Järjestelmä kytkeytyy vakiopaineiseksi, joko traktorin oman pumppulohkossa olevan 3/2 -ventiilin avulla. Tai sitten Jobon "mittalaite" ohjaa jostain syystä (vikaantuminen) sen teidän asentaman vakiopaineistusventtiilin päälle.
Irroita johdot ensin siitä Jobon ohjaamasta venttiilin kelasta. Vieläkö on paineet päällä? Jos on niin seuraavaksi traktorin oma venttiili tutkinnan alle. Onko sivupanelissa oleva kolmiasentoinen keinukytkin päällä? CP -asennossa (constant pressure) ?
Pitkään vakiopaineistettu järjestelmä tuhoaa traktorin oman hammaspyöräpumpun aika nopeasti 

50% reserviin ??
Dieselin 2200 rpm:llä tuotto 90 l/min traktorin pumpulta +90 l/min keulapumpulta. yht. 180 l/min. Ja sillä 1500 rpm:llä, 62 l/lmin + n.65 l/min.

Summautuvassa hydrauliikassa on perusajatus että kaikki hydrauliikan paluut kiertää keulasäiliön kautta, pitäen sen piripintaan täynnä ja loput menee vaihteiston voitelupaluuseen. Säiliöstä on vuotolinja traktorin vaihteistoon, jotta vaikka kipin käytön yhteydessä korvausilma tulee vaihteiston huohotinsuodattimen kautta.

Jos eriytät nokkapumpun traktorin hydrauliikasta, pitää kaikki "piuhat" katkaista vaihteistoon. Voitelun paluu, huohotuslinja, ylivuotolinja. Samoin säiliöön pitää rakentaa oma huohotin sekä paine/paluusuodatus. Ongelmaksi vielä muodostuu säiliön pieni tilavuus, siinä ei ole juurikaan tilavuutta ilman mahdolliselle erottumiselle. Samoin öljyn jäähtyminen on kyseenalaista, kun pieni öljymäärä kiertää aika vilkkaasti kouralle ja takaisin. ´Nyt jäähdytys ja suodatus kun hoituvat kätevästi peruskoneen puolelta.

Kyllä mä suosittelen ennemminkin vaihtamaan kuormaajan venttiilipöydän kuormantuntevaan. Danfoss PVG tai Parker L90, niitä kannattaa kysyä vaikka Koneosapalvelusta tms. vastaavasta. Voi löytyä käytettynäkin? Oikealla venttiilispeksillä kuormaajan käytettävyyskin paranee.  Samalla saat pidettyä summautuvan ominaisuudet muihin työkoneisiin, ek, ym, ja säilyy koneen vaihtoarvo ja käytettävyys parempana, ehkä ?

   

Riittääkö tilavuusvirta pumput eriytettyinä? Diesel
1500 rpm - n. 65 l/min kouralle ja n.+60 l/min kuormaajalle?
Keto Forst toimi hyvin kun molempien pumppujen tuotto oli pelissä.
Sykesyöttö toki toimii kohtuullisesti vielä pienellä virtauksellakin?

Kyllä on, mutta niin on traktorin oma järjestelmäkin, ts. kuormantunteva. Siinä 32 ccm hammaspyöräpumpun tuotto menee Danfossin suuntavennttilistössä olevan paineensäätökaran läpi tankkiin.
Kun käyttää jotain Danfossin suuntaventtiliä, jarruventtiiliä tai Power Beyondia, ohjaa tuo paineensäätökara riittävän tilavuusvirran karoille. Ja ylimääräinen öljy menee 2 bar voitelu/paluulinjaan. Tässä summautuvassa systeemissä otetaan lisätuottoa nokkapumpulta kun oman hammaspyöräpumpun tuottama tilavuusvirta/paine-ero alkaa loppumaan.

Kun Jobon  "mitalaite" kytkee järjestelmän vakiopaineiseksi, painenesäätökara nostaa painee 190 bar. Tällöin vakiopaine on tarjolla kouran suuntaventtiileille. Samalla hetkellä pitää katkaista erillisellä releellä, kuormaajan venttilipöytää syöttävän karan ohjaus, jotta "vakiopaineistettu"öljyä ei karkaa ympäripumppavan pöydän läpi tankkiin. Sitten kun kouraa ei käytä, ohjataan venttiilipöytää syöttävä kara/t taas päälle ja järjestelmä toimii kuormantuntevana. Painehäviöiden minimoimiseksi kannattaisi venttiilipöydän vaatima tuotto ottaa kahdelta PVG:n karalta.
 

Vielä selvennys aiempaan kirjoitukseeni. Se "mittalaitteen" ohjauslähtö joka ohjaa nyt asentamaanne ulkopuolista vakiopaineistusventtiiliä päälle/pois, asennetaan releellä katkomaan rinnan myös kuormaajan PVG:n syöttöjännitettä.

Venttiililohko on traktorin vaihteiston oikealla puolella, vaihteensiirtäjäkannen etupuolella. Siellä on kaksi patruunaventtiiliä, joista toinen kytkee keulapumpulle kuormanpaineen (LS), jolloin sen lisätuotto tulee mukaan kun traktorin oman hammaspyöräpumpun tuotto ei enää riitä/loppuu kesken.
Toinen venttiili on ns. vakiopaineistusventtiili, (CP).   
 

Nimimerkki Moi. Mistä pääsee käsiksi vakiopaineistus kelaan/venttiiliin.

Moro,

Kun traktorin oma PVG suuntaventtiili syöttää öljyä kuormaajan ympäripumppaavalle venttiilipöydälle, tee käänteinen releohjaus "mitttalaitteelta" LS:n vakiopainestus ohjauksella, niin että kun mitä tahansa kouran toimitoa käytetään, se samalla katkaiseen kuormaajaa syöttävän, traktoin oman PVG:n syöttöjännitteen.
Danfossin PVG:lle menee joikkarilta syörttöjännite 13-14,5 V sekä joikkarilta signaalijännite joka vaihtelee 25-75% syöttöjännitteestä. Kun katkot PVG:n syöttöjännitettä saat lohkon menemään kiinni, jolloin koura toimii ja molempien pumppuje tuotto menee kouralle.
Tosin tällöin et voi käyttää koura ja kuormainta täysipainoisesti yhtä aikaa, mutta reilumpi tuotto/matalampi työkierrostaso tuovat mukavuutta hommaan.


PS. traktorin vaihteiston oikealla kyljellä olevassa lohkossa olisi ollut valmiina vakiopaineistus kela/venttiili.   

Ei vaan aion kokeilla vakiotilavuus pumpulla saada pelaamaan alustavasti molemmat kuormaimen ja harvesterin. Tuotto 91 l/min 2200 r/min.  Kesällä aikaa ja lämpöä pöyhiä ongelmaa syvemmältä. Harvesteri vaatii tässä tapauksessa pikaliittimien jälkeen sähköisenkolmitiehanan vapaakierrolle.

Lainaus käyttäjältä: Hervast - 24.01.18 - klo:18:53

Ei hankintapuulle voi maksaa enempää, sellufirmoille on edullisempaa että kuitupuun hakkuu pysyy mahdollisimman tiukasti heidän omien avainyrittäjien ja heidän aliurakoitsijoiden käsissä. Tällainen alle kolmenkympin hankintahinta kuitupuillle estää tehokkaasti muiden kuin omatoimihakkaajien toimimisen puumarkkinoilla. Ei yhden ketjun firmalla ole elämisen mahdollisuuksia kilpailussa sellufirmoja vastaan nykyisillä hankintahinnoilla. Tämä on syy miksi voi vaikka keittää tukit selluksi ennemin kuin maksaa kuidulle edes samaa hinta kuin 90 luvulla. (201 markkaa kuusikuidulle on tiedossani oleva maksettu maksimihinta)


http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/artikkeli-1.221749

Sellufirma häärää harvennusmetsässä, kuidun tarvis olis kova !
Meinaa hymyilyttää tuo metsägroupin edustajan puhe että käydään savotta läpi kuviokohtaisesti ja sovitaan harvennuksen voimakkuus. Yritin taannoin pariinkin otteeseen patistella groupin urakoitsijaa hakkaamaan eräältä kuviolta sekametsä harvemmaksi. Ei riittänut kyvyt kuin taulukon siteeraamiseen.
Sitten kun sain paikalle hieman vihmerämmän hakkuumiehen, hän totesi että eihän tänne ole hakattu kuin ajourat...

Nämä mutinat huonosta hakkuujäljestä tulevat lisääntymään. Sellaisen kuvan olen saanut tuosta harvennustouhusta nykyään, että sellufirmojen urakoitsijoille on annettu lupa kermankuorintaan, kaikista kauniista mainospuheista huolimatta. Silloin jäävät haavat ja pikkupuut metsään, sakeammasta puskasta sitten tehdään ura läpi jotta motteja tulee...
Tarkkana pitää olla kun päästää sellufirman urakoitisijat metsäänsä !

tuntuu inhottavalta edes ajatella, että pajatso tyhjennetään jo ensiharvennuksessa. Jos ollaan ajassa ja hetkessä... niin tällä enskaa urakoivalla kaverilla tai ostomiehellä ei ole mitään syytäkään varjella toisen suvussa kulkevaa perintömetsää. Tuskin kumpainenkaan ovat edes työelämässä, saati hengissä kun perikunta päätehakkaa isoisän varjelemaa arvometsää. Puun kasvussa kuitu muuttuu tukiksi vasta ensiharvennuksen jälkeen...jokainen kasvava kuutio myös tuplaa hintansa, lisäksi myös sen aikaisemmankin kasvun.

Koskaan en ole ekaa harvennusta pystyyn myynyt, mutta voisiko siihen kauppakirjaan laittaa selkeämmät rajat...routaa maassa min 20 cm, korjuuvaurio max 3%, jäävä puusto 1100 kpl/ha, ajouraväli min 20 m ja leveys  max 4 m..... ja rikkomisesta selvä korvaus tai sakko. Jos kauppakirjaan laitetaan vaan yleisluonteisia määritelmiä, niin sitä korvattavuutta on vaikea osoittaa.

Tällä hetkellä Mäk pystyhinta on luokkaa 12-14€. Ja siihen on olen peilannut omatoimisen hankintahakkuun kannattavuutta, ( nyt 32,50).
On totta että nuo yllä mainitsemasi ehdot olisi hyvä vaatia ja kirjatakin pystykaupan ehdoiksi, mutta ongelmaksi nousee se että firma ei niitä hyväksy, tai laskee vastaavasti puun hintaa. Vuosina 2008-2009 tehtiin hankintana, Mäk hinnan olleessa 34€.

Ihmeiden aika ei ole ohi. Ehdin jo aloittaa hankintahakkuut ja nyt tulikin UPM:ltä tietoa että he maksaisivat myös Mäk, Kuk, 32,50 € tienvarsihintana. Toki positiivista, mutta ehdin tehdä sopimuksen jo toisen kanssa.

Miten menee hankintavähennys tekeminen?
Hakkuu aloitetaan joulukuussa -17 ja puut ovat ostajalle luovutettavissa kevättalvella -18?
Saako molempien vuosien metsäverotukessa tehdä oman hankintavähennyksen?

Tuli viimein MG: n tarjous hankintahinnasta, Mäk 32€.

Millaisia tarjouksia te muut olette saaneet hankintakuidulle, parrulle ja pikkutukille?

Tuli viimein MG: n tarjous hankintahinnasta, Mäk 32€.

10-11.5 euroon kuidut, tukki 42... Haapakuitu 4 euroa...  Tuollaisia tarjolla, viimeinen varovainen hakkuu suht tiheään mutta raivattuun kuusikkoon ennen avohakkuuta. Aika pskat hinnat, metsäautotiessä kiinni, ajomatkatkin muutamia satoja metrejä maksimissaan.

Jälki olisi parasta mahdollista, mutta nuo hinnat oikeasti sylettää.

Tarkoitatko hintoja mäntykuidulle sekä mäntytukille? Missäpäin noin alhaiset pystykauppahinnat?

Moro Mestarit,

Onkos hankintahakkuita tekevät kyselleet hintoja tulevalle talvelle?
Hinnat uuden sellutehtaan varjossa, Mäk 12-13€ pystykaupalla ensiharvennukselta. Hankintahinta 29-30€.
Millaisia tarjouksia muualla päin Suomea olette saaneet?

PS: toivotaan että keskustelu ei uudestaan käänny hankinta -ja pystykaupan kannattavuuden eroihin!
 

Tuohon eh hankinnan kannattavuuteen...
Tällä hetkellä pystyhinta firmoilla 13-14 €. Lyhyitä parrupituuksia eivät apteeraa ollenkaan kun kannattavampaa on työntää se sellukattilaan. Heidän näkövinkkelisti ihan järkevää toimittaa.
Hankintahakkaajalle maksavat 30 €, lupailleet ensitalvelle siihen pientä korotusta. Itse tehden parrua 3-4 m pituuksissa ja välittäen sen saa samalla joka sitä käyttää, hinta 36€.
Näkisin että kyllä tuossa hankintahakkaajalla on rakoa pärjätä? Vai oletteko eri linjoilla?

Jälkiviisaus Nokan konkurssiin on helppoa. Miksiköhän Nokka möi kannattavan kylvökoneliiketoiminnan pois?

Ennen kuin baltian ja kotimaiset pienvalmistajat valtasivat maansiirto ja muutkin perävaunumarkkinat, olisiko kannattanut yrittää ottaa osansa siitä 15-17 vuotta sitten? Varsinkin kun joitakin perävaunukomponentteja on ollut käytössä metsävaunuissa?