...nimittäin joulukuusi pirtissä. Samoin kävi viime vuonna, mutta vastaavaa en muista  ennen tapahtuneen. Onko tapahtunut niin, että syksyllä ollut lyhyt pakkas- ja lumikausi huijasi kuusen luulemaan, että on kevät, kun lauhalla säällä otettiin kuusi sisälle.

"Kemira GrowHow'n peltolannoitteiden hinnat nousevat Suomessa 3. tammikuuta keskimäärin 13,8 prosenttia. Hinnankorotukset ovat tuotekohtaisia. Eniten nousevat runsaasti fosforia ja kaliumia sisältävät lannoitteet. Hinnat tulevat voimaan heti uusien tilausten osalta." ( Farmit )

Huh. Onneksi tuli tilattua tavarat jo joulukuussa.

Näyttää kauppa nostaneen hintaa. Citymarket pyysi 0,90 €/l, kun ennen ollut noin 0,80. Jos tuottajille maksetaan 3 c/l enemmän ( 3,51 alv:n kanssa ), niin hyvin hupenevat sentit matkalle. Toivottavasti osa myös jalostajan kassaan.

Pari poimintaa Ylen sivuilta. Päätelkää lisää itse.

"EU:n kesällä voimaan tullut direktiivi kumoaisi Suomessa paukkupommeille asetetun myyntikiellon ja laskisi myynnin alaikärajan kuuteentoista, osin jopa kahteentoista vuoteen.

Suomi hakee direktiiviin kansallisia poikkeuksia, jotka pitäisivät alaikärajan 18 vuodessa ja pienentäisivät rakettien enimmäislatausta alle puoleen nykyisestä. "

ja sitten seurauksia:

"Uhkaavin tilanne oli Joensuussa, missä syttyi maanantaina alkuillasta tulipalo uudenvuoden raketeista lastenhuoneessa. Huoneen lattialla olleet ilotulitteet syttyivät rajusti palamaan, kun 10-vuotiaalta pojalta ilmeisesti putosi rakettilaatikon päälle tulitikku. Huoneessa oli myös vanhempi tyttö, joka pääsi ulos omin neuvoin. Pojan haki palavasta huoneesta perheen isä, joka kääri hänet sammutuspeittoon."

Huh huh. 

Jatketaan vielä tosi tarinaa merkillisestä maasta nimeltään Suomi.

Kuten muistamme 141-tukiratkaisu meni kuten meni. Suurimmat pudotukset tulivat sika- ja lintupuolelle. Nautapuoli pärjäsi paremmin, mutta sielläkin tukitaso aleneva. 142-alueille ei muutoksia.

Heti ratkaisun jälkeen varsinkin MTK esitti hallitukselle pikaisen tukipaketin järjestämistä menetysten lieventämiseksi. Samassa yhteydessä samalla perusteella vaaditaan myös tuottajahintoihin korotuksia.

Miten on käymässä?

Selviytymispakettia ei voida rajata vain menetyksiä kärsivälle alueelle, vaan se koskee koko maata. Seuraus: isompi porukka jakaa pienen potin, jolloin vaikutus olematon.

Tuottajahintojen nousu olisi positiivinen alaa tervehdyttävä ja tukiriippuvuutta vähentävä asia, mutta se ei tule toteutumaan merkittävänä aloilla, joilla raaka-aineesta ei ole pulaa. Tuottajahintataso tulee asettumaan tasolle, jolla alkutuotanto tulee keskimäärin toimeen. Siis jos teollisuudelle riittää tuleva lihantuotanto C-alueen tuottajilta ja niiltä viimeisiltä etelän ymmärtämättömiltä, ei hintoihin tule korotuksia. Turha edes toivoa.

Summattuna:

Etelä-Suomen tukimenetykset korvataan myös C-alueen tuottajille!

Tämä ei ole kannanotto C-alueen tuottajia vastaan, vaan tukijärjestelmän järjettömyyttä ja sillä tehtävää politikointia vastaan. Kaikki alkutuotantoon, vaikka koko maahan saatu tulonlisä on tarpeen. Lisätulo vähentää olemassa olevien tukierojen suhteellista merkittävyyttä, mutta ei poista olemassa olevaa mielettömyyttä.

Kyseessä DeLaval tyhjöpumppu VP76.

Onko kenelläkään tietoa, miten pumpun roottori ( se missä siivet ovat hahloissaan ) on kiinni akselissa? Kiila vai joku muu. Laakereita purkamatta ei näy mitään. Pumppu on alkanut pitää kummallista kolinaa ( ei säännöllistä ). Roottori pääsee hieman kiertymään akselillaan.

Mitä luulette, kuinka aikoo hallitus turvata jatkossa ns. alueellisen tasa-arvon maataloudessa? "Hyväksytty" tukiratkaisu sisältää kaikille tuotantosuunnille pudotuksia eikä pohjoisesta tuesta kukaan ole vielä puhunut mitään. Siis tuki- ja samalla kannattavuusero sen kuin jyrkkenee maan sisällä. Nyt ei ole enää mitään syytä olla asiasta hiljaa, koska 141-ratkaisu meni täysin metsään eikä kansakunnan yhtenäisyyden osoittamisessa enää eu:n suuntaan ole merkitystä.

Aikooko hallitus kasvattaa 142-tuen suuruutta, jotta jaksaisi C-alue paremmin henkisesti tukea meitä etelän sinnittelijöitä, jotka eivät vielä ymmärrä, että Suomessa elintarviketuotanto kuuluu maan syrjäisiin ja varjoisiin osiin. Maidontuotanto varsinkin kun se on niin vaarallinen aine.

Lähes kaikki lihatuotteet valmistetaan kuolleista eläimistä.

Syömällä kananmunan tuhoat orastavan elämän alun.

Toiset syövät kyllä ihan ituja ja oraitakin.

Onko kasvissyönti rikos kasvikuntaa kohtaan?

Mutta mukuloiden syöminen ei ole välttämättä kannibalismia.

 

Hiukan kummastuttaa, eikä ihan vähääkään, nämä esitykset, joita putkahtelee 141-torjuntavoiton kompensoinniksi. Puhutaan energiaverojen helpotuksista, nettovarallisuuden lisäämisestä laskennallisesti verotukseen sekä muista pölhöistä keinoista. Tai oikeastaan keinot eivät ole pölhöjä, vaan asiayhteys, missä niitä yritetään käyttää.

Energiaveroista ei ole määrällisesti mihinkään, ja se hyödyttää eniten energiaa tuhlaavaa tuotantoa. Pihi energiankäyttäjä häviää suhteessa eniten. Nettovarallisuuden kasvattamisesta osalla lainapääomaa ei ole hyötyä, jos tulotaso jää jo muutenkin alhaiseksi eikä se hyödytä velatonta. Kaikki on vain epätoivoista paikkailua, jonka kohdentaminen vain A-B-alueelle monimutkaistaa tilannetta entisestään. Liekö edes lainmukaista asettaa eri osiin maahan erilaista kohtelua valtionverotuksessa. Miten kohdellaan oikeudenmukaisesti niitä tiloja, joilla on tuotantoa kahdella tukialueella (B - C)?

Jos maataloustuotannossa tapahtuu mediassa spekuloituja muutoksia eli sianlihan ja broilerin tuotanto vähenee merkittävästi, tapahtuu kaksi Etelä-Suomen kannalta negatiivista asiaa. Ko. tuotanto voimistuu C-alueella, koska tuotteille on kysyntää. En kuitenkaan usko, että lisäys on yhtä suuri kuin etelän vähennys. Rehuviljasta tulee taas ylituotantoa, mikä laskee hintoja ( riippuu kyllä paljon myös maailman viljatilanteesta ), mistä seuraa tukimenetysten lisäksi suora myyntitulojen menetys.

Jos taas maataloustuotteiden hinnat ( maito, liha ) nousevat, kompensoi se tietysti 141-takaiskua jonkin verran paikallisesti ajateltuna. Mutta koska tukiero maan sisällä repeää entistä isommaksi ja samalla myös tuotteiden hinnat C-alueellakin nousevat aivan yhtä paljon, ei alueellinen tasa-arvo muutu mihinkään. Toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.

Ympäristötuen kanssa halutaan myös puuhailla tässä yhteydessä. Viimeisin ympin muutoshan nimen omaan pyrki siihen, että ympäristötuki on korvausta toimenpiteiden aiheuttamista kuluista. Sen ei ole nykyään tarkoituskaan olla pelkkä tulotuki. Jos ympäristötuella yritetään paikata 141-tuhoa, palataan jälleen kehityksessä taaksepäin. Hallinnnon keskeisenä tavoitteena tulisi olla tukijärjestelmän oikeudenmukaisuuden ja yksinkertaisuuden lisääminen. Eri alueilla tulisi olla samankaltaiset ympäristötuet, jos tukea halutaan perustella ympäristön näkökulmalla.

Eivät taida Anttila ja Vanhanen vielä edes ymmärtää, mikä soppa kiehui nyt yli.

Saako kehua, niin voin sitten joskus myöhemmin haukkua kunnolla  puhtaalla omatunnolla?

Timppa on ehdottomasti onnistunut profiilinsa kehittämisessä täällä parhaiten tähän mennessä.

Paras kuva ja siihen liitetyt tekstit

 

...,kyllä meistä huoli pidetään:

http://www.mmm.fi/fi/index/ministerio/tiedotteet/071112_tulotyoryhma.html

Hivenen huono ennuste on tuolla, kun on asetettu työryhmä (komitea) ja määräaikaa aina 2011 asti.

Pullakahvikerho, luulen mä.

........................................................................................................................................

Toistan vanhalla puolella esittämäni epäilyn Valion hallinnosta ja heidän housuistaan. Maidon hintaa on luvattu nostaa peräti 3 senttiä vuoden alusta. Ilmeisesti elintarvikekaupan ostoporras on saunottanut ja käyttänyt Valion myyntiosastoa "koulutustilaisuuksissa" sillä seurauksella, että yksissä tuumin on todettu, että enempää ei voida maidon hintaa nostaa.

S...tana sentään.

 

Synninpäästö on vielä saatavissa, mikäli sitten kuitenkin on kaupalta saatavissa isompi korotus, mutta se jätetään yhtiöön sisään.

MOT eilisiltana: Sellu muuttaa etelään.

Etelä-Amerikassa eukalyptus kasvaa 8-vuotisella kierrolla korjuukypsäksi. Työntekijöiden palkkataso puolet tai kolmasosa suomalaisesta.
Metsä on käytännössä peltoa ja selluyhtiön omaa, joten puun hinta ei heilahtele. Männyn kasvatusta aloitellaan myös alueella. Puusto kasvaa 50 m3/ha vuodessa, mistä siis tulee 5000 m3 sadassa vuodessa. Vrt. suomalaisen päätehakkuun ja harvennusten kertymä samassa ajassa.

Ei kovin ruusuiselta näytä paperialan tulevaisuus Suomessa, mikäli myös Aasiassa ja Afrikassa päästään samanlaiseen vauhtiin.

Suomen eduksi jää vielä rauhallinen yhteiskunta ja alan tuotekehitys, mutta ei paljon muuta.

141-googlauksella tuli:

http://www.evl.fi/raamattu/1992/Ps.141.html

Yllättävän osuvaa, eikö?
Pitääkö tässä jo korkeampia voimia kutsua apuun, vaikkei se minulle ominaista olekaan.

Tässäkin mainitaan, että alkuteksti on vaikeaselkoinen. 

Minkälaisia kokemuksia Agronettilaisilla on tuotantorakennusten rakennuttamisesta urakoina? Lähinnä kaipaisin valistuneita arvioita problematiikkaan: tuntilaskutus - urakka. Jos voi saada työmaalleen hyvämaineiset tekijät ( timpurit, putki- ja sähköasentajat ), voiko vastaavan työn saada teetettyä jollakin muulla urakkana edullisemmin vai lasketaanko urakkahintaan aina lisä tuntemattomista kuluista ja työhön sitoutumisesta?