Miten muuten on mahdollista että jotkut saastuttavat edelleen ostamalla satoja ellei tuhansia kiloja muovia vuodessa, vaikka on muitakin tapoja säilöä rehua?

Justiinsa tuli ilmotettua paalimuovit 4h-yhdistysten paalimuovikeräykseen, jossa valinnainen 4h-yhdistys saa 16€/t  haetusta muovista. muovit kaiketi jalostetaan uusiokäyttöön. Joten omat muovit taitaa saastuttaa vähemmän kuin antin ja tuli samalla harjoitettua hyväntekeväisyyttä

Lainaus käyttäjältä: TS - 28.08.16 - klo:22:47

Onko porukalle kertynyt enemmän kokemuksia Pellonpajan uutuus raapasta? Myyntimiesten mukaan niitä ollut käytössä jo useampia vuosia. Kuinka usein saa olla vaihtamassa vaijeria?
Ja miksi Delaval ei kauppaa enään CleanMatic raappaa (tai en ainakaan saanut tarjousta siitä)?

Vaihtoehtona vaijerikoneelle on paljon parjattu hydrauli kone, joka itsellä on ollut käytössä nyt kahdeksan vuotta. Kaikista pienistä ongelmista huolimatta kone toiminut ihan ok, ja uskaltaisin laittaa sen myös laajennukseen jos ei parempaa ole tarjolla. Hyde koneen ongelmat useimmiten kuitenkin pieniä (heinää, jälkeisiä sun muuta töhnää joka jumittaa raapan). Ja sähkönkulutus on moninkertainen vaijerikoneeseen verrattuna.

Lalmekin muut bisnekset ovat ilmeisesti kannattavampia ja vaativat vähemmän asiakaspalveluvaivaa, eli eivät myy enää kokonaan uusia järjestelmiä. Tietty kotimaan vähäinen kysyntä Ruotsissa, ja se että Cleanmatickin pituusraja tulee vastaan 60-80 metrin paikkeilla (liian lyhyt Tanskaan ja Saksaan), varmaa vaikuttavat asiaan.

Onkohan tuo sveaverkenin svealine tulossa korvaamaan cleanmaticin, vai onko se tarkoitettu rumpukoneille

vuosikymmenen alussa tuli tilattua virosta muutamana vuotena puna-apilaa ja nurminataa, toimitettuna maksoi kolmasosan verrattuna suomalaisen pakkaamon listahintaan. Siemenet taisi olla vielä pussitettu saksassa ja tanskassa.

Lainaus käyttäjältä: navettapiika - 12.07.16 - klo:21:05

Lainaus käyttäjältä: Pōllumees - 12.07.16 - klo:20:56

Saas nähdä tekeekö sitten jokainen maitotila konkurssin kun ammoniakki direktiivi kieltää valkuaisrehun käytön 2020 paikkeilla.

Tiedetäänpähän jo varautua..ja syyllinenkin on tiedossa jos hullusti käy.

Ne ei Suomen neuvottelijat ja ministeri ymmärtäneet mihin on meneen nimiään  laittamaan

Muut vähentää 6%, Suomi 20%. Ihan normaali suhdeluku eu-asioissa. Mutta mehän tianataan tällä, tai ainakin melkein

Jos tiedät veden virtausnopeuden riittäis varmaan digitaalinen kasteluajastin http://www.spelektroniikka.fi/tuotteet/solenoidit-sahkomagneetit-moottorit-magneettiventtiilit/green-eco-digitaalinen-kasteluajastin-venttiili-101694
tilasin saman mallin ebaystä 9 eurolla kun testasin viljan idätystä rehuksi, vähän vaikee ohjelmoida mutta yllättävän luotettavasti toimi

Tulet sen käärimenkin sitten vaihtaan todennäköisesti pikapuoliin. 1010 ei pidemmänpäälle kestä painavimpia paaleja, omasta koneesta ratkesi runko heti ekana kesänä mäkkärin paaleilla. Märempänä kesänä ilman aisaohjausta voi olla tuskaa

Tuli juuri uudistettua maidon lämmööntalteenotto, kun vanha varaaja hajosi ja oli jo pieneksi jäänyt. Rahastuksen meininkiä niissä laitteissa on. levylämmönvaihtajallisesta järjestelmästä en pyytänyt edes tarjousta kun luin sen maksavan 15 tonnia, juurikin tuosta opinnäytetyöstä. Ja olisi pitänyt kumminkin varaaja hankkia. 1500 litran pellonpatterin hinta olisi ollut noin 7000€, vastaava hybridivaraaja suoraan akvathermiltä noin 4000€. Vastaava saksalainen varaaja reilu 2000€. 

Kylmäaineitten joutuminen juomaveteen on lähes mahdotonta kun on kaksoisvaipalliset lämmönvaihtimet ja varaajassa käyttövesi lämpiää kierukassa.

Hienoo että joillain riittää vielä uskallusta tehdä riski-investointi kuten navetta. Luoskelin tuossa vähän aikaa sitten opinnäytetyötä erään maitotilan kehityssuunnitelmasta, tilan lähtötilanne oli hyvin esitelty, huomio kiinnitty erityisesti tilusrakenteeseen joka ei ihan paras mahdollinen ollut.  Sitten googlailin ympäristölupaa jotta näkee mihin tila oli päätynyt. Ympäristölupa oli haettu 79 lehmälle. Sitten kattelin vielä avoimien ovien tiedotetta, jossa kerrottiin että tuli kaksi vms:sää. Uskoa selvästi löytyy.

Meillä tammikuussa samanlainen tapaus 3 kertaa poikinut, ei herunut, ei kuumetta, maha löysällä. Hiilipasta sai kiinteämmäksi, mutta ruokahalu huononi aina vaan. Magneetti pantiin ja antibioottikuurille. Kuitenkin lopputulos oli, että eläintohtorin piti armahtaa. Hänen arvionsa oli, että "naula" pisti sydämeen tai jonnekin. Etujalkojen etupuolelle rintaan alkoi kerääntyä kudosnesteitä.

Ei ole viljelykokemuksia, toissa kesänä koetilan pellolla näytti tautiselta, pystyssä näkyi pysyneen. Muista aikasista lajikkeista niklas näyttäisi pärjäävän taulukoissa hyvin

Maailmalla väittävät että suorakylvöllä ja aluskasveilla ratkaistaan tuo multavuus.
youtubesta löytyy mielenkiintoisia pitkänlinja suorakylväjien esim gabe brownin ja david brandin esityksiä jotka vetävät ilman typpilannoitusta ja kasvinsuojelua, nurmikiertoa maissista 10t satoja.
Suorakylvämällä saatiin viime vuonna uusi maissin ennätysjyväsato rapiat 33 tonnia hehtaarilta

Vähän löytyy tietoutta netistä kanttipaaliaumoista, Australiassa noita ilmeisesti harrastetaan http://sinchbalefeeders.com.au/square_square_bale_silage
voihan tuo toimia kun laittaa tarpeeksi välimuoveja estään, ettei kokokasa pilaannu jos johonkin tulee reikä, mutta tuubikäärin on kyllä kätevämpi, eikä maksa kuin puolet siitä kanttipaalaimesta

Mut ihmettelen samaa kuin maidontuottaja, mihin niitä seiniä tarvitsee?

Jos tehdään auma jenkki suosituksen mukaan eli 3:1  nousulla, vastaisi 18 metriä leveä auma 9 metriä leveää laakasiiloa 3 metrisillä  elementeillä tasalaitaan. pintaa aumalle tulee kaksinkertaisesti, kuten myös mahdollista  pintatappiota.
toisaalta jos laittaisi metriset seinät kuten hollannissa on yleistä, rehutilavuus kasvaisi 66%, sama tilavuuskasvu saataisiin aikaan leventämällä aumaa 6,5 metriä


jos jotakuta kiinnostaa löysin jenkkien säilörehukonsulentin esityksen aumoista
http://www.ars.usda.gov/sp2userfiles/place/36553000/px-based_v3.2/presentations/pdf/2007/wde2007/wde2007_bolsen.pdf

Jos tulee tulevaisuudessa tehtyä lisää laakasiiloja ajattelin rakennella jonkinlaisen variaation hollantilaisten systeemistä. Tai no siihen mennessä varmaan jokin suomalainen betonivalimo on ehtinyt kopioimaan systeemin. Voi olla vähän kalliimpi, mutta turha niitä vesiä on kerätä.
https://www.youtube.com/watch?v=V2Dvp_cPO6U

Onko noita isoja  yhteisnavettova ulkomailla ns maitoalueilla,Saksassa ilmeiseti 10 osakkaankin. Hyvänä aikana ilmeisen toimivia, mutta sitten kun mennään tappiolle ja hömppäheinänviljelystä sais paljon enemmän rahaa, pakekki hajoaa. tulevaisuutta varten pakko kyllä olla jotain varasuunnitelmia, tuotanto isoissa tuottajamaissa lisääntyy, kulutus varmaan laskee pidemmällä aikavälillä ja ab-alueen lypsylehmäpalkkiokin saattaa hävitä ykskaks tukikauden vaihtuessa.