Ei jaksa avata uutta ketjua, mutta luonnon monimuotoisuus heikkenee ja silti hakkaamme metsiä kiihtyvällä tahdilla ja haluamme lisää saastuttavia sellutehtaita🤔

Pitää muistaa että 1/3 n. 20 mrd € Suomen myynnistä tulee meysäteollisuuden tuotteista. Eli tätä huushollia ei pidetä pystyssä ilman metsää ja metsäteollisuutta.
Mitä enemmän metsiä hakataan ja hoidetaan sitä paremmin ne kasvavat. Nyt 110 milj. mottia, 2030 140 milj
 mottia. Ja mitä enemmän kasvavat sitä enemmänn ne toimivat hiilinieluina. Nykyisellään kun metsät kasvat hakkuita enemmän ne sitovat hiiltä 25 milj. tn hiiltä, n. 40 % Suomen kaikesta CO2 päästöistä.
Ja jos matkan varrella kehitetään sellusta jotain todella merkittävää, on vaarana että se on eduksi Suomen kansantaloudelle!

Lainaus käyttäjältä: kantola - 31.10.18 - klo:21:58

Tuollakin käppyrä vankassa ylämäessä: https://www.s-pankki.fi/fi/saastaminen-ja-sijoittaminen/rahastot/s-metsarahasto/

Vaan kuinka pitkään onkaan olla noin helppo "metsänomistaja"...? Kainussa näkyy olevan metsät ja rahaa virtaa vaan lisää sisään.

Metsistä maksetaan nyt 25% yli niiden kokonaisarvon ja jopa 1,5 kertaa käypä arvo. Sanoisin, että kupla vielä puhkeaa.

Maksoin juuri (ihan kaikki kulut huomioiden) +20,7 % yli metsän ja maapohjan reaaliarvon (huomioiden odotusarvo korjaus) rajanaapurini metsätilasta. Mietin pitkään mikä olisi järkevää, sillä metsävähennys sotkee asiaa hieman.
Nyt päätehakkuukypsä järeä männikkö toisella tilalla menee nurin velan maksun edessä, metsävähennys huomioiden ja "jatkaa" kasvuaan uuden tilan 3. kehitysluokan kuvioilla.
Teinkö sitten tyhmän tempun, - todennäköisesti.
No ei mikään yllätys meikäläiseltä!!😁
Mutta totta on että hyvistä metsätiloista maksetaan aika kovia hintoja.

Hieman aiheen vierestä. Parilla tuttavalla Opel Ampera bens/sähkö autot. Joilla ajaneet n.
 30 000 km. Bensan kulutus toisella 1,6 l / 100km. Toisella tasan 1 l/100km.
Myönnän että aihe kiinnostaa, varsinkin kun juuri on tullut markkinoille Hyndai Kona täyssähköinen mukulakivimaasturi. Todellinen range sille uudella mittaustavalla 480 km!! Hintaa 42k€, siis paljon jotta pääsisi säästämään!

Miten olette ruokohelven kylvön suorittaneet kun kylvömäärä vain 12-15 kg/ha? Ja samalla kylvösyvyys pitäisi olla 1-2 cm?
Piensiemenlaitteella ja sitten jotenkin mullaten jyrällä? Vai saako vantaiden kautta kylväen niin pieniä määriä hallittua?

Näkikö mun silmät oikein, että planeetta-akseleiden lukkolanka olisi poikki?

Minkä ikäinen valtsu on kyseessä? Ainakin -90 luvun koneissa oli ongelmana planeettapyörien akseleiden lukitusrenkaan irtoaminen. Lukitus lähti uimaan pois urastaan ja päästi tapin pois planeetan kannattimesta. Oli tapauksia joissa akseli sorvasi itsensä ulos akseliputken kuoresta jos ajamista vain jatkettiin, "ääntelystä" huolimatta.
Otappa nyt vetopyörästö kiireesti pois niin pääset tarkastamaan tilanteen. Pääset vielä vähin vaurioin ja kustannuksin?

Juu, kyllähän kokorunkohinnoittelu vaikuttaa puunmyyjän kannalta paremmalle. Jää se eri tavaralajien katkonnan vaikutus hintaan pois.
Pyysitkö erikseen tarjousta kokorunkohinnalla ja saitko kaikilta MG,Enso ja UPM kokorunkotarjouksen?
 

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 04.05.18 - klo:08:33

Metsäfirmat tekee kuitenkin huipputuloksia, vaikka puun hinta laahaa 

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005665506.html

https://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000005665445.html

Oliko jossain maininta että sellufirmat tekevät tulosta 50 € / ostettu puumotti, en nyt ala tätä tarkistelemaan...
Kannattaa katsoa millä hinnalla ne kuitupuut myy. Ja kenelle.

Moro! 
Missä päin Suomea ko. hintoja tarjotaan ja mikä on sinun leimikolla rungon keskijäreys? Jos hyvälaatuinen puu, niin tukki % nousee 85-88%. Oletko laskenut miten perinteisellä hinnoittelulla menisi jos hyvä katkonta?

Sellunkeitton kannattavuus paranee ja puuta tarvitaan kasvavia määriä. SE lupasi lonkalta jo 34 € Mäk, hankinnalla. Lähenee jo vuosien -08/09 36€.

Jos omille hankintahakkuille konetta katselet, etsi reilusti ajettu kone johon on tehty jo mittavia kunnostuksia. Merkkiin tuijottaminen on kohtuullisen turhaa jos liikutaan vaikkapa 40-60k€ koneissa. Kaikilla valtamerkin koneilla saat hankintapuut tehdyksi.

Tarkasta mm. 1070 etuperä (teli). Nosturin pilari sekä Stanadynen pumppu ja suihkut.
Valmeteista käännönkehän laakeri ja kallistussylinterien tapit/korvakkojen reiät. Lisäksi tutki nostosylinteri. Varren puoleisessa päässä ei ole nivellaakeria. Jos sylinterin alapäässä on väljää poikittaissuunnassa, varsi voi alkaa kulumaan ja kääntää mäntää poikittain. Ei ole yksi eikä kaksi konetta jossa koko nostosylinteri on vaihdettu uuteen kun mäntä on raapinut putken pilalle.
 Ponsse jos Clarck(Dana) telillä, tutki telikotelon keskinivelenpuolimmaisen napa-akselin laakerointi. Nosturin jalusta (takarungon puolelta) ettei ole ratkeamia.


Kollegoissa on pari Ponsse fania, jotka pitävät merkin parhaina puolina sitä, että varaosien hinnoittelu on kohtuullinen. Lisäksi ns. tyyppivikoihin pätee Einarin periaate, että jos joku paikka olisi voitu tehdä valmistajankin mielestä paremmin, niin siitä ei varaosana revitä viimeistä hintaa.

Ite olen koittanut seurata Beaveri tarjontaa, mutta nyt viimeiseltään Komatsu on alkanut kiinnostaa enemmän. Tykkään tuosta kääntyvän ohjaamon/puomin ideologiasta, koska se tuo mieleen kaivinkoneen käytön. Yksi urakoitsija oli vaihtanut Beaverin Komatsuun sillä perusteella, että kuusikoiden harvennus onnistuu paremmin, kun kouraa pystyy ohjaamaan loogisemmin. Tiheissä puskissa muut ratkaisut tuottavat arpomista.

Täälläkin suuremmat urakointitalot ajavat Jonnuilla. Myös sellaista tarinaa on ollut liikkeellä, että UPM/Yhtyneet pyrki aikoinaan suosimaan savotoilla saman konsernin tuotetta. Yhden harventajan tunnen, joka ajaa 1070:llä. Ei ole tyyppivioista kuulunut moitetta. Vanheneva kone, kuluvia paikkoja ilmaantuu, niinkuin muissakin koneissa.

Kyllähän toi Ponssen Scorpion on melkoinen tuotekehityksen taidonnäyte. Sitä on myyty hyvin, mutta tuleeko siitä suunnannäyttäjä, vaikea sanoa. Tunteja on ajettava vielä paljon lisää, jotta ongelmista päästään kartalle. Ainakin tuubivideoissa käyttö on mukavaa, kun näkyvyys on hyvä.
[/quote]

Kyllä on hankintapuulle vientiä!
Laitoin ostomiehelle alkuviikosta viestiä että aloittelettko puun ajoa tehtaalle nyt vai toukokuussa. Vastakysymys kuuluu oli että kuinka paljon olis jo ajettavissa. Lupasi käydä samantien laputtamassa. Kolmesataa mottia oli lähteny yhdessä pöläyksessä sellunkeittoon "biotuotetehtaalle"

Tuohon hintaan pitäisi olla jo tuoreempi HT2!

Ihan älyttömän yksinkertaista. Kuormantuntevaan järjestelmään kuormantunteva venttiilipöytä!. Silloin saa koko järjestelmän toimimaan niin kuin sen pitääkin . Samalla saa kuormaimen hallinnan reilusti paremmalle tasolle, edellyttäen että eri toiminnoille on valittu vastapaineiltaan sopivat karat.

Se nokkapumpun tuotto 45 ccm/r jää aika vaatimattomaksi kouran tuottotarpeisiin.
Toisekseen koneessa nyt kaikki paluuvirtaukset menevät keulasäiliön kautta. Sinun pitää silloin ne eriyttyää ne ja laittaa menemään ne suoraan vaihteiston voitelupaluuseen. Rakentaa siis kouralle oma Paluu, samoin ne suodatukset, huohotissuodatus sekä ylivuoto. Ne jotka kirjoitin aiemmassa viestissä.

Toinen venttiili salli LS paineen menevän nokkapumpun säätimelle. Toinen kytkee pumpun Ls ja painelinjan yhteen, vakiopaineiseksi.
Mittaa nyt heti painelinjan paine ja irroita se "mittalaitteen" vakiopaineistusventtiili. Järjestelmä on saatava kuormantuntevaksi ja vain kouraa käytettävissä vakiopaineiseksi.