Hankasalmelainen maidontuottaja Tuomas Pietiläinen investoi tilaasa pari vuotta sitten 800 000 euroa. Tilalla on 70 lypsävää.

– Emme silloin tienneet, että kiintiöjärjestelmä poistuu, ja maitokiintiöitäkin on ostettu kymmenillä tuhansilla euroilla. Ensi yönä niiden investointien arvo on nolla, hän sanoo.

http://yle.fi/uutiset/maitokiintioiden_paattyminen_huolestuttaa_tilallista/7902053?ref=leiki-uup

Eihän kiintiöiden poistumisesta 2015 ole puhuttu kuin 10 vuotta.

Jos oikein tajusin maitoasiamiehen puheet pari viikkoa sitten, c-alueelle olisi tulossa kiintiöjärjestelmä joka perustuu vanhoihin kiintiöihin. saattoi kuitenkin olla mtkn kanta ei ministeriön. 

tämäntyyppisiä putkikuljettimia olen ainakin ulkomailla nähnyt, linjasta roikkuu putket jotka ylettyy melkein parsiin asti. Kovin pienet putket eivät vamaan kuivikkeella toimi.

jos haluaa ilmakuvia ottaa pelloistaan mielestäni järkevämpi ratkaisu on kiinteä siipinen liidokki-tyyppinen lennokki, ovat paljon halvempia, toimintavarmempia, nopeampia ja kestävämpiä kuin multikopterit. Pystyyhän näillä lennokeilla korvaan nykyään vaikka n-sensorin. lehtivihreä kartoitusta ilmasta tehtäessä tarvitaan  kylläkin spektrikamera tai nir-kamera, jotka maksavat monta tonnia. pystyyhän pelkällä digikamerallakin kuvatessakin arveleen syysviljojen talvehtimista keväällä tai katteleen vesitalousongelmia kesällä.

https://www.youtube.com/watch?v=z0X4sUEqDxg

Itellä on multikopteria ja lennokkeja kasvustokuvauskäytössä. Olen myös myynyt kasvustokuvauksia. tänä vuonna sen pitäisi muuttua harrastelijalle laittomaksi, trafilta tulee määräykset tähänkin asiaan. miehittämättömille ilma-aluksille tulee paljon vaatimuksia.

Lennokki ja miehittämätön ilma-alus voivat olla saman näköisiä, mutta käyttötarkoituksesta selviää, kumpaan ryhmään se kuuluu.

Miehittämättömät ilma-alukset ovat usein varustettu jotain tarkoitusta, kuten kuvaamista tai mittaamista varten, lennokkeja käytetään vain harraste ja hupitoimintaan.

Tidustelin valmistelevalta virkamieheltä asiaa ja sain vastaukseksi että omien peltojen kuvauksessakin lennokki muuttuu miehittämättömäksi ilma-alukseksi, jolle on tulossa ainakin seuraavia vaatimuksia.

- ohjaajan lisäksi tarvitaan tähystäjä lennettäessä
- vähintään 18 vuoden ikä
- ohjaalla tulee olla pätetyys/ koulutus lennättää ilma-alusta
- laitteistossa tulee olla ohjaussignaalin voimakkuuden/riittävyyden ilmoittava telemetriajärjestelmä
-Ohjaus- ja valvontayhteys on suojattava sähkömagneettisten häiriöiden varalta.
-Käytössä tulee olla järjestelmä, joka keskeyttää lennon, jos ohjaaminen estyy vian tai yhteyden katkeamisen johdosta.
-Lentoonlähtömassan ollessa 5kg tai yli tulee ilma-alus varustaa järjestelmällä, joka vähentää liike-energiaa ja päästää varoitusääntä hätätilanteessa.

määräyksien piti tulla jo voimaan helmikuussa, mutta näillä näkymin tulevat voimaan vasta syksyllä, eli edellämainitut määräykset ovat vielä luonnosvaiheessa ja voivat muuttua.

Voikohan puintien jälkeen kerääjäkasville vetää lietettä hajalevityksenä, ettei tarvitse mullata. pääsisi paremmille kasvipeitteisyyslukemille. 40 euron multaustuki ei enää oikein lämmitä kun urakoitsija laskuttaa 3€/m3, eikä se +30tn yhdistelmäpaino.

Kuinka onnistui?

Pitäisi myös kokeilla vihantaviljaa paaliin. Nyt kun pitää lopetella keväällä niitä pitkäaikaisia nurmia niin vois kokeilla jotain seoskasvustoa paaliin. Lypsylehmille.

En noita säilörehuviljojen siemeniä ole onnistunu tilaamaan, joten se kokeilu on jääny tekemättä. Vihantana paras seos lypsylehmille voisi olla syysvehnän, westerwoldinraiheinän, jonkin kevätviljan ja rehuvirnan seos, tarpeeksi aikasella korjuulla kasvaa vielä toisen sadon. Tuollaista voisi itse koittaa ensi kesänä.

Säilörehu soijapapua olisi kanssa hieno testata, voisi kuvitella että ehtisi hyvinkin kasvaa vihanta asteelle
http://www.tyroneforagesoybeans.com/

Edellisellä elholla meni vihantaherne poikki kohtalaisesti, nykyisellä 3 metrisellä pöttingerillä ei onnistu, repii juurineen maasta ja palkki menee tukkoon, viimeksi kävi naapurin elho niittämässä. Virna, härkäpapu, sinimailanen ja apilat on onnistunu pöttingerillä niittään. Pöttingerissä aisan kulmavaihteiden öljynvaihto on sitten v*ttumainen homma 

Onko kuvia jo julkaistu?

https://pbs.twimg.com/media/B0dik7vIEAAi5_6.jpg:large
http://jordskog.com/media/2014/05/bonde2-570x380.jpg
http://files.agroportal24h.webnode.cz/200012745-755ac774ea/Nov%C3%A1%20Valtra%20se%20objevuje.jpg

Hyvinkäällä näyttäisi ainakin olevan kokokuivike hiehola.
http://landbruksbygg.no/nyhetsarkiv/2013/20443/

Docvetures ohjelmassa haastateltiin juuri eläinaktivisti Kristo Muurimaata, joka oli matkalla kuvaamaan lypsykarjatilalle lahden seudulla, nytten olis mahdolisuus saada tekijät rysänpäältä kiinni.

Arla ja sen yhteistyömeijerit maksavat vähintään 2 senttiä jälkitiliä, joten luo paineita, että valionkin tulee maksaa vähintään vastaava.

Arla Ingman yhteistyöryhmän meijereissä otettiin v. 2014 alussa käyttöön valinnaisena uusi tilitystapa, jossa tuottaja voi halutessaan ottaa osan lisätilistä ennakkojälkitilinä kuukausitilityksen yhteydessä. Jälkitiliennakon suuruus päätetään vuosittain. Ennakkojälkitili vuonna 2014 on 2 senttiä/litra.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 14.08.14 - klo:07:49

Yleisesti Sampon puima tavara on puhdasta. Kauralla näkyy olevan joku ongelma koska lähes poikkeuksetta Sampokaura on pahnaista.

Joo. Onkos kellään Sampossa sitä uutta ruumenseulaa, missä on ne taivutetut nokat; kiinnostais tietää onko niillä positiivista vaikutusta tuohon olkiongelmaan.

Ne pätkäthän tulee niistä kohdista peltoa missä kasvusto on heikkoa, ja käännöksissä. Jos kone pui normaalikuormituksella nin pätkiä tulee huomattavasti vähemmän.

Kyllä mulla on koneessa kaikilla viljoilla 16 mm seula.

tuntuu toimivan hyvin nuo nokkalamelliseulat, seulanjatkeelta näyttäisi oljet tulevan vasta läpi. tämän kauden comioisssa on lisäksi vakiona rajaisilla puintitappioanturi, näkee hyvin puidessa heikkoja paikkoja kuinka rajaisilla alkaa tavara kierää. lietsolle voisi olla nopeampi kierrosten nosto nappi, jottai saisi nopeammin nuo paskat pois seulastoo tukkimasta.

Noin 10000 paalattiin tuollaisella, verkon suhteen oli ronkeli, piipon sininen ei ainakaan toiminut. Verkon syöttörullille sai lisäillä usein talkkia, muuten kietoi verkon itseensä. Olki ei aina pyörinyt kuivana kammiossa. Laakerit kesti hyvin kunhan jaksoi vain rasvata. Sullojan sormia ja vastakampaa tuosta joutui loppuaikana hitsaileen. Hyvin huolletun yksilön uskaltaa varmaan ostaa, ja verkotuksen metkut opittua ihan toimiva peli. Kohtuu tiiviitä paaleja tuolla sai, jos  tiiviydensäädön venttiili oli ehjä.

väittäsin että parin vuoden päästä on trendikästä tehdä kolmirivisiä L-muotosia navetoita.
http://www.dairyforums.com/forums/showthread.php?2915-Some-pictures-of-our-new-dairy-barn