Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Tuskinpa vain. Tietysti ajon luonteesta ja työhön kuluvasta ajasta riippuu, mutta realistin koneilla nykyisillä polttoaineiden hintasuhteilla vitosen maksu tulee jo ensimmäisen tunnin aikana tienattua. Ja polttoaineen vaihto on sitten oma lukunsa.
Paperit lähti suursavotta-Lahtoselle, ihan hyvät palautukset tulossa.
Sääli on sairautta.
www.pirkkalappalainen.fi em. linkistä tietoa, miten homman voi hoitaa paljon halvemmalla ja riskittömämmin kuin Lahtosen kautta.
Provisioperiaate, asianajotoimistolla oma riski pelissä. Jos hmma ei menesty, ei kulujakaan metsänomistajalle. Jos menestyy, palkkio 20 % korvauksista. Kun laitoin linkin Lahtosen omille sivuille, sattui arkaan paikkaan, laittoi boikotin päälle ja varmaan poisti myös kommentin.
Rahastuksen makua.
Jos laseria tarkoitit, varmaan aivan pätevä laite. Tsekkaa kuitenkin ensin esim. säteen kantomatka, akkujen kapasiteetti ja paristojen käyttömahdollisuus, tarkkuus/100 m ja säänkesto.
Muutaman satasen lisäsijoituksella saat kaksoiskallistuslaserin, joka on paljon monipuolisempi. Salaojilla ja raksalla saat kaadot heti kohdalleen.
Näissä kalliimmissa laitteissa yleensä myös kantomatka riittää paremmin. Itsellä on pari Geofennelin laitetta ( 400 ja 500) käytössä, hyvin ovat pelanneet.
Konevastaanottimen tarkkuus oikein käytettynä on riittävä lähes kaikkeen kaivinkoneella tehtävään hommaan.
Minulla on lyhytperäisten Koppeloiden käyttäjän käsikirja. Tosi aneeminen laitos. Vain ajo-ohjeita ja huolto-ohjeita. Tekniset tiedot löytyy paremmin
http://europe.construction.newholland.com/ , tosin Nyykkärin nimellä, mutta kone sama. Puntti kyllä painaa varmaan tuon 3500 kg, muten kone ei kyllä pysy tolpillaan, fysiikan lakeja ei voi kumota. Tavallisen 135:n puntti on sitten huomattavasti kevyempi. 135 sr:n työpainohan on jossain 14-15 tn välillä varusteista riippuen.
Kaikenlainen muuraminen, olipa kyseessä tiili tai harkko, kannataa unohtaa, jos vähänkin suurempaa laitosta haaveilet.
Elementtien teko itsekin on helppoa. Tasataan tulevan kuivaamon lähelle sopiva alue, johon tehdään muotit. Raudoitukset on helppo asentaa ja laitoihin tartuntaraudat, joista elelmentit hitsataan kiinni toisiinsa. Näin tehty elementti ei ulkonäöltään ole alapuoleltaan missiluokkaa, mutta varmasti ajaa asiansa rakenteen osana. Elementtien kuvumista odotellessa on aikaa tehdä antura ja pohjalaatta. 40 sentin hyvin raudoitettu antura kyllä kantaa, jos pohja vain pitää. Muista vahvistaa myös sisälle tulevien pilarien alustat. Näin tehtiin aikoinaan oman kuivaamon perusta ja on palvellut moitteetta jo yli 20 vuotta. Toinen juttu onkin sitten , saako nykysäänösten mukaan itse ko. elementtejä tehdä kantaviksi rakenteiksi.
Tiilisalaojaputkien laskukoukku on hommaan tosi hyvä. Putken pää löytyy vaikka vettä olisi toista metriä, ja kuten kusti65 tuossa jo totesi, tukos on lähes satavarmasti aivan putken yläpäässä. Koukulla vain turpas pois ja painovoima hoitaa loput.
Yksi noista kavereista asui aikoinaan maatilaa Pohjanmaalla. Noista ajoista on paikallisilla monta legendaa. Jospa konekauppiaana menestys olisi parempi.
Tuossa asiassa eteläpohjalaiset olivat edelläkävijöitä. Jo 60-luvulla siellä valmistettiin lavakuivureita, joiden uuni otti esilämmitetyn ilman savupiipun ympäriltä. Aika paljon tämän tyypin lavakuivureita kyllä paloi... Pikku reikä savuhormissa , sieltä kipinä imuilmaan ja sekunnissa se oli lavan alla rutikuivassa virnakasassa.... ja sitten tarvittiinkin vain jälkisammutus.
Tietääkö kukaan, miten Savimaan Toukolla nykyään pyhkii? Ei ole aikoihin palstalla vieraillut.
Pysy erillään niistä isoista kärryistä. Niissä ei muuta kestävää kuin teli ja se sellon kokoinen kulmavaihde siellä pohjan alla. Rautaa raakasti mutta aivan väärässä paikassa. Pohjakuljetin liian nopea suhteessa purkukeloihin, kuorma kun painuu keloja vasten, purkulaitteisto särkyy aina jostain. Jos ei kelat, niin pohjaketju poikki, ja tietysti liki täysi kuorma päällä. Purkukelojen käyttöketjun kiristyskin tyhmästi vedon puolella. Aikanaan jouduin sepittämään moista idän ihmettä lähes joka paikasta, ennenkuin päästiin siitä eroon. 7-tonninen paljon kestävämpi käytössä, vaikka levitysteho ei kovin mainittava olekaan.
Jyrsin lienee muokkaustuloksen kannalta paras mutta ongelmana hitaus ja pa-kulutus/ha.
Mikä ei-voa-käyttöinen muokkari toimii parhaiten sitkeän ja osin kasvipeitteisen turvemaan sänkimuokkauksessa. Lautasmuokkari syvään ajettaessa tukkii ja kokoaa multaa suuriin kekoihin tai sitten hipsii vain korkeimpia paikkoja kevyemmin ajettaessa. Lopputulos ala-arvoinen. Kultivaattorityyppisistä muokkareista ei omakohtaisia kokemuksia. Pelto pitäisi kuitenkin saada kauttaaltaan muokatuksi mieluusti kerta-ajolla.
Laita Mesvacin nosto-ovi sähkönostolla, ei tarvi katua. Hinta/laatusuhde kohdallaan.
Kiukaista puheen ollen:
http://www.youtube.com/watch?v=TLTqojfYjGMSanoissa ajan henki.
