Lomatoimisto voi ottaa hankkimasi työntekijän lomituksen (vuosiloma, sijaisapu) ajaksi omaksi työntekijäkseen, jos
lomahallinnolle se sopii eli ei ole omia tekijöitä riittävästi.
Maksulliseen lomitukseen pitää olla yritys välissä.

Työntekijän bruttopalkka kerrotaan luvulla 1,6 - 1,8 taitaa osua lähelle kokonaiskuluja.

Jatkossa tietää kysyä onko kone uusi normaalilla tavalla vai uusi Konekeskon tavalla.

Varmaan tästä opitaan se, että laitetaan kuva koneen tyyppikilvestä kauppakirjan liitteeksi.
On kyllä kumma, kun koneen vuosimalli ei tarkoita valmistusvuotta.

Uudenkarheat aurat tästä Keskon tapaan:

http://vaihtokoneet.konekesko.fi/konekesko/maatalouskoneet/sarka-aurat/fiskars-5x16-muovisiivilla/f5d0b35d-f576-4df0-8703-f84cda5ad136.html

Pellon reunaa seuraillen vaikka pellon puolella olisikin.
Johdon sijoituksesta on syytä vaatia kohtuullinen korvaus. Sähköyhtiö käyttää omistamaasi aluetta omaan
bisnekseensä.

Vaadi sopimukseen ehto, että verkonhaltija tulee tarvittaessa veloituksetta osoittamaan johdon sijainnin,
mikäli esim. ojituksen takia se tarvitaan. Nurmien paikkauskustannukset laskutat erikseen tunti- ja materiaalihintojen
mukaan ja lisänä seuraaville vuosille esim. kivien keruusta vaikka miestyötunti tai pari samaan laskuun. 

Kun en nyt haullakaan täältä löytänyt, niin laitetaan uusi aihe:

Onko Latterin SVP-sorkanhoitoteline hintansa väärti?

Finnlacton turkkilaisessa oli jotain sanomista?

Ratikka on vain yksi suuruudenhulluista rakennusteollisuuden tukihankkeista Tampereella.
Aikovat vielä ostaa ison kasan betonia ja rautaa ja läjätä sen rautatieasemalle ratapihan päälle.

Siis kun jättää EHK:n hakematta riski narahtaa täydentävistä ehdoista pienenee.

Olen kahden vaiheilla lähtisikö vielä mukaan vai hyppäisikö pois. Pienellä työllä saisi viikon maitotilin jos osallistuisi helpoimpiin juttuihin. Pää olisi sitten löysässä hirressä koko ajan kun pitäisi miettiä onko kuivikkeita sittenkään tarkastajan mielestä tarpeeksi.

Eikö laiminlyönnistä peritä vain aiheetta maksettu tuki pois?

Onkohan tämä hyvää hallintotapaa, kun hyvinvointikorvauksen uusia ehtoja on noudatettava 1.1. 2017 alkaen, mutta niitä ei ole vielä edes julkistettu?

Mavin ei tarvitse noudattaa hyvää hallintotapaa.

Taannoin eräässä tuessa hakija leimattiin tuen perusteluissa epärehelliseksi, jos haettu ja myönnetty tuki erosivat liikaa
toisistaan.

Odotan vesilahtelaista kommenttia...ai niin täällä ei voi peukuttaa.

Lainaus käyttäjältä: nuffieldmaster - 01.01.17 - klo:21:19

näyttäkää minulle laskukaava, jolla saatte nuo kannattamaan niin, että joka vuosi saatte työstänne myös palkan tai vähintään hyvän koron kulujen jälkeen 100 000 € pääomalle.

Alkaen siitä, että pellot tulevat kyntämättöminä vaikka ohran sängeltä.

Tuet nurmella c2 470€/ha

Nurmenkylvö+ siemen, laitetaan ny reilusti 80€/ha

Nurmen niittäminen 50€/ha

Eka vuonna kylvö, jos oikeen hirvittää voi tehdä puhdistusniitonkin keskikesällä. Jää siltä vuodelta vaivanpalkkaa tukihakemuksen tekemisestä ja lainan lyhentämisestä reilu 8 tonnia. Seuraavina vuosina niitto, jää 420€/ha eli reilu kymppitonni  vuodessa.
Nää urakointihinnoilla eikä ainakaan alakanttiin, ei tartte itse käsiään liata.  Jos ylimääräistä, omaa konekapasiteettia, noista urakointihinnoista jää osa itselle työpalkaksi+ loput kulujen peittoon.

Pieni osa voi olla LHP jolla korkeampi tuki, voi toki kylvää vuosittain jotain kukkapeltoakin, jää niitto pois mutta kuinka onnistuu siihen höttöön seuraavana vuonna suorakylvää uutta+siemenkustannus?

8% tuotto eka vuonna, toisena vuonna ja eteenpäin 10% tuotto pääomalle, korot asia erikseen riippuen onko löysää rahaa vai velkarahaa.

Kuvitellaan, että sama pelto pitäisi neljän vuoden päästä myydä. Silloin se olisi tuottanut jo lähes 40% arvostaan pelkkinä tukina kulujen jälkeen, miinustetaan ihan hatusta tuo tuotto 30 prosenttiin.
Voisi myydä ilman tappiota saman pellon vajaalla kolmella tonnilla. Neljän vuoden päästä uusi tukikausi menossa, eikä kukaan tiedä mitä tulossa. Mutta jos lohkot kuten sanoit, hyviä ja salaojissa, ei niistä arvottomia tule??

Sinänsä oot oikeassa, että pellon oikea hinta olisi aikalailla noilla nurkilla alueesta riippuen, parhailla alueilla enemmän ja huonoilla vähemmän. Muttei missään yli 10 000€, näillä tukien hintoja tasaavilla markkinoilla. Tosiasiassa tuilla ei hirveästi oo merkitystä, vain ja ainoastaan sijainnilla.

Tästä näkee aika raadollisesti sen, että juuri hömppäheinä eri muodoissaan määrää pellon vuokra- ja kauppahintatasolle pohjan. Jos tukea vastaan pitäisi
tuottaa satoa ja osoittaa sen päätyvän johonkin hyödylliseen tarkoitukseen, pellon vuokrataso lähtisi nollasta ylöspäin.

Ei mikään turha vekotin, mutta alkaa varmaan tuo metsamanin tontti olla tätänykyä  kuin sodan jäljiltä

https://www.youtube.com/watch?v=Va3HSm1OhV0

Jännitysnäytelmä. Pelotti, että tuo kivi putoaa kuoppaan ja kauha jää kiven alle jumiin.

Tämähän avasi mainioiden masiinoiden kavalkadin youtubessa.

Tästä ketjumaralle jokapojan korvike:

https://www.youtube.com/watch?v=2IoirFMQREs

Itse en ole moista riesaa, nasevaa, alkanut käyttää. Teuraan mukana lähtee paperinen lomake, johon merkinnät, jos lääkityksiä annettu. Eläinlääkäri tekee merkinnät perinteisesti lehmän korttiin ja asia on sillä selvä. Myös teurastamon kanta oli, että lukekoon niistä lomakkeista, jos joku on kiinnostunut.

Mun mielestäni tärkein dokumentti lääkityksistä on aina navetalla oleva siemennyskortin takapuoli tai vastaava. Itse pidän
lisäksi eräänlaista päiväkirjaa, johon merkitsen lääkintäpäivän, eläimen, sairauden ja lääkkeen. Lisäksi lääkkeen viimeinen
antopäivä ja mahdollisen antibioottitestin ensimmäisen testauspäivän. Näillä tiedoilla kuka tahansa navetalla työskentelevä
pääsee jyvälle, mikä on tilanne eli onko kuureja päällä. Nämä sähköiset järjestelmät ovat sitten jalostajille ehkä hyvä lisä
osoittaa jotain, mistä meille ei kuitenkaan juuri makseta (tai sitten ei näin ollenkaan).

Nyt Nasevaan menee meidän lääkäriltä enää ne lääkitykset, mitkä ell on käynyt itse tilalla antamassa.
Vastaanotolta noudetut pitää kirjata itse, vaikka ne on tietylle eläimelle tilattu. Tavallaan ymmärrettävää,
että ell on vastuussa vain itse lääkitsemistään. Karjanomistajahan voi antaa lääkkeet toiselle eläimelle.

Periaatteessa tuo naseva on ihan ok juttu. Sen käytettävyys tietoja syötettäessä on vaan aika hirveä.
Jonkin verran homma helpottuu, kun sitä käyttää, mutta ei se notkeasti toimi kai lainkaan.
Liikaa jää koko ajan epäselväksi, että menikö nyt oikein ja jos toinenkin lääke samaan vaivaan, niin kuinkas nyt.

Se salalause vielä... Onhan tää maailman salaisinta tietoa.