Luin tässä viikolla jostakin lehdestä (MT ?), että USAssa alkaa olla jo glyfosaatin kestäviä rikkakasvikantoja. Resistenssin kehittyminen kestää noin kymmennen vuotta. Eikös tämä kuulosta aika pahalta, jos ajatellaan nimenomaan geenimuunneltuja glyfosaattiviljelyyn kehitettyjä kasveja?

Käykö kasvinsuojeluaineille samoin kuin penisilliinille eli käyttö pitää kohdentaa vain tosi tarpeeseen? Pahalta näyttää sanon minä.

Pitäisiköhän uusia omistajia onnitella vai olisiko parempi lähestymistapa surunvalittelut? Huh huh, sanon minä:

Pirkanmaan uutiset


MTT:n pellot menivät hyvällä hinnalla
14.05.2008
Lakkautetun Pälkäneen tutkimusaseman pelloista on syntynyt kaupat.

Maatalouden tutkimuskeskus myy osan maista kahdelle pälkäneläiselle viljelijälle ja osan Myttäälän kartanon nykyisille omistajille.

Yhteensä 70 hehtaarin hinnaksi tulee 1,3 miljoonaa euroa eli noin 18.500 euroa hehtaari. Summa on kolminkertainen verrattuna keskimääräiseen pellon hintaan Pirkanmaalla.

Ministeriön on vielä sinetöitävä valtion omaisuuden myynti.

Vähän tarkistellaan hinnastoa:

http://www.farmit.net/farmit/fi/03_kasvinviljely/01_farmituutiset/_982_hinta.jsp

Huh huh.

Käykääpä tutkimassa:

http://www.matilda.fi/pls/portal30/rpportal.matilda_julkaisut.showfile?docid=826&versio=1205483799&fileid=5846

Sirkka-täti on hyvin hyvin huolissaan:

http://www.mmm.fi/fi/index/ministerio/tiedotteet/080325_maidontuotanto.html


Seuraavaksi:

sianlihantuotanto, naudanlihantuotanto, broilertuotanto

Kun ministeriön omat toimet ovat olleet tukemassa nykyistä kehitystä erittäin voimakkaasti, voisi olla parempi vaan vaieta asiasta. Niin tai sitten sille voisi tehdä jotain. Turha rypistää, kun on jo housussa.

Jokos viljantuottajat ovat ehtineet siirtää nousseet viljan hinnat maksamiinsa peltovuokriin (  )?

Uusin KM näyttää saaneen Yaralta kosolti "jotain". Samassa numerossa pohditaan lannoiteteollisuutta ja yllätyksenä ihan kehotetaan taas lannoittamaan roimilla annoksilla. Hyvillä lohkoilla ja hyvänä vuonna taitavan viljelijän käsissä asia ihan ok, mutta voipi panokset valua hukkaankin.

http://www.yle.fi/uutiset/talous/oikea/id84563.html

ei kun törsäämään.

Sikapuolelta apinoin linkin:

http://ec.europa.eu/agriculture/eval/reports/nordic/sum_fi.pdf

Hieman jo aloin kaipailemaan, kun tiedettiin selvityksen olevan tekeillä, mutten osannut raporttia hakea oikeasta paikasta.Muistaakseni tästä ei ole missään vielä uutisoitu, vaikka sivun alalaidassa on päivämäärä 15.2.

Suomenkielisen tiivistelmässä pohjoisen tuen aluetta verrataan kahdesti Tanskaan (    ). Kotimaista vertailua tehdään äärimmäisen varovaisesti: tilamäärä pohjoisessa pienentynyt hieman enemmän kuin eteläosissa maata, mikä ei kerro vielä mitään.

Aika kehnoksi on selvitys luokiteltu myös tilaajan toimesta:

http://ec.europa.eu/agriculture/eval/reports/nordic/quality_en.pdf

Täytynee vielä paneutua  koko raporttiin, mutta tiivistelmästä meiltä käsin katsoen saa kuvan, että raportti on tehty takaperin.

Joko alkaa Vesilahden nousu maan johtavaksi maitotalouspitäjäksi. Kiintiöitä alkaa saamaan ilmaiseksi. ( MT 27.02.)?

 

"MTK haluaisi sukupolvenvaihdoksille täyden verovapauden
Verohuojennuksen tulisi MTK:n mielestä olla maa- ja metsätilojen osalta 100 prosenttia."

Veronmaksajien sivuilta kopsattu

Samaa virttä laulaa yrittäjäjärjestö. Minä vaan kysyn, että missä on tasapuolisuus perillisten kesken, jos moisiin suostutaan. Eikö nyt ole jo korkea aika tunnustaa, että perintöverosta pitää luopua kokonaan.

Jos kahdesta perillisestä toinen saa yrityksen 100 000 euroa ja toinen rantapalstoja 100 000 arvosta, toinen ei maksa veroja ollenkaan ja toinen maksaa perintöveron. Jos vielä myy ne tonttinsa pois, kun ei niitä itse tarvitse, maksaa vielä myyntivoittoveron perukirja-arvon ylittävästä. Ei mene minun oikeustajuni mukaan tämä.

Mitä MT:n juttu siis kertoi?

Ei oikeastaan mitään, mitä voisi jotenkin kommentoida. Tilasto vuoden 2006 tiedoista, huom.

Ihmeellistä soutamista ja huopaamista:

http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id81086.html

Ensin kannustetaan lopettamaan ja sitten pitäisi viljelyä heti lisätä. Ei ole tuokaan touhu mistään kotoisin.

Menikö jonkun mielestä överiksi? 

Jatketaan KM:n juttuanalyysiä.

Kovasti lehti kehuu 141-ratkaisua. Kieltämättä laajemmasta asiayhteydestä irrotettuna neuvotteluprosessi saattoi olla ansiokas, jos vertailukohdaksi otetaan vain alkuperäinen komission tarjous ja verrataan sitä lopputulokseen. Maataloudelle ratkaisu ei ollut hyvä, koska ratkaisu lisäsi maan jakautumista. Mutta...

Maatalousministeri väläyttää lehdessä myös C-alueen tukimallin remonttia. Jalansijaa saa selvästi lihateollisuuden mielipide. Aika mielenkiintoista. Vasta jalostavan teollisuuden ääni kuuluu ministeriöön asti. Tähän asti maataloustukipolitiikka on pyrkinyt paljolti "hajota ja hallitse"-tilanteeseen jakamalla maata eri tukialueisiin ja tiloja eri kategorioihin. Investointituissa milloin jaetaan kaikille, milloin aletaan jakamaan hakijan naamavärkin mukaan. Aletaanko MMM:ssäkin vihdoin ymmärtää nykyjärjestelmän haitat? Suomi on liian pieni maa jaettavaksi (vrt. 1917-18  ).

Niin. Taitaa se Apemiehen ehdottelema lehmäpalkkio hiipiä mukaan. LFA-uudistukseen lataan isoja odotuksia. Turhaanko?