Koneet, laitteet ja tekniikka / Vs: m+s moottori
: 05.02.21 - klo:18:56
m+s= metsäsuomi hydraulimoottori.
Muutamasta kyseisestä kokemusta,koitan pysyä jatkossa erillään.
Muutamasta kyseisestä kokemusta,koitan pysyä jatkossa erillään.
80-luvun autolla, melkein millä merkillä tahansa pääsi sen 300 000km helposti. Vähän paremmilla kaksinkertaisen matkan. Vielä paremmilla kolminkertaisen matkan. Siis ilman suurempia remontteja moottoripuolella.
Nyt kun tekniikka on mennyt eteenpäin ja digiloikkaakin on loikittu, kaksataatuhatta on jo joka autolle eläkeikä. Kulkee senkin jälkeen, mutta remonttien hinnat alkavat olla niin suuria ettei yksinkertaisesti kannata korjauttaa. Ite tehtynä eri juttu, mutta on se nyt saatana.
Tai sitten käy kuin goldrush sarjassa. Kun vesipumppu alkoi antamaan vikakoodia hiukkasloukusta, niin korjaaja purki saasterojut mäkeen ja kas taas caterpillarin kone pyöritti nöyrästi vesipumppua
Siinä just näki sen järjettömyyden, viedään Yokonin korpeen kone, joka päivittelee itseään nettiyhteydellä .
Tuli nähtyä tuokin tapaus puoli vahingossa. Eikä ollut mikään pieni romumäärä, mitä pois revittiin. Sitten piti vielä vähän ohjelmoida, jotta saatiin käyntiin ja pillarilla oli edelleen hyvä omatunto.
Miten montaa eri rasvaa käytätte. Itse olen käyttänyt kuulalaakereissa litium pohjaisia rasvoja. Taas tappinivelissä kalsiumpohjaisia, esim punaisa rasvoja jotka ei sovi vierintälaakereihin.
Miten vahvasti seostettuja sitten voi käyttää kuulalaakerissa, niin riippuu kai pyörintänopeudesta Silppurin laakereihin pistin ihan keltaista yleisvaseliinia, kun pyörii vimmatusti. Omien selvitysten perusteella Esim Mobilin sinistä XHP222 litiumkomplexirasvaa voinee käyttää melko laajasti. Pääsisi helpommalla jos voisi käyttää vain yhtä.
Juuri samoilla periaatteilla, tosin Petro Canadaa ja Kendallia. Merkitystä myös sillä, kuinka helppo patruuna on vaihtaa ja kuinka hyvin se toimii rasvaprässissä. Nuo ainakin toimii Milkkarin akkukoneessa ilmavaivoitta ja tulee tyhjäksi kerrasta. Puimurissa lähinnä käytössä Petro Canadan Precision XL EP2, muuten menee hyvin pitkälle kendallin punaista.
Ehkä toi keltainen litiumrasva on suosittu, kun se käy vähän kaikkeen ja on tavallaan turvallinen. Luin joskus tutkimuksen jossa väitettiin, että se rasvan sisältämä perusöljy olisi paras voiteluaine, mikäli laakeri olisi siinä öljykylvyssä, tai tavalliseen laakeriin painettas sitä öjyä kaiken aikaa lisää pikkuhiljaa. Artikkelin mukaan kaikki lisäaineet ja sitkostimet tekevät rasvasta huonompaa mitä tuo öljy on. Ne esitettiin ikäänkuin välttämättömänä pahana, joita tarvitaan, kun kukaan ei jaksa rasvata niinku tunnin välein tai jatkuvasti. Liäaineet ja saostimet esitettiin ikäänkuin keinoina estää liiallinen valuminen, ja kuumankeston paraneminen, sekä kuitujen saaminen laakeripintojen väliin.
öjykylvyssä nuo kaikki ilmeisesti toteutuisivat ilman lisäaineita.
Niin, sänkiä tulee joka päivä näkyviin, Itäuusmaa, sipoon klkin hinta ja ssatvuus tiedossa, erkkissaari tuo sköldvik vai tolkisiin? Mites ne Kouvolan lähistön paperi kalkki? Onko saatavana enää? Entäpä se orimattila/askola levittäjä jolla oli tebbe tai strautmanni joka kauppas kalkkia ?
Varmaan kaikki poltetut ja sammutetut ÄijäkalkitTM on kapitalisoitu johonkin Soilfood brändiin, jotta käppänä saa lifää fyffeä luomuleikkeihin.