Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 ... 5 6 [7] 8 9

Viestit - jape

Jännää tomintaan ruotsissa tosiaan. 3kk laidunnuspakko (kaikkien pohjosimmassa 2kk, ja etelässä 4kk) jota oikeasti valvotaan, ja lisäksi 2012 jälkeen investointituetkin on ilmeisesti lopetettu. Ja tietenkään mitään lisätukea ei saa maailman tiukimpien säännösten noudattamisesta (suomessahan 3kk laidunnuksesta saa myös 2015-> hyvinvoititukea, isolle karjalle useamman tonnin).

Ja pisteenä i:n päälle Arla maksaa about samaa hintaa kuin Tanskan "hiukan" eri säännöillä pelaaville maitotehtaille.

Lähteenä KMVET 2/2014

Niin ja 3kk laiduntaessa laidunhehtaaria kohden saa olla tavanomaisessa tuotannossakin max. 6 lehmää, eli 150 lehmälle vähintään 25ha laidunta.

600 lehmän navetalle siis 100ha jonne lehmät oikeasti pistetään 3kk ajaksi...
Jutussa sanottiin, että vähintään 80 prosenttia laitumesta pitää olla kasvien peittämää, joten harvaa metsää saa kaiketi olla 20%. Suomessakin kannattaa varmaan ottaa huomioon navettaa rakennettaessa mahdollinen laidunnuspakko, äkkiäkös joku keksii että lehmät voi Ruotsia huonommin kun ei ole pakko pihatoissa laiduntaa
onkohan Vastaavia rehujyriä paljon suomessa käytössä. Vaikuttaa ihan viisaalta keksinnöltä. taitaa vaatia erikseen rehunlevitys ja tiivistys traktorin, kun pienempi traktori ainakin joutuu koville kun tuollaista roikuttaa rehun levityksen aikana ilmassa. Hinta tuntuu äkkiseltään korkealta, mutta maksaa se muihin töihin ylipainava pyöräkuormaajakin
kuinka moneen lypsyryhmään karja jaetaan etteivät joudu  yli tuntia odottamaan odotustilassa? miten laajennettaessa lypsetään, tuleeko toinen karuselli vai vmssejä vai  ihmiset robottien tilalle?
LÖysin kuvia noista parsien takareunoista, näyttäisivät vähentävän parsissa seisoskelua. Hiekkaa näissäkin ohjeistetaan käyttämään, Millanen mahtaa olla siivuta tuollaisen putkityyppisen välistä kusista kutteria.
Bedding options
miten nää saksalaisten kalkkiolki parret toimii, ymmärsin että kuivikemenekki on melko pieni. mitkä on heikot puolet? hiekkaleikit ei oikein ittee nappaa. pig24 varmaan tietää näistä jotain
http://www.youtube.com/watch?v=a6A5U_idA_Q
http://www.youtube.com/watch?v=LJvzPmF5P2w
tässä on ollu projektina tehdä paalaimeen hapotin alle satasella. kalvopumppu maksoi alle 40 ja kierrossäädin noin 10. virtausmittaria en ole vielä hankkinut, mutta täällä näyttäisi olevan kohtuu hintaisia. http://www.futurlec.com/Flow_Sensor.shtml
pitäisi olla myös trippimittari, niin on helppo säätää annostelu kohdalleen.
Mikähän noista mittareista on semmonen jossa on trippimittari ja kestää happoa. Virtaus max.8l riittäs varmaan.
Kaikissa noissa on trippi ja hetkellisvirtaus. nollaus tuossa on ongelmallinen, pitää painaa neljä sekuntia nollausnappia. napin tilalle voisi varmaan laittaa johdot että nollaisi kun kammio aukeaa. hapolle en tiedä kuinka kauan kestää kun tuo pienin on polyasetaalia ja  muut polyamidia, kummatkaan eivät happoja kovin hyvin kestä. Tilasin tuolta tuon 1/4 tuumaisen virtausmittarin, polttoainekulutusmittarin ja muita komponentteja kun halpoja ovat, esim mikrokytkimet reipas 30 senttiä kappale.   
Tässä on kaiketi yritetty vähentää kuivikkeen kulutusta ajamalla lehmät sontakäytävälle paskomaan ajoittain. Jutussa väitetään, että yksi henkilö hoitaa 120 lehmän navettatyöt 8 tunnissa, asemalypsyllä
Tuossa on kolme asiaa mitkä ei sovi yhteen! Paalain, niitomurskain ja kokoviljasäilörehu. Paalainta tai niitomurskainta käytettäessä kokoviljahernesoosit on tehtävä mielellään liian aikaisin kuin myöhään tai äkkiä harrastaa suorakylvöä paalaimella.

Paras korjuukone tuohon on ajosilppuri suoraniittopäällä, sitten kaksoissilppuri/tarkkuussilppuri suoraniitopäällä, sitten kelasilppuri ja sen jälkeen muut himmelit.
MYönnän nuo kaikki kohdat ja itselläni neljäs joka ei sovi kokoviljasäilörehujen kanssa yhteen on erillisruokinta. Useimmilla tiloilla jotka testaavat rehuhernettä tai härkäpapua on alat sen verran pieniä ettei urakoitsijaa kannata kutsua eikä hankkia erillisiä laitteita. yhtenä vuonna tehtiin hernekaurat noukinvaunulla kakkossadon joukkoon, mutta ei sekään suuremmassa mittakaavassa toimisi.

Ittelle sopiskin yksvuotiseksi parhaiten joku pikanurmiseos lippulehtiasteella korjattuna ja muut vihantarehut, mutta sadot tuppaa jäämään pieniksi. jenkkien lämpimän ilmaston yksvuotiset olisivat sopivia mutta kun eivät Suomen ilmastossa kasva. Mutta nää säilörehu vilajt tuottais enemmän satoa ja laatu pysyisparempana pidenpään, alla olevassa kuvassa ilmeisesti säilörehukauraa
   
Double cropping vaatii aluskasvin, kuten muutkin kokoviljat, jos haaveilee minimaalisesta maakontaminaatiosta. Ihan ensiks pitää kuitenkin ymmärtää hoitaa korjuu suoraa pystystä.

Jenkeissä kun kylvävät syksyllä ruista tai ruisvehnää maissin tai soijapavun jälkeen eivät kyllä tietääkseni mitään aluskasvia käytä ja niiton hoitavat joko murskaimella tai karheejalla. en usko että maakontakstista ongelmaa jos kasvusto on tarpeeksi tiheä.
Onko kellään kokemuksia kevätviljojen säilörehu versioista? pitäisi keväällä laittaa vähän enemmän yksivuotisia ja mitä olen edellisinä vuosina säilörehuhernettä ja härkäpapu testaillu en ole korjuussa paaliin häävisti onnistunut, tukkii niittokoneen, hirveästi varisemistappiota, edes mchale ei suostunut nieleen märkää härkäpapu karhetta. Rehuvirnan korjuu onnistui hyvin mutta ohi lippulehtiasteen päässeen kauran eläimet erotteli erillisruokinnassa. Toissa syksynä yritin ostaa saksasta säilörehuruista, eivät kuitenkaan suostuneet myymään, pelkäsivät kai että alan tuottaa siementä. ostin sitteen reettaa ja kylvin sen tarkoituksena tehdä keväällä lippulehti asteella säilörehua. talvituhot oli suuret kuten muillakin ja korjuu osui toukokuun viimeiselle viikolle. harvuudesta ja kuivasta keväästä johtuen niittomurskain imi karhon vielä täyteen pölyä. onneksi tuli sentään kesäkuun alussa kosteampaa keliä että rehuvirna lähti hyvin kasvuun. Eipä taida Suomessa kannattaa koittaa tätä double croppingia.

Mutta takasin asiaan nuo jenkkien säilörehukaura lajikkeet näyttäis mielenkiintoisilla, Suomessa ei varmaan riitä panostuksia tuollaisen jalostamiseen.
 
tässä on ollu projektina tehdä paalaimeen hapotin alle satasella. kalvopumppu maksoi alle 40 ja kierrossäädin noin 10. virtausmittaria en ole vielä hankkinut, mutta täällä näyttäisi olevan kohtuu hintaisia. http://www.futurlec.com/Flow_Sensor.shtml
pitäisi olla myös trippimittari, niin on helppo säätää annostelu kohdalleen.
norjassa on melko uusi paalaintesti. http://www.lr.no/media/ring/1043/FarmTest/Pressetest%202011red.pdf
455 paalin tilavuuspainossa melko ylivoimanen, mutta mchalella korjattiin tunnissa enemmän tonneja, pienemmällä energia määrällä.
ei taida yhdellä ainoalla koneella onnistua. mitenkäs tällänen idea, laittais tuubittimeks balelinerin ja eteen tanco tyyppisen käärimen nostolaitteeseen/kuormaimeen jolla tuubiin käärisi aloitus ja lopetus paalit. sitten erilliskäärinnässä käärii tuolla tancolla ja kantaa paaleja kasaan takana olevalla kahden paalin talikolla tai jos kauas viedään niin tuolla balelinerin kärryllä.
ARNTJEN ISO-Lift näyttäis halvalta/helpolta rakentaa ite. esitteessä on vielä ystävällisesti tarvikeluottelo ja rakennekuva. kyseessä siis puurunkoinen systeemi, laskeskelin joskus että 25€ neliö maksais tarpeet saksasta  16mm paneelilla ja omalla puutavaralla

tälläinen siis
oman kokemuksen perusteella plantar on aumakone. pieneen siiloon noukinvaunulla tehdessä melko hyödytön
Sivuja: 1 ... 5 6 [7] 8 9