Olen ensteks miettinyt millainen mahdan itse olla kun ja jos seuraava sukupolvi aloittaa hommia. Meillä toimii ihan ok, sen enempää erittelemättä.

Talvisin on aika uskaliasta jos joukossa on mukana viettoviemäriä, ja jos ei ole niin onko edes hommaa suunniteltu. Taloudet jos on kaukana toisistaan ja pitkät pumppausmatkat ja alue ei ole pohjavesialue tai vesistöjen välittömässä läheisyydessä, miksi paineviemäri? Liaan kallista.

Eduskunta hyväksyi uuden vesiensuojelulain ja nykyinen 70% fosforiraja on helposti saavutettavissa esim. maasuodattamolla.

Jätevesiosuuskunnat ok, mutta ei ihan joka paikkaan. Ja edelleen olen sitä mieltä et toteutus tartis tehdä pelloilla sulanmaan aikana, jos meinataan edes vahinkot yrittää paikata. 

Aluksi jutun aloittaja oli huolissaan peltosalaojistaan ja näin myös syytä olla. Jos joku vielä tekee vesijohtoja tai viemäri linjaa isollakaivinkoneella keskellä peltoa on se aika uuno. Urakoitsija etsii salaojat ja merkitsee ne etukäteen, kaivetaan ainoastaa siitä kohtaa esille ja loppu ajetaan salaojakoneella peltoon. Kustannustehokasta ja myös peltoa säästävää. Salaojat korjataan kiinteällä putkella ja muistetaan tiiviistää putken alta hyvin.

Ei ne oo omia enää!

Olen keskustellut kahden ammattikokin kanssa asiasta ja he ovat edelleen sitä mieltä et valmiiks maustetusta ei voi tehdä ruokaa.

Ovat muuten aika arvostettuja kokkeja.

Ei muuta kuin omat teurastamot pystyyn ja laatua kehiin. Lopetetaan ilmatteeks tekeminen...

Se on Tanskan valitsema malli, ja Suomi luulee olevansa massatuottajamaa. Laadusta ei makseta kun kerran sitä ei arvosteta. Ihmiset menevät ravintolaan syömään ja kysyykö ne mistä maasta tämä liha on kotoisin? Ja vitu...
Kuluttaja ostaa kaupasta valmiiksi marinoitua sontaa ja on tyytyväinen. Jos vieressä on kaupan tappiolla maahantuotua ulkolaista samaa tuotetta halvemmalla niin se otetaan. Kun kesällä uudet perunat tulevat markkinoille , ostaa kauppa pari viikkoa aikaisemmin ison erä ulkolaista jotta saadaan hinta laskemaan. Vähän ennen kesäkuuta kauppatuo Brassista tai Nabibiasta tappiolla erän lihaa jotta saadaan kotimaiset kyykkyyn. Joulukuussa tuodaan Taskasta iso erä joulukinkkuja jotta saadaan Suomen hintataso alas. Pari vuotta sitten tuotiin sellainen erä mikä ei kelvannut mihinkään muuhun maahan mutta Suomeen kelpas.

Joten se laadusta.

Itse olen sitä mieltä et lihatalot sais lopettaa Suomessa, me tuottajat ollaan ne perustettu mut siinä se sit olikin. Omat jalostuslaitokset käyntiin ja suoramarkkinointipaikkoja jokaiseen kaupunkiin ja isompiin kyliin. Tämä toimii Saksassa, missä muuten on tilakoot Suomea huomattavasti pienemmät. Emakoita tilalla noin 30 kpl keskimäärin ja lihasikoja noin 200-400 kpl, keskimäärin.

 

Tosia on et sit vaan koneet seis pellolla ja poliisit paikalle. Oikeustalossa katsotaan viimetteks lakikirjaa ja määrätään maksumiehet. Osuuskunnilla ei ole mitään asiaa yksityisten maille ilman asinomaisen lupaa, näin se vaan on. Itseasiassa ei edes kunnalla ilman viivytystaistelua ole asiaa toisen maalle. Korvaukset täytyy sopia paperille ja sitten josmaanomistaja on yhteistyöhaluinen voi työt alkaa.

Sehän siin on niin pirullist et ensin sovitaan kaikki asiat kuntoon ja sit valitaan se halvin urakoitsija joka tekee työn niin kuin PULLOPERSESIKA.

Näitä tapauksia riittää.

Yksikään yksikkö ei toimi ilman työtä. Monet isot yksiköt on siirtynyt ulkolaiseen työvoimaan ja monet myös siitä jo pois. Jos pienen yksikön hoitaa yrittäjäpariskunta ja isoon yksiköön palkataan esim. kaksi työntekijää on tuloksen oltava jo huomattavasti parempi ja näin ei ole ollut. Katteet on pienentyneet kustannusten noustessa ja jos seuraa maailmaa on sieläkin suuria ongelmia tuotannosssa. Tanska mikä on maailman johtava sikamaa on sellaisissa ongelmissa jotka eivät ratkea pitkään aikaan. Tilat velkaantuu ja vanhatkin velat on maksamatta. Valtio pitää pystyssä Tanskan suurinta vientituotetta.
Suomessa ei ole kertaakaan uskallettu puuttua muuhun rakenteelliseen kohtaan kuin pelkästään tuottajapuoleen. Jokainen voi miettiä mitä se sitten tarkoittaa.

Mitään pakkoa ei ole päästää osuuskuntaa omalle pellolle, sillä ainoastaan kunnilla on oikeus vetää ilman lupaa linjat peltoon vaikka väkisin. Osuuskunnilla tai yksityisillä tälläistä oikeutta ei ole.
Jokainen saa Suomessa päättää liittyykö paineviemäriin tai ei. Tosin jos kunta on rakentajana ja määrää toiminta-alueen on asia eri, mutta siinakin on kohtuulistamispykälä, Suomen laissa.
Jos liittymismaksu + muut kustannukse nousevat yli 7000 euron on minusta mietinnän paikka. Kiinteistökohtaise ja kylän omat putsarit ovat myös kilpailukykyisiä ja osat jopa toimivia. Kunhan ei osta kulkukauppiaalta sellaisella kaupalla että tänään tämä hinta , huomenna taas toinen.

Kyllä niin lihasiankasvatus kuin porsaankasvatuskin on myös pitkällä aikavälillä tappiollista toimintaa, Suomessa. Se on eri jos katsoo omaa ammatiaan niin alas että ei tarvitse palkaa työstä eikä varsinkaa sijoitetusta pääomasta. Jokainen voi laskea oman omantuntonsa mukaan miten vaan mutta itse olen ollut mukana niin maatalouden kirjanpitotoiminnassa kuin monissa muissakin järjestelmissä mukana ja jos tulos on edes yhden vuoden tappiolla, tarkoittaa se seuraavana vuonna tuplatulosta tai paksua pankkitiliä muualta.
Kun laskelmat tehtii uuden 3000 paikkaisen lihasikalan toimintaan oli kyseiset laskelmat vielä viiden täyden toimintavuoden jälkeen yli 500 000 euroa kassa miinuksella+ velat. Ja näin on nyt myös monelle käynnyt, valitettavasti.

Vuodesta 2001 asti ollut Arimax 35. Hyvä klapikattila ,mut se uusin versio ei oikein avaudu ainakaan minulle. Näyttää liian monimutkaiselta ja ainakin hintaa on saatu lisää. Niin huomio muuten sit piippu. Jos vaihdat nykyisen yläpaloisen kattilas alapaloiseen 35, on piipun oltava vähintään 8 metriä. Itsellä 7,5 metrinen piippu ja huonolla ilmalla ei vetoa tarpeeksi löydy. Arimax 35 hyvä jälkipoltto mut vaatii hyvän vedon toimiakseen. Toisioilmaa ei voi säätää mikäli piippu liian lyhyt.

Aloitetaan porsaasta, se maksaa tilalle tuotuna pikkaisen alle 60 eur/kpl. Sika syö Hk;lle ja Atrialle myytynä noin 250 Ry;ntä ja Snellmanille vietynä 260-280 Ry;tä. Tämä johtuu isommasta painoluokituksesta. Eipä kummastakaan mitään käteen jää.

Eipä oo tullut ennen mietittyä, mutta energia puu maksaa meillä noin 30 eur/kuutio. Siitä tulee haketta noin 2-2,5 kuutiota haketta ja haketus maksaa meillä päin noin 3 eur/tonni. Hinnat on alv 0%.
Jos käyttää ylivuotista ei voi laskea kuivatusta mukaan mutta haketta kuluu enemmän, kuin tuoreesta tehtyä ja kuivatettua. Itse kuivatan ja teen tuoreesta.
 Jos tarve on noin 100 kuutioita, siihen tarvitaan puuta 50 mottia, 30 eur/motti on sika hinta ja omasta metsästä kun haen saan sen kotiin tuotuna noin hintaan 15-20 eur/motti. Eli vuotuiset puut maksaa noin 1000 eur + haketus 300 eur +kuivaus (heitän hatusta 200 eur). Meidän kämppä lämpiää vuodessa noin 1500 eurolla. Eli itse lasken noin 15 euroa/kuutio.
Pirun halpa lämmitysmuoto muuhun verrattuna, saapi olla eri mieltä.

Meillä on vuonna 1912 valmistunut hirsikämppä, ennen on lämmitetty kakluuneilla, myöhemmin siirytty klappi/öljylämmitykseen. Vuonna 2004 siirryttiin hakelämmitykseen. Ihan ok, mutta hakkeen laatu ratkaisee paljon. Säätöautomatiikka pitää lämmön huoneissa 21 asteessa ja makkareissa 19-20 astetta. Öljyä meni joskus pahoina talvina jopa 4500l/vuosi. Nykyään haketta kuluu 100 kuutiota/vuosi ja samalla lämpeää pieni työtila toisessa rakennuksessa. Pellettia myös kokeiltu mutta ei käytännössä paljon öljyä halvempi ratkaisu. Joskus myös poltettu lajittelujätettä mutta ei toimi ilman liikkuvaa arinaa. Yrittäkäähän tarkentua