Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Mitä pohjakoulutusta nykyään vaaditaan ennen Agrologiopintoja?
Toisen asteen koulutus eli ammattikoulu tai lukio.
Eikä tartte, eikä ilmeisesti oikein kanatakaan olla maatalousalalta tuo toinen aste?
Agrologikoulutus tapahtuu ammattikorkeakoulussa, jonne pääsemiseen tarvitaan toisen asteen koulutus/todistus. On sitten käynyt minkä linjan tahansa toisen asteen koulutksesta niin pystyy hakemaan ammattikorkeaan opiskelemaan.
Mitä pohjakoulutusta nykyään vaaditaan ennen Agrologiopintoja?
Toisen asteen koulutus eli ammattikoulu tai lukio.
Aika olennainen tieto puuttuu tästä keskustelusta: minkä ikänen lehmä on ? Voihan se pötsi olla pyöreä, jos siellä vaikka on jotain häikkää.
Ensikko 2.5 vuotias eli suunnilleen puolessa välin lypsykautta. Pitää vielä katsoa mitä kuivaheinä vaikuttaa sen toimintaan. Aamulla ei montaa märepalaa parressa ollut. Tosiaanki tämä on vaihdellut. Välillä oli hirmuinen kasa ja välillä ei yhtään. Väkirehuprosentti on sillä jotain 40-45%.
Suuta töngitty. Ei se kovinkaan helppoa olekaan olla hammaslääri. Etuhampaat ok ja äkkiseltään takahampaissakaan ei ollut suurempia.. Tosin niistä paha mennä mitään tarkempaa sanomaan, kun kieli pyöri ihan jonniin verran tiellä.. Lehmän kuntoluokka ok, pötsi täynnä eikä näytä vieläkään laihtuneelta.
Melko tuoreena savonialaisena voin sanoa, ettei hirveästi kannata odotuksia ladata agrologikoulutukseen. Yritystalouden kurssit ovat hyviä ja kasvipouli ok. Muu erittäin heikkotasoista. Opettajat olisivat kyllä ammattitaitoisia, mutta tuntimäärät on nitistetty niin minimiin että yleensäkään minkään asian opettaminen on käytännössä mahdotonta. Lisäksi dumpattu niin täyteen kaikkea "yleishyödyllistä" että maatalouden perusteiden opetus kärsii väistämättä.
Sinällään rentoa opiskelua. Tiukimpina aikoina koulussa oltiin jopa 4 pv/vk, jokapäivä ei kuitenkaan oltu 8-16, herranen aika sentään.
Yhdyn tähän! Kyllä se opiskelu on niin löysää siellä ja asenteet monella mitä sattuu. Itse en mitään oppinut kyseisestä koulutksesta, mutta verkostoitumista ja maailman näkymystä oppi ja sai kokea sitäkin enemmän! Jos saisin elää vielä mahtavan opiskelija elämän uudelleen niin lukio + viikki tai sitten nopeasti agroligipaperit käteen ja jatkamaan viikkiin opintoja.
Mutta kannattaa siltikin lähtee opiskelemaan! on se niin hyvää aikaa elämästä. Ei tarvii suuremmin stressata ja juhlia voi viikollakin!
Mitä nuo pyöreät siilot maksaa. Olisi tarvetta 150m2 siilolle. Veikkaan että useammalla agronettiläisellä on vähän samanlaisia tarpeita. laitoin jo kyselyn nettikoneessa myytävistä puolalaisista siiloista.
t Kari
13000€ alv 0 jalallista twister siiloo kaupittelivat mulle ja sen koko oli se 150m3. Pitäis olla useempi siilo, kun seosviljaa syöttää niin menee täyttö hankalas, jos meinaa saada viljat sekaisin siinä vaiheessa..
150 - 200 m3 jotakuinkin..
Ei oo eteen sattunut hapanta pötsiä niin ei osaa oikein arvioida sitä. Uuden siilon myötä valkuainen kyllä nousi rehussa ja KA on siinä 25 kieppeillä..
Kuivuri on kauempana tilakeskuksesta ja siitä on osaomistus. Tällä hetkellä vain pitäisi keksiä väliaikainen ratkaisu säilöä kuivaa viljaa ja sen varastoisi tilakeskuksen yhteydessä. Mitä kysellyt uusien viljasiilojen hintoja niin niissä karkaa hinta liian korkealle vaikka ne olisivatkin käytännöllisiä. Pitää alkaa miettimään noita merikontteja miten niiden käytön saisi helpoksi ja toimivaksi.
Pitääkin leikkiä hammaslääkäriä heti huomenna!
Toi merikontti vois kyllä olla varsin hyvä vaihtoehto. Mitenkäs toi nosto homma kannattaa sit tehdä? ennen täyttö nostaa jo valmiiksi 30 asteen kulmaan vai vasta sitten kun alkaa ottamaan viljaa sieltä?
Mietinnässä tässä ensi syksyn viljan varastointi. Viljamäärä kasvaa niin pitäisi keksiä mihin varastoisi viljan ja miten se olisi helppo ottaa sieltä.
Yksi vaihtoehto olisi tehdä pari kappaletta viljasiiloja ulos, mutta ei vielä viitsisi investoida niihin.
Toinen vaihtoehto olisi varastoida ne hallin lattialle. Sinne ne olisi nopea kipata ja ottaa etukuormaajalla, mutta miten renkaissa kulkeutuvat liat haittaa sitten jatkokäsittelyä.
Vilja käytetään lehmille rehuksi, joten se kulkee vielä myllyn ja sukkularuokkijan läpi.
On tässä yksi lehmä alkanut tiputtelemaan märepaloja parteen. Mistäköhän johtuu? Päivän aikaan niitä ilmestyy +/- 10kpl. Se lopetti niiden tiputtelun vähäksi aikaa, mutta nyt näyttää aloittaneen uudelleen. Maidonmääräänkin se on alkanut jo vaikuttamaan, mutta muuten ulkoisesti lehmä näyttää voivan hyvin.
Aika iso on poistoprosentti! Voiko kysyä mistä se johtuu?
Toimiluvan käyneenä ja omia elukoita siementäneenä pystyn sanomaan, ettei se siementäjissä vika ole, että lehmät ei kantavaks mene. Toimilupa kurssillakin kuuli paljon siementäjien haukkumista, mutta kyllä ne puheet sitten hiljeni, kun itse alkoivat puikottamaan. Taitaa se oikea ajankohta vaan merkata eniten. Hankalaa se meinaa olla, kun useampi yksilö vaan ei näytä kiimojaan kunnolla. Iltatarkkiin vaan panostettava, kun pimean aikaan naudat näyttävät kiimansa parhaiten!
