyt puuta .
Ainakaan sitä ei millään tavalla edistetty ja tosiaan energiaksi haluttaan muuta kuin sellutehtaalle kelpaavaa. Pelkkää lämpöä tuottavia suuria laitoksia ei kovin montaa vuotta ole vielä ollut. Omakoti ja maatilamittakaavan laitokset ovat aika pieniä. Aikaisemmin ja vieläkin nytkin lämpö on suurissa laitoksissa tavallaan sivu tai toinen tuotettava hyödyke. Toisena on usein sähkö tai sellu/paperi tai sahatavara.
Kyllä tuo taitoa vaatii jos ajamalla auton tuohon saa... Autossa ei näy yhtään kolhua eikä edes naarmua. En ihmettelisi vaikka jotkut olisivat saaneet illalla tai yöllä loisteliaan idean ja nostaneet auton noiden kivien päälle
Luovutettavasta maa-alasta 55 prosenttia ryöstettiin yksityisiltä maanomistajilta, loput 45 prosenttia valtion mailta. Noin 16 000:lle maata luovuttamaan joutuneelle maanomistajalle laki oli varsin ankara. Ainoastaan keskikokoa pienemmät tilat vapautettiin lohkomiselta. Luovutettavan osan suuruus kasvoi tilakoon mukaan: 25 hehtaarin tilasta luovutettiin 10 prosenttia, 100 hehtaarin tiloilla 45 prosenttia ja 800 hehtaarin suurtiloilla 80 prosenttia. Maan lunastaminen oli mahdollista välttää raivaamalla puolitoista kertaa lunastusaluetta suurempi ala maatalousministeriön osoittamasta paikasta, mikä oli käytännössä mahdotonta suurtilan ollessa kyseessä. Ja ymmärrettävästi isompien maanomistajien katkeruus on paljon suurempaa, koska maanotto ei ollut millään tapaa tasapuolista, vaan prosentti suureni tilakoon suuretessa.
Valtionmaat olisivat yksinkin riittäneen asutustiloihin. Edelleenkin valtio omistaa noin 12000000ha maa- ja vesi alueita. Paljonko oli asutukseen käytetty pinta-ala?
Eli homma olisi pitänyt hoitaa siten, että ensin olisi käytetty jokainen valtion, kunnan, seurakuntien ja yhtiöiden hehtaari ja vasta sitten jos ne eivät olisi riittäneet, niin sitten olisi voinut ostaa myynti halukkailta yksityisiltä vapaalla kaupalla ja markkina hintaan.
Jos se olis noin mennyt, niin täällä meillä päin olis monta 1000ha kartanoa pilkottu. Mutta kun ei pilkottu. Mistähän johtuu. Ehkä ne oli Lapunliikkeen miehiä. Ja hyvimpä olivatkin.
Misää päin Suomea teillä päin on? Nimittäin lisää harmaita muistikuvia historiasta.... Asutuksessa oli myös maantiellinen tekijä: suurta siirtymää pohjois-etälä suunnassa pyrittiin välttämään.
Ruotsia on tainnut avittaa myös kruunun arvon muutokset
Kyllä suurin tekijä on se, että Ruotsissa syödään vähemmän kun tienataan. Jos Suomessa olisi oma markka vielä käytössä olisimme PIGS-maiden kanssa samassa veneessä raha-apua vailla.
Valuutan kurssimuutokset avittavat sellaisen tilanteen ylläpitoa, jossa syödään enintään se mitä tienataan valtakunnan tasolla. Esim. tuotitavaroiden kallistuminen tekee oman maan tuotteista ja samalla työstä houkuttelevampia. Se on aivan totta, että lepsulla ja typerällä politiikalla talous saadaan helposti konkurssiin, oli valuutta mikä tai mitä tahansa.
