Kun raivio ei ole vielä tuottavassa kunnossa kannattaisi sinne laittaa viherlannoitusnurmi joka on ymp tuen ehdoissa 10%. Nyt raivio on kuitenkin ympäristö tuen ulkopuolella, jolloin se ei tuota edes viherlannoitus alueena. joudun laittamaan viherlannoitusnurmea hyväkuntoiselle maalle joka tuottaisi ilman ympäristö tukeakin.
Toivottavasti Timppa ymmärsit?

Itselläni on tilanne sellainen että olen valinnut viljelyn monipuolistamisen.
Viljelen viherlannoitus nurmea 10%. Sitä ei kuitenkaan voi laittaa raiviolle koska raivio ei ole ympäristötuki kelpoinen. Jos siirtäisin raiviolle ympäristötuen voisin laittaa viherlannoitusnurmen sinne. Ja pellolle josta tuet siirtäisin voisin laittaa vaikka mallasohraa. Raivio ei ole vielä niin hyvässä kunnossa, että sille kannattaisi viljaa kylvää. Raivio on kesannolla.
Oman arvion mukaan menetän noin 450€/ha, jos en siirrä tukia raiviolle. viidelle vuodelle se tekee 2250€/ha. Nyt pitäisi arvioida kumpi kannattaisi ympäristö tuen siirto ja sen myötä tukien menetys vai jonotuslistalla odottaminen mahdollista ympäristö ja LFA tukea?
Olisiko jollakin hyvä ehdotus ja perustelut?
Päivitys hintoihin apulannnan ja viljanhinnan muutosten myötä.  22.4.2008.

Ei ilmeisesti ole muita raivaajia tai ympäristötukikelvottomien peltojen viljelijöitä kuin minä?

Uskaltaako joku teistä siirtää ympäristötuen ns. jonotuslistalla olevalle pellolle?
Itse en taida uskaltaa vaikka saisin siirrosta huomattavan hyödyn.
Pelkään, että menetän mahdollisuuden ympäristötukeen ikuisesti lohkolle josta nyt tuen siirtäisin.
Tietääkö joku tarkemmin mitä ko. jonotuslista käytännössä tarkoittaa?

Omankylän jäsenet on helppo tarkistaa niitä osin kun eivät ole vaihtaneet kirjautumistunnuksiaan. Vaihtaa vain kolme viimeistä numeroa niin alkaa löytyä naapureiden jäsentietoja. Yleensä joka taloudesta on noin 3-4 jäsentä.
Siinä rekisterissä on myös jäsenet jotka eivät ole maksaneet jäsenmaksua. Ilmeisesti nämäkin lasketaan jäseniksi, koska ovat kirjoilla.

Kilpailutin pari vuotta sitten lainoja. Marginaaliksi tuli sp. lainassa 1% ja tavallisessa matalouslainassa 0,6%.
Vanhan lisämaalainan jossa oli marginaali 2,25% pyysin alentamaan sen verran, että maksamani korko pysyy 2% ja korkotuki riittää. Korkotuki lainojen marginaali täytyisi olla niin pieni että korkotuki riittää koko laina ajalle. Joillain 2% marginaalikin riittää koko laina ajalle ja korko voi silti pysyä 2% tuntumassa.
Eli ei aina ole syytä vetää marginaalia kovin pieneksi.

Juu ei sikatilolla kyllä ole kannattavuusongelmia, mutta sianlihan tuotannolla mahdollisesti on.
A ja B alueen sikatiloilla on usein peltoa enemmän kuin eläinyksiköitä, josta johtuen uuden 141 avustuksella kokonaistuki nousee ainakin 2008 ja 2009. Kannattavuus sikatiloilla paranee verrattuna vuoteen 2007.

Nyt kun sikatilojan kannattavuus on heikentynyt alkaa tuotannon tehostaminen. Tämä aiheuttaa tuotannon kasvua vaikka osa tiloista lopettaa. Lisäksi löytyy laajentajia jotka uskovat hinnan nousuun tulevaisuudessa.
Veikkaan sika alalle heikkoa kannattavuutta pidemmäksi aikaa.
Suomen lähivaltiot pitää kyllä huolen, että lihanhinta ei suomessa nouse.
Jos viljasta tulee ennätyssatoja useana vuonna viljan hinta voi pudota, mutta lihanhinta seuraa perässä alaspäin.

Lihan tuottajat on nyt siinä asemassa jossa viljanviljelijät on ollet jo kauan. Tuotantoa on liikaa kulutukseen nähden. Koska olemme markkinataloudessa ainut vaihtoehto on pudottaa tuotantoa markkinoita vastaaviksi.
Viljan ja lihan hinnan määrää markkinaolosuhteet.

Tässä minun saamani hinnat:
Gratil 88,91
Tilt 204,42
Logran 54,06
Glyfonova 100
kiinnike 20
h-trio 67
Monitor 265

Pakko on kommentoida tuota päästö asiaa.

Henkilökohtaisesti tuotan vuodessa noin kilon fosforia ja muutaman kilon typpeä ja olen keskiverto kansalainen henkilökohtaisten päästöjeni suhteen.
Pelloilleni levitän vuosittain noin 1600kg fosforia ja noin 8500kg typpeä.
Jos fosforista 80% menee kasveille ja 20% vesistöön niin minun maatilani päästää vuodessa 320 henkilön edestä fosforia vesistöön.
Jos kaupungissa voidaan puhdistaa 96% fosforista niin maatilani päästää 8000 kaupunkilaishenkilön edestä fosforia vesistöön.
Tästä voi hieman päätellä kuka on suurin kuormittaja.
Niin ja suomessa on 2,3milj. ha peltoa jolle levitetään fosforia 34,5milj. kiloa joista noin 7milj. kiloa menee ehkä vesistöön.
Tarkoittaa sitä, että suomen maanviljelijät tuottaa 175milj. kaupunkilais ihmisen edestä fosforia vesistöön.
No kyllä ne puhdistamo jätteetkin johonkin menee, mutta voi noista laskelmista jotain päätellä.
Tuo 20% hukka fosforia on sitten arvio.
Jos fosforista menisi 1% vesistöön, niin 8,75 milj. kaupunkilaista tuottaisi päästöjä yhtä paljon kuin suomen pelloista valuu.

Ostin kaupan loppuvaraston...
Osa kauppiaista ei suostunu myymään , väittivät
ettei ole voimassa olevaa hintaa...

(Aikovat tehdä halvalla tavaralla tilin)

Nyt 8.1 on haettu uudet tarjoukset: Glyfo 102€ / 20L, BAYTAN 152€ /5kg
Tilt 204,42€ /5l, Logran 54,06€ /120g, MCPA 55,14€ /10l.
Millaisia hintoja muualla?

Joko on tiedossa uudet Glyfosaattien hinnat? Myyjä väitti 20-30% nousua viime kauteen? Hintoja kiitos.

Tajosivat tänään 106,20€ /20l glyfosaattia 360g. Nouseekohan vielä tosta?
Keväällä vastaavan hinta oli muistaakseni 89€. Nousua siis 19%.

Vedättääköhän noi myyjät kun sanovat myyneensä tämän vuoden vanhat glyfosaatit jo kaikki? Nettikaupassa niitä on kuitenkin saatavilla heti?

Poikkesi metsäherra tänään talossa ja hän väitti, että puukustannus paperin hinnasta on 4%. Pitääkö paikkansa?

Puu raaka-aineen hinta on tuo 4% paperitonnista, mutta puu raaka-aineen kokonaiskustannukset sisältäen korjuun, kuljetuksen, sivutuotteiden hävityksen yms. kulut on noin 12-15%/t. Muistaakseni.   

Jälleen lisätään kotieläintilojen ja kasvinviljelytilojen välistä eroa maksamalla uusi 141 tuki pinta-alaperusteisena osittain. Prkle.

Ups. tulkitsin ilmeisesti väärin 10,60M€ maksetaankin kaikille ja ainoastaan LFA kasvattaa hehtaariperusteista tuki eroa.