Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 [2] 3 4 ... 11

Viestit - nakkisormi

Kyllä, lukeudun luultavasti nykynuorisoon 30 tietämillä olevana. Itse en sattuneesta syystä ole useinkaan se joka Adblue säiliötä meillä täyttelee vaan se nakki on napsahdellut lähinnä 60-80v. väliselle alueelle osuville henkilöille ja lähinnä heille apua tässä kaivataan. Ja on tässä jo useita vuosia menty tuolla "20-30litran kannusta suoraan kaatamalla" -systeemillä. Ei siitä sen enempää, mutta jos jollain tosiaan olisi jotain kokemusta näistä halvemman pään pumpuista niin olisi kiva kuulla.
Ongelmana traktorin Adblue säiliön täyttö. Kanisterit ovat aika raskaita pidellä ilmassa täytön aikana. Millaisia ratkaisuja porukalla on tähän? Onko näistä halvoista käsipumpuista mihinkään? Pystyyö niitä käyttämään myös kanisterien kanssa?
https://www.hankkija.fi/Koneet/Tarvikkeet/pumput-ja-tarvikkeet/tynnyripumppu-muovia-viton-tiivisteet/
Kasvintuotanto / Ohran punaisuus
: 04.08.19 - klo:21:21
Mikähän vaivaa vai onko ihan normaalia tällainen punaisuus siemenissä? Kuva ei ole tarkin mahdollinen, mutta jyvissä on vähän kuin punertavia viivoja.
Niin miten on tuon HT5 vaihteiston toiminta? Onko yhtään edistynyt eli nopeutunut? Onko kenelläkään tuollaisesta ajokokemusta? Jos vaihtoon nyt päätyisin niin onko jtn varusteita mitkä ehdottomasti pitäisi uuteen ottaa viljatilan koneessa?
Mielenkiinnosta kyselty vaihtoa uudempaan. Nykyinen n143 ht3 ja ollut riittävän kokoinen. Onko tuo n154e suurinpiirtein saman tehoinen? Mitä se e perässä tarkoittaa? Vai olisiko parempi suoraan se n174 josta on menossa kampanja tällä hetkellä? Onko teillä kokemuksia vielä näistä?

Entä onko se ht5 vaihteisto kehittynyt yhtään? Muutama vuosi sitten koeajoin sellaista ja se vaihto varsinkin aluevaihteilla oli _hidas_.

Onks järkee vai ei?
Joo lemken variopal7 kyseessä. Ostettu käytettynä ja kyllähän siinä jo käytön merkkejä näkyykin. Ja kiekkoleikkurit joka siivessä.
Miksi auroissa on niin monta kiinnityspistettä kun periaatteessa oikea on aina se soikea reikä? Sillä itse ainakin aina kyntänyt, myös sarka-auroilla.

Ennen kyntänyt sarka-auroilla ? Renkaissa tarkemmin sanottuna niiden paikassa on vika .

Niin, eri traktorilla. Tällä n valtralla ei sarkoja ole vedetty.
Joo lemken variopal7 kyseessä. Ostettu käytettynä ja kyllähän siinä jo käytön merkkejä näkyykin. Ja kiekkoleikkurit joka siivessä.
Miksi auroissa on niin monta kiinnityspistettä kun periaatteessa oikea on aina se soikea reikä? Sillä itse ainakin aina kyntänyt, myös sarka-auroilla.
Itse asiaan en osaa oikein sanoa mitään kun yhdistelmä MF ja Agrolux kääntyy reilun korkealta...

Mutta sitä jäin tuossa miettimään, että onko tuolla vetovastustunnustelulla oikeasti kynnössä jotain käyttöä vielä?
Itse olen vuosikaudet ajanut puhtaalla asentosäädöllä (ja työntövarsi pitkässä reiässä). Joskus kokeilin erilaisia sekoitussäätöjä mutta ei niistä oikein ollut kuin haittaa.
Nykykalusto vie auroja selittelemättä siinä syvyydessä mihin käsketään, eikä tarvitse olla 70-luvun takapotkutyyliin kantapää lukolla ja käsi nostovivulla pilkkimässä että pääsisi eteenpäin :-)

Ainoa seuraus vetovastussäädöstä tuntui olevan se, että jokaisella siivulla kun siirryttiin savelta mullalle (tai toisinpäin) niin säätöä piti olla aina muuttamassa. Mitään hyötyä en siitä löytänyt.
Nl-auroissa on kunnon tukipyörä tai sitten kokonaan puolihinattavat.

Olenko jotenkin vääräuskoinen vai peräti harhaoppinen?

Tuota kyllä itsekin mietin että onko siitä mitään hyötyä oikeasti? Antaako olla vaan nollalla?

Miten muuten voi olla että auratessa toiseen suuntaan ensimmäisen viilun leveys on paljon leveämpi kuin toiseen suuntaan auratessa? Ei meinaa saada hyviin säätöihin millään. Mikä muu on vialla kuin kyntäjä itse?
Löytyy hydraulinen työntövarsi, mutta kun ei viitsisi joka päisteessä lyhentää ja taas pidentää ja samalla yrittää löytää oikea mitta. Varsinkaan kun ei ole mitään päisteautomatiikkaa käytettävissä.
Ja nelisiipinen lemken kyseessä.
Kertokaa mihin reikään tapaatte sekä traktorin että aurojen päässä työntövarren kiinnittää, että aurat ja vetovastussäädöt toimii kunnolla? Kyseessä n valtra ja kääntöaurat. Nyt tapaa tukipyörä ottaa maahan kun aurat pyöräyttää ympäri. Ja tämä tietenkään ei ole hyvä tukipyörän kestävyyden kannalta. Toki varsien säätö ylemmäs on vaihtoehto mutta silloin ne täytyy taas muihin hommiin laskea alemmas normaalikorkeuteen.
Ja missä asennossa vetovastussäätöä käytätte valtrassa kun kytkette auran sillä tavalla kun kytkette?

Eli mikä on oikea tapa kytkeä kääntöaura nykyaikaiseen traktoriin?

Pö suodatin vihdettu ja ilmansuodatin puhallettu. Taas toimii.
Kylväessä eilen 20ha lohkoa rupesin ihmettelemään loppulohkosta että onko maa niin paljon jäykempää kun ei jaksanut enää jontikka vetää konetta suuremmalla vaihteella. No kylvin lohkon loppuun mutta toisella lohkolla sama ongelma eli nyt on jotain häikkää, ei ole kaikki voima käytössä.
Nyt menen koittamaan vaihtaa pö suodattimen mutta missä muualta voisi lähteä vikaa etsimään, onko neuvoja. Kylvött painaa päälle niin pitää saada vehkeet liikkeelle.
Joo siis tuo hitsaus ollut mielessä kyllä, mutta lähinnä ihmettelin että miksi se näin on. En siis ole löytänyt nuota toisen korkuisia kiinnikkeitä mistään, siksi ihmettelin. Mistähän niitä löytää??
Hei
Mikähän tässä paripyörien kiinnityksessä on vikana kun ne ei tunnu sopivan keskenään yhteen? Ollut nyt tällä tavalla muutaman kevään, mutta tällä tavalla kiinnitettäessä kierteet menevät pilalle ja kiinnityskään ei mielestäni ole 100%... mitä tähän keksisi tai miten nämä on tarkoitettu laitettavaksi?
Kuvat kertokoot enemmän:

Kiinnitys
Vinossa, kierre kovilla
Nämä ei taida olla suunniteltu toimimaan keskenään?

Kyseessä kuitenkin Valtran 38” takaparipyörät, joten kiinnitys saisi olla kunnolla, että pysyy matkassa mukana! Paripyörät hommattu myöhemmin käytettyinä niin ei tullut vertailtua tuota kiinnitystä.
Hep. Otsikon kone ja naapurin apumies tyhjensi apulantakuorman lähellä nollakeliä olevana päivänä. Nyt jälkeenpäin apumies soitteli, että hytissä tuli kylmä käsiin ajaessa. Lämmityslaite oli hänen mielestään täysillä. Hän oli mennyt myös kuormanpurun jälkeen paikalliselle holtoasemalle jossa oli joku tietäjä kertonut että omassa koneessaan on joku hana oikealla puolella ilmeisesti jarrupolkimen lähettyvillä??? Ennemmin valtra on kyllä ollut lämmin traktori. Itse vähemmän ajanut tuolla vehkeellä talviaikaan, mutta onko siellä tosiaan joku hana vai onko ukkojen puheet nyt sekoittuneet ja kyseessä on se alapuhallin mikä kytketään katon rajasta nappulasta? Vai onko valtra kylmä? Kierroksia nyt tuskin on ollut hirveästi koneessa kun apulantakuormaa tyhjäilee... ja kone ilmeisesti on ehtinyt lämmetä kyllä ennen purkua.
Sivuja: 1 [2] 3 4 ... 11