Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Laita Misukan 108 millisarjan vyörenkaat, siinä rengasta fiiun iäksi.......
Jos vanha Antti toimii moitteetta, miksi luopuisit siitä. Tekniikaltaan se on kuitenkin vielä aivan tätä päivää. Yhdessä suuressa koneistossa on aina ongelmana vajaaerät, joiden kuivaus on aina enemmän ja vähemmän säätämistä tai kuivan ja tuoreen viljan sekoittamista. Koska kahdella eri kokoisella koneistolla tuskin koskaan tulee tarvetta ajaa vajaatehoilla, hyötysuhteet saadaan pysymään korkeina. Siis viereen vanhan kaveriksi stand alone, kooltaan kohtuuliset n. 350 hl niin homma alkaa pelittään.
Ja siilotilaa tulee paljon halvemmalla pyöreillä pöntöillä.
Riippuu varmaan paikallisesta saatavuudesta. Kaasujen ja pullovuokrien hinnoissa ei niin suurta eroa, Woikoski tosin ehkä kautta linjan hieman edullisempi. Oma Agan asiakkuus kaatui aikanaan firman uskomattoman raskaaseen byrokratiaan. Agan oman järjestelmän virheen korjaaminen kun oli lähes "mission imbossible". Eikä muutenkaan minkäänlaista joustavuutta toiminnassa.
Woikoskella mennään kolmen pullon voimalla ja ainakin toistaiseksi tyytyväisenä palveluun.
Liian helppoa ainakin Quicken ns. eurokiinnityksessä laittaa kauha niin, että tapit menevät lukitusasentoon ja ohjaamosta katsottuna kaikki on kunnossa. Käytännössä kauha ei ole paikallaan eivätkä tapit ole lainkaan rei'issä. Perusvika on se, ettei ole mitään kunnollisia viisteitä, jotka keskittäisivät pari senttiä sivussa olevan kauhan, vaan kauhan koukku jää hieman ns. viisteen päälle. Vanha Vila-kiinnitys oli _paljon_ parempi.
[/quote]
Googlettamalla löytyi yksi ratkaisu ongelmaan, toiminee kuitenkin hyvin vain ko. yrityksen oman kiinnikkeen kanssa parina. Tuo kiinnike sinänsä jo mielenkiintoinen ominaisuuksiltaan moneen työhön. Onko raatilaisilla käytössä tuollaista ?
Ääni Vilan kiinnikkeelle, tapit kestää ja työkalut kiinni tukevasti vielä vanhassakin sovitteessa.
http://www.halgreteco.fi/Esite_varusteet_V1_pdf.pdf
Siispä, onko raatilaisilla kokemusta 4-mukisen Valtran Stanadyne-jakajapumpun korvaamisesta Boschin kamppeella ?
Tässä taannoin eräs kaupparatsu pistäytyi talossa ja kauppasi laitetta reilun 550 egen hintaan.
Onko kenellään tällä palstalla kokemuksia kyseisestä laitteesta. Luvataan 4000 Nm kiristysmomentti ihan vain käsin veivaamalla.
Jos lupauksissa perää, saatais olla kova sana kireisiin pyöränpultteihin tai vaikkapa kaivinkoneen telalappujen kiristämiseen.
Ilmavasaraa tuohon teholuokkaan ei taida löytyä?
http://www.fluidfinland.fi/KlinikatTuolta löytyy sellainen peruspaketti vähän kaikkeen hydrauliikkaan liittyvään.
Ei muuta kuin opiskelemaan.
Tuossa viime syksynä Kone-Agriassa tuli tehtyä hankintoja. Samalla kertaa taloon tuli sekä Fendt että Valtra. Nyt on muutama kuukausi kokemuksia takana ja aika hieman tarkastella tuloksia. Käyttöaikaa on kertynyt molemmille suunnilleen saman verran eikä käytössä muutenkaan ole suuria eroja.
Molemmat tuntuivat heti mukavilta käytössä. Valtra tuntuu tukevammalta, mutta onhan se hieman kookkaampikin. Fendtistä jää jotenkin valju tunne, hieman kevyttekoinen, sanoisin.
Talviominaisuudet ovat Valtralla kyllä ylivoimaiset. Tämän talven pakkasilla (vaikka eihän nyt vielä tositalvea ole ollutkaan) on tultu mainiosti toimeen.
Fendtistä sanoisin, ettei sillä juuri kannata lähteä liikenteeseen, jos pakkasta on enemmän kuin 5 astetta. Kylmä tulee. On varmaankin parhaimmillaan alkusyksystä ja kevään korvalla.
Kestävyys on ollut Valtralla ok, ei mitään korjaamista.
Fendtissä havaittiin tuossa jokin aika sitten tarkastuksessa runkolohkojen välissä parin sentin repeämä. Emännän kanssa sitä siinä ihmeteltiin ja todettiin , että vika ei ole raaka-ainevalinnassa vaan luultavasti huolimattomassa kokoonpanossa. No, onneksi löytyi pätkä vihreää villalankaa ja neula niin pian taas mentiin....
Kelpo kuormain. Teho/paino suhde hyvä. Varmasti 53:een verrattuna hieman voimaton mutta riittää normaaliin käyttöön hyvin. Liikegeometria hyvä, kourankääntäjässä (jos Indexator) voimaa ja G 20-koura toimii hyvin ainakin puunajossa. Ainoa miinus hieman voimaton yletin.
Pvg 32 on tosiaan herkkä alijännitteelle. Toimii varmaan paremmin 24 V. systeemissä. Kunnon virransyöttö ja maadoitus kahvoille ja lohkolle niin häiriöt harvinaisia. Ja jos kuitenkin jotain sattuu sähköpuolella, mekaaninen ohjausmahdollisuus takaa sen, ettei kampetta tarvi maastossa korjata.
Saa. Ajele merkkihuoltoon jossa päivittävät ohjelman.
Omassa ht-1:ssä päivitettiin muistaakseni kolmesti ja tällä viimeisellä versiolla ajeltu nyt yli 5000 tuntia ja pelaa hienosti.
Pelaako suunnanvaihto, liikkeellelähtö ja pikavaihteet pehmeästi.
Pelaa. Ohjelman kautta voi muistaakseni vaikuttaa myös pikavaihteen pakkojen kytkeytymiseen, siis nopeuteen ja irroitus/kytkentä-ajastukseen.
Saa. Ajele merkkihuoltoon jossa päivittävät ohjelman.
Omassa ht-1:ssä päivitettiin muistaakseni kolmesti ja tällä viimeisellä versiolla ajeltu nyt yli 5000 tuntia ja pelaa hienosti.
Pistäännyttiinpä tuossa lähikaupungin ABC-likenneasemalla kun alkoi kahvihammasta pakottaa. Kahvin sijasta otettiin kaakaot ja pienet munkkirinkilät. Tyttö kassalla sanoi silmää räpäyttämättä: 7 €
Montako kiloa viljaa on viljeltävä, montako kiloa lihaa on tuotettava tai maitoa lypsetävä että pääsee nauttimaan noista herkuista. Kiskurihintoja sanon minä. Laitoin paikan heti boikottiin....
Eikä kaakao ollut edes hyvää..
Onko muilla samanlaisia kokemuksia.
Kyllä tuppisovite puoltaa paikkaansa kaikenkokoisten kuormainten kiinnityksessä. En tunne tarkkaan Jakea, salliiko se myös joidenkin nostolaitekoneiden samanaikaisen käytön, mutta jos itse hitsailet sovitteet, voit tehdä sellaiset kuin haluat. Itse olen tehnyt useammat eikä ole kovin suuri homma. Suursäkki on nykyään kyllä niin painava ja nostettaessa pitkäksi venyvä, ettei siihen tahdo oikein järkevän kokoisten kuormaimien kynnet riittää.
Nostokyky kyllä riittää lähietäisyydellä ja maanpinnan lähellä, mutta kuormaaminen esim. perävaunuun tai levittimeen on jo todella vaikeaa. Ja vaatii ehdottomasti tukijalat ! 3-4 tonnimetrin kuormain riittää mainiosti puutavaran ajoon, ulottuvuutta noissa on 6-7 m.
valtra myy hitech malleja etukuormainkoneena tarjouksella.kenen hermo kestää nykypäivänä huudattaa konetta kaasupohjassa,että saat 70 litran tuoton traktorin hydrauliikasta ulos.kyllä täytyy löytyä vähintään 120litraa tuottoa,mielummin 150.kerkee hitechillä tupakan vetästä,kun odottelee etukuormaajan nousua 
Niinpä niin. Ei pidä unohtaa, että etukuormain traktorissa on vain huono kopromissi traktorin ja pyöräkuormaajan välillä. Jos on tarvis nimenomaan
kuormata, siihen hommaan on paaaaljon parempia koneita saatavana. Mitä taas tulee tr. hydrauliikan tuottoon, sillä ei ole käytännössä suurta vaikutusta, oli se sitten 70 tai 120 l/min. Tuotto hukataan nykykoneissa monimutkaiseen venttiilistöön tehokkaasti ja toisaalta kuormaimien omat venttiilit ovat usein liian ahtaita ja putkistot mehupilliluokkaa. Viimeisenä lukkona linjassa on pk- kuormainten irroittamisen takia asennetut pikaliittimet. Mutta katsoopa esim. vaikka jotain vanhaa keulapumppu-Jamesta: Pumppu ei kovin tuottoisa, ehkä 50-70 l/min, mutta putkistot viemäriluokkaa nykykoneisiin verrattuna ja kissan kokoinen ohjausventtiili, joka ei ahdista. Ja kun vedät vivusta, jotain todella tapahtuu!! Pikkukierroksilla traktori saattaa jopa sammua, mutta aisat liikkuu tosi vikkelästi. Ja sitä voi vielä ihmetellä, miksi on oltava niin suuria ja painavia (ja hitaita) kuormaimia suhteellisen kevyeen käyttöön. Maataloudessa keskimääräinen taakka lienee kuitenkin reilusti alle tonnin!
Eikä edes se suurin ja painavinkaan aisasto kestä tyhmää kuskia.
Asiallisia mielipiteitä kuivureista kaivataan. Kunpi kuivaamotyyppi mielestänne kokonaisuutena kustannustehokkaampi? Alipainelaitoksen väitetään olevan tehokkaampi mutta onko ero vain korkeammalla kuivauslämpötilalla (lue suuremmalla öljynkulutuksella) aikaansaatu? Perinteinen ylipainekuivaamo lienee hankintahinnaltaan edullisempi? Kommentteja ja kokemuksia !!
