Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
..kun rehuleikkuriakin pitää teroittaa kahden päivän välein. Torstaina teroitin ja nyt lauantaina piti taas, ja ihan rehua on vain leikattu?
Rehuakaan ei ole irroitettu kuin itselle ja parille naapurille, yhteensä noin 120 tonnia. Mitäpä sitä muutakaan näin pyhinä, kun ei virpomaankaan viitsi tällä iällä enää lähteä...
Miten on? Miten suhtaudutte kulkijoihin jotka kävelevät omin luvin navetan ovesta sisään? Nyt en tarkoita aktivisteja vaan kaupparatsuja, mittarinlukijoita ym.
Kerran olen ajanut ensiapuvälinekauppiaan pihalle navetasta ja samalla tuli purettua siihen viikon patoutunut vitutus...
. Tänään kävi vesilaitoksen mittarilukijat ominpäin navetassa ja kävin kyllä keskustelemassa, kenen luvalla ovesta kuljetaan.
Vai onko se ihan sama, ketä siellä kulkee, kunhan laittavat oven kiinni?
Moniko vaihtoi ostonsa pois agrimarketista S-ryhmän ruotsinmaitotoilailujen takia? Moni ilmeisesti katsoi Hok-Elannon katumusharjoitusten riittäneen? Meillä vaihtui rehutoimittaja, mutta siltoja ei ole tarkoitus polttaa kuitenkaan kokonaan. Se olisi taloudellisesti aika hölmöä...
"Onko väliä, valitseeko kaupassa Valio maidon tai Valio juuston vai jonkin muun valmistajan tuotteen? Kyllä on. Valinnalla on suuri merkitys suomalaisen maidontuotannon kannalta.
Valio on 9 500 suomalaisen maidontuottajan omistama yritys, jonka tehtävä on edistää suomalaisten tuottajien elinkeinoa. Valio maksaa tuottajille maidosta niin paljon kuin liiketoiminnan tulos sallii.
Maidon hinta koostuu tuotantopanoksista ja työstä, jota tehdään tiloilla, tuotannossa, keräilyssä ja jakelussa sekä kaupassa. Valitsemalla Valion tuotteen, tukee suomalaista työtä ja maidontuotannon säilymistä Suomessa.
Tanskan jättimäistä maitoylituotantoa tuodaan Suomeen muun muassa halpoina juustoina. Tanskalais-ruotsalainen Arla on viime vuodesta lähtien tuonut Suomeen myös ruotsalaista maitoa. Halpa tuontimaito ja juusto vetävät hintatasoa alas, koska suomalaiset meijeriyritykset joutuvat laskemaan tuotteidensa hintaa saadakseen niitä kaupaksi. Tämä vähentää liiketoiminnan tulosta, josta maidon tuottajahinta maksetaan. Se on pitkällä tähtäimellä uhka Suomen maidontuotannolle.
Juustontuonnista (44 miljoonaa kg vuonna 2009) Tanskan ja Ruotsin osuus oli lähes 39 %. Maitotuotteiden tuonti Tanskasta ja Ruotsista vastaa yhteensä noin 200 miljoonaa litraa maidoksi laskettuna.
Suomi on niukasti omavarainen maidon suhteen. Tuontituotteita vastaava määrä maitovalmisteita joudutaan viemään ulkomaille. Suurimpana maidon vastaanottajana Valio vastaa viennistä, josta kertyvää tilityskykyä painavat alhaiset maailmanmarkkinahinnat.
Valio ei tuo perusmaitoja eikä muita tuoremaitotuotteita Suomeen. Joitakin erikoisjuustoja Valio tuo mm. Ranskasta ja omalta Viron tehtaaltaan. Tuontijuustojen osuus Valio juustoista on 1,5 %."
Mihin hintaan on säilörehukauppaa tänä talvena tehty? Onko kysyntää/tarjontaa ollut?
Uusimmassa Kevyt kuljetuskalusto lehdessä sivulla 32 kiinnostava juttu Islantilaisen Arctic Trucks firman rantautumisesta Suomeen
http://lehtiarkisto.kevytkuljetuskalusto.com/kk/lehdet/kk1009/catalogue.swfAlkaa Suomessakin saada kunnollisesti rengastettuja Toyotia
Onko kukaan kokeillut tuollaista? Saunassa istuessa tuli mieleen, että voisiko tuolla tavalla nostaa nurmen satotasoa ja parantaa samalla valkuaispitoisuutta ja d-arvoa.
Kulupuolella painaisi vain kylvö ja siemenkulu, mutta mahdolliset edut rupesivat houkuttamaan.
Ongelmana on ehkä nurmen säilyminen seuraavana talvena, mutta se on ehkä lajikevalinta kysymys.
Jakakaa tietoa kellä on asiasta kokemusta ja raiheinästä säilörehuna yleensäkin.
.. tuo lampaan viljely. Kyllä 200€ palkaksi vuoden työstä on aika paljon
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/Ajankohtaista/Tiedotteet1/Taloustohtori%20paljastaa%20lammastalouden%20heikon%20kannattavuudenMutta niinhän tuo vanha mies tapasi sanoa, että se joka lampaankasvatuksella rikastuu, ei koskaan köyhdy...
Miksi maatalouden taloudellinen tulos ei kehity samaa tahtia tilakoon kasvaessa? Kun tulos paranee ja kassaan pitäisi jäädä rahaa, astuu kehiin "Inhimillinen Tekijä". Ikänsä naapureita kadehtinut maajussi alkaa toteuttamaan itseään. Tämä näkyy hankinnoilla jotka lisäävät viihtyvyyttä, ergonomiaa ja ns. peltouskottavuutta kanssaviljelijöiden keskuudessa. Näillä investoinneilla ei ole mitään tekemistä liiketoiminnan tarpeiden kanssa. Kannattavuuden kannalta ne ovat usein tuhoisia. Mutta se on inhimillistä.
Ainoa keino eliminoida tämä inhimillinen tekijä, on eriyttää omistus ja päivittäinen työnteko tilalla. Kun maatilan pääasiallinen tavoite on tuottaa osinkoa omistajille, se joutuu elämään liiketalouden lakien mukaan. Jos omistaja itse ei aja traktorilla, se on vain tuotannontekijä muiden joukossa. Viityvyys-ja ergonomiatekijät mitoitetaan sen mukaan että työntekijät pysyvät tilalla, ei yhtään enempää.
Jotta tämä toimisi, pitää mittakaavan tilakoossa olla aivan toinen kuin nykyään. Ehkä luokkaa yksi Farmiosakeyhtiö pitäjää kohti tai suurempi.
Maitopuolella se tarkoittaisi ehkä näitä 800 lehmän yksiköitä hajasijoitettuna logistisesti järkevin välein.
Mutta minusta yksi 800 lehmän yksikkö ei riitä eliminoimaan tätä inhimillistä tekijä vaan kokonaisuuden pitää olla moninkertainen kooltaan.
Koska tämä on saavutettavissa?
Ei ehkä ikinä. Mutta aikaisemmin kannattavuusongelmat eivät maataloudesta poistu.
