Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Eipä niitä robottinavettoja tehdä kovinkaan halvalla enää edes wisconsinissa.
lainaus progressive dairymanin naventan rakennuskustannuksia koskevasta jutusta
a new robot setup including buildings, robots, gates and 30-day manure storage runs $12,000 to $13,000 per stall.
Eli kuukauden lantavarastolla ilman ruokintalaitteita noin 11 tuhatta euroa per lehmä
aloittajan tilanteessa ei kanna ryhtyä ainakaan eläinliikenteen toimivuudesta liikaa tinkimään, se ärsyttää sitten seuraavan parikytä vuotta.
(Alla olevat esityksiä ei kannata avata jollei ole navettaa rakentamassa )
kammelin esitys navetan laajennuksesta
http://green.uwex.edu/files/2010/05/WAAE-Conference-2015-Sm.pdfvanhempi esitys diat suomeksi
http://www.proagriaoulu.fi/files/maitomanagement/k1_maitosektorin_uudistuminen_wisconsin_usa_david_kammel.pdfrodenburg toiminnallinen suunnittelu
http://www.ett.fi/sites/default/files/user_files/terveydenhuolto/Navettaseminaari2012/3_FI_Rodenburg_FunctionalDairyBarnDesign_osa1_0.pdfrodenburg robottinavetan suunnittelu
http://www.ett.fi/sites/default/files/user_files/terveydenhuolto/Navettaseminaari2012/4_FI_Rodenburg_BarnDesignforRoboticMilking.pdfrodenburg world dairy expo 2015 videoesitys
https://www.youtube.com/watch?v=hJtA8hYMTII
meneekö pyrolyysiin vai uusiomuoviksi?
pellonrakenteesta viis, non-stop olisi varmaan nopein, ei tarvi letkuja kelata tai konttia siirtää
https://youtu.be/Tf-PfsS2nfY?t=41
Olen miettinyt kuinka paljon tuollaisesta isosta kompostipohjasta mahtaisi saada lämpöä imemällä talteen. Tunnelikompostorissa lämmönvaihtimella kosteasta hakkeesta väitetään saatavan yhtäpaljon energiaa kuin polttamalla. Jenkeissä ovat rakentaneet jonkin verran tiloille komposteja lämmöntalteenotolla.
https://www.youtube.com/watch?v=1Z8OGvwsoGwhttp://www.biocycle.net/2014/02/21/heat-recovery-from-compost/
Ei Suomessa tuohon päästä..ja miksi pitäisi. Täällä on työvoima niin kallista, että robotillakin on paikkansa. 
Ymmärtääkseni tanskassa työvoima on huomattavasti kalliimpaa, ukrainalaiset maatalousharjoittelijat on sitten asia erikseen. Siinä kohtaa kun robonavetassa työvoiman tarve nousee yhdestä kahteen, hoitaa sen eläinmäärän asemallakin.
Suurempana uhkana maataloudelle näen nopeeta vauhtia etenevän TTIP-sopimuksen. Tänään viimeksi kerrottiin reutersilla että sopimus toteutuessaan poistaa suorat maataloustuet euroopasta. Taitaa ainakin viljantuotanto siinä kohtaa Suomesta lopahtaa. Ja mtk vielä kannatta kyseistä sopimusta
Alkuviikosta tuli eviralta kirje että kylvämästäni hungvillosa ruisvirna erästä on löytynyt hukkakauraa 5kpl/2kg. 2.5ha pellon kylvin kaura-ruisvirnaseosta hiehojen rehuksi toukokuun lopulla. Paljonkohan tuosta voisi korvauksia vaatia kun korjuuta pitää aikaistaa huomattavasti, joten sadosta tippuu ainakin puolet? Tila on aina ollut hukkakaura vapaa. Seuraavalle pariile vuodelee pitää varmaan vaatia korvausta kitkennästä/ruiskutuksesta?
Aika ronskin määrän teet paaleja jos nuin paljon saat säästettyä, pikaisesti päässä laskien 7000-8000 palleroa.
Tää onkin vähän korkeampaa matematiikkaa jos päässä laskien päädyit tähän summaan. Selvennän asiaa vaikka tuhatta paalia kohden ja verrataan siihen jumalan valittuun, kaiken nielevään mäcciin.
Paalain b tekee 1,55 senttisiä paaleja ja kääritään tuubiin. 1000 paalia on 2350 kuutiota rehua muovin sisässä hintaan (24 rll x 84eur) 2016 euroa. Samaan kuutiomäärään pitää paalata 135 senttisiä Mäcin paaleja 1320 kpl a 5,66 euroa. Se tekee 7480 euroa. Erotus "tuhannella" paalilla jo tässä kohtaa 5464 euroa. Molemmissa tapauksissa paalit pitää kerätä pois pellolta ja ajaa kotiin/navetalle, mutta tässäkin säästöä syntyy isomman eduksi, koska kerääminen nopeampaa 32%:a. Muovijätettä syntyy perinteisesti käärien lähes nelinkertainen määrä ja senkin hävittäminen maksaa ja onko se ekologisesti kestävää toimintaa, onkin oma lukunsa 
.
Lisäksi työn säästö ruokintavaiheessa. Tuubipaali on huomattavasti nopeammin avattuna laatalla, kuin normipaali.
Onhan tuo tuubikäärintä joillekkin hyvä vaihtoehto. Täällä mäkkärin paaleilla muovikustannus 3,5 euroa per paali. muovin hinta on kyllä taiinut nousta viime syksystä joten tuleehan se nouseen tuota muumipeikon lukua. Liikevaihdosta muovikustannus on alle prosentin, näin lypsykarjatilalla en pidä mitenkkän tuotantoa kaatavana kulueränä, lihanauta ja erityisesti emolehmäpuolella prosentti on varmaan paljon suurempi. Täällä ne tilat joilla olisi parhaat edellytykset tuubikäärintään (suuret lohkot ja lähekkäin) ovat siirtyneet suoraan varaistoimaan rehut laakasiiloihin.
Tilakohtaisia juttuja jotka kaikkien parempi räknätä omalle kohdalleen
Itsellä on tyytyminen tälläiseen 50 euron arvoiseen "lentävään styroxin palaan", toisaalta tuo on 6 vuoden sisään jo kolmas pusher tyyppinen liidokki. Pitäisi vielä rakentaa pokkarille paikka pystykuvausta varten.
Täällä mchalen paalainta seuraa mchale 991be, varmatoiminen verrattuna edelliseen elho 1010:piin. Joskus automaattiohjelma sekoilee, esim pöytä pyörähtää kippauksen aikana. normaalisti tuolla käärii riviin pellonreunaan 20-30 paalia tunnissa etäisyydestä riippuen. tuosta high speedistä en näe olevan paljoa hyötyä, ensimmäinen paalin ehtii kääriä matkalla pellonreunaan ja sille toiselle jää sitten ajan säästöks noin 15 sekunttia. Varmaan kokolailla sama tuntiteho sekä edestä lastaavalla ja hankokoneella. Nimimerkki welgerin käärin ei ole tainnut vielä edetä sarjatuotantoon, se kai pärjäisi tehossa tuubikäärimelle.
itse käytän 4.3mm kierrehammastettua työnnettävän trimmerin siimaa. kestää kiviosumat, mutta ottaa tehoa = työteho pienempi.
yhdellä siementuotanto tilalla oli siiloissa tuollanen pölynpoistojärjestelmä ylä-imurin lisäksi. Lietsolta lähti noin 5 tuuman ilmastoitiputki ja siinä oli liittimiä, joihin sai 3 tuuman imuletkun kiinni. letkua siirrettiin täytettäessä modifioidun täyttökannen kanssa siilosta toiseen, ei pölissy ja sillä letkulla pystyi imuroimaan ohimennet jyvät helposti ulos.
Entä paljonko kolmemetrinen hinattava vaatii tehoa traktorilta savimaalla? Noin 110 - 120 hv?
sata heppaisella kulkee kuivalla vallan mainiosti, veikkaisin että 80 heppaisellakin kulkee savella.
Riippuu pitkälle siitä sun vesipumpusta energian tarve, paimen ei viä paljon mitään sähköä. ihan suht halvalta paketilta vaikuttaa.
Peltokasvipalkkion ehdot
• Valkuaiskasvien seokset viljojen kanssa eivät ole tukikelpoisia. Peltoherneelle voidaan
kuitenkin käyttää pieni määrä viljaa tukikasvina.
• Peltokasvipalkkioon oikeuttavien valkuaiskasvien seokset ovat palkkiokelpoisia.
Olenkohan ymmärtänyt oikein ettei ole mitään korjuuaste rajoituksia, eli saa korjata vaikka vihantarehuksi. Virnat ovat näköjään muuttuneet lainsuojattomiksi, eivät täytä peltokasvipalkkion ehtoja.
