Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Lienee liike se pointti,merimies tarnat kertovat että myrskyllä jos laivan viljaruumaan menee niin pois ei enää pääse.
Kaverin kanssa tuumailtiin että tänäpäivänä tulee uutta mallia ja uutta tekniikkaa sitä vauhtia että ei kerkeä kukaan eikä mikään huolto kunnolla perehtyä ja saada riittävää kokemusta.
Ja ikävä kyllä ei niin pitkäikäistä tekniikkaa.
Kuinka ollakkaan törmäsin kaveriin pitkästä aikaa, tovin jo ollu nämä äs censot alla ja hyvin tyytyväinen oli niihin.
Värkkää erillisen mittarin,toivoo ettei se oo seilori
Ei hirveän paljon kokemusta mutta yleensä nämä on iian jäykkiä,siis minun mielestäni.
Kone törisee tuhatta kierrosta ja utua tulee.
Ei oo väljän voittanutta vai mirten se meni.
Tottakai veto hommiin pitää jäykkä olla mutta eihän turbiinia siihen ole takoitettu.
Ollu mielessä säätäs jonkun öljymäärällä vähä löysemmäksi,tästä varmasti jollakin kokemusta?
Kuormaukseen,rehun ottoon yms...
Nämä pitää kierroksista,tykkäävät pyöriä lämpimänä ja olla töissä,tai sanoisinko että eivät osaa olla postinhaku vehkeinä lämmöt alhaalla.
Aikoinaan oli pientä inttämistä kun 980 koneremppaa touhusivat. Kokeiltiin ensin uusi termari,nesteet,öljyt ja kone urku auki töihin.
Auttoihan se,toki siitä ei uutta tullut mutta ei vielä konerempan tarviskaan ollut.
^
Onko se vartti levy vaarallisemmassa paikassa jossain tienpohjassa kuin talon / sikalan katolla ? Toki varmaan pitäisi olla hiukan syvemmällä kuin lanauskerroksessa
Ehkä idea niiden käsittelyn rajoitteissa on se että tiedetään missä se asbesti on. Silloin ei vahingossa tehdä tyhmyyksiä. Saa ne olla katolla tai seinässä kunhan ei mene niitä murskaamaan.. Välttämättä 100 vuoden päästä kukaan ei tiedä että sen ylös kaivettavan tien alla onkin asbestia. Vaikka lienee ne levyjen kappaleet tunnistettavia silloinkin jos esille tulevat... siinä voi vaan sitten tulla ongelmajätettä 200 t enemmän kun ne on sekoitettu maahan/soraan. Pelkkinä levyinä jätemäärä olisi paljon vähäisempi.
Nyt ollaan asian ytimessä. Ei ole tätä päivää enää kaivaa kaikki myrkyyllinen/laiton maan alle piiloon.
Jossakin vaiheessa ne ponnistaa esille ja silloin tuo määrä tosiaan pompsahtaa.
Järkevästi purkaen levyt pois ja vie asiaankuluuvaan paikaan.
Ennen vuotta -79 olevassa mineriitissä näkyy asbestia olevan,sen jälkeen ei pitäisi olla,mutta kukapa noista tietää varmaksi.
Voehan Varstasilli nyt tuli päivän parhaat naurut
Noo,sattuuha näitä,kolhijoita ja varstasillejä.
Alkuperäseen aiheeseen millanen kasvusto?
Eli meneekö tavaraa koneseen tarpeeksi?
Pudota vaan kierroksia ja isonna puintiväliä reilusti.Tsekkaa oljet että jyvät irtoo. Kyllä se siitä.
Ohjekirjan ohjeet ovat viitteelisiä vai miten se meni...
En vuotta muista mutta poutakesä oli,jyvä ohraa silloin kehuttiin kovasti että tässä se oikea ohra on.
Isoja jyviä siitä sai mutta kovin vähän,ei ollu juuria poloisella. Kunnariin oli eroa toista tonnia/ha.
Mutta siikaset oli lujassa sinä kesänä,jyväohran viljelijät erotti kärriin tyhjentäessä,oli lauan pätkää kakkosnelosta pystyssä tankissa ja niillä melovat että saivat tyhjäksi.
2007 vuonna tuota ovat farmitissa kehunu,saatto olla niitä aikoja.
Ite vääntelin säädöt puimurin niin että vei palauttajan kautta puintikelalle uudestaan missä oli siikaset kiinni.
No,hidasta oli mutta kokonaisuutena helpompaa.
Vielä sen verran täydennystä, että onhan siinä tangossa säätöruuvi sille pituudelle.
Jos se jää liian lyhyeksi niin poljin ei pääse nousemaan lepoasentoonsa asti ja silloin jarruvalot palaa jne.
Myös polkimen 'hyötyliike' jää silloin vajaaksi.
Ainakin noita tarvikesylintereitä sai ruuvata melko pitkäksi jotta liikealue osui kohdalleen. Vähän sellainen yritys&erehdys tuo säätäminen kun ei sitä siellä paikan päällä oikein pysty säätämään saatikka mutterilla lukitsemaan.
Olihan pientä näpräämistä että sai systeemin kasaan ja ne prikat ja sokat takaisin tappeihin... multa kun puuttuu ranteesta sellainen ylimääräinen mutkanivel :-)
Näin vanhemalla iällä nuo nivelet on vielä jäykempiä peeveli.
Mutta kokemus paikkaa,menee se kun hintoihinsa tulee.
Nuorempien kanssa joskus ihan hauska kun mahdottomaksi ilmottaavat,ei mee,ei sovi.
No meneehän se lopulta,ihan hauskoja hommia ovat
Ikurojektina vielä aloittamatta tehdä Liplastin säiliöistä öljyvarasto.
Eli tämmönen omakotitalon 1500l öljysäiliö,satasella näitä saa hakea,ajelemaan voi hieman joutua.
Isompiakin kokoja on.
Löytyy valuma allas,ylitäytön esto ja viimeistä käyttöpäivää ei ole.
Selvitin kerran asiaa,eli tämmöinen öljysäiliö on tehty sisätiloissa käytettäväksi,
teet pikkumökin,sinne noita riviin,vähä putkitöitä ja siinä se.
Tehtaalta tosiaan sanottiin että viimeistä käyttöpäivää ei ole,mökki ympärille ja ei maha virkamiehen vipukka mitään vaikka kuinka tekisi mieli sanoa että tämä ei ole määräysten mukainen.
https://www.tori.fi/recommerce/forsale/search?q=Liplast
Mulla oli tuo sama ongelma kumitelasessa kvernessä.
En ny millään muista mikä siihen autto mutta joku otti kiinni johonkin tai jouset oli liian löysät,laakerit kuivat tms.
Laval lypsäjiltä vois kysellä kuvan mukaisia siis noita isompia pönttöjä.
Ihan hyvä nokka siinä on,hieman pilkistää pöntön päältä, tosin en tiedä käykö muihin astioihin.
Uusiokäyttöä,eikös se oo nykyään muotia.
https://www.hankkija.fi/maatilatarvikkeet/lypsytarvikkeet/ia-tyhjopumppuoljy-delaval-2000324/
Ahaa, sähkötoimisella ruiskutuspumpulla ei siis sinällään ole tekemistä tai kytköksiä sähköllä aukeneviin suuttimiin. En kyllä yhtäkkiä keksi mitä etua sillä on sitten mekaaniseen verrattuna. No tietysti tietokoneen on helpompi estää kaasun painaminen...
Juu 'sähkötoiminen' on oikeastaan perustaltaan perinteinen mekaaninen jakajapumppu jossa säätötoiminteet tapahtuvat sähköllä.
VP44 on kai sähköinen ajoitussäätö ja sähköinen määränsäätö (jotka säädöt yksittäisinä taitavat mennä vähän toistensa tontille).
Sähköllä saadaan ainakin tarkempi säädin - tai siis säädön ohjelma tehdään sellainen kuin halutaan. Esim kierrosluku saadaan pysymään koko ajan tarkalleen 1674 rpm jos halutaan, kuormituksen vaihtelusta riippumatta. Perinteinen mekaanineen säädinhän elää aina enemmän tai vähemmän kuorman mukana. Myös säädön nopeus on kai yksittäisen ruiskutuksen luokkaa (määräsolenoidi anostelee jokaisen ruuttauksen). Myös ruiskutuksen ajoitus ja sen säätö tilanteen mukaan saadaan tarkemmaksi.
Pumpun elämän ohjaus muun moottorielektroniikan toiveiden mukaiseksi on mahdollista sähköohjauksen myötä, vivuilla ja vaijereillahan se on käytännössä mahdotonta.
Sillon ku minä olin paljo uudempi ei ollu moisia murheita.
Urku auki,murheena vaan jos 2000 kierroksen alle yritti motti vaipua.
Ilmastoinnit yms oli niistä tarinoita kuultu.
Mutta en väheksy,hienoa näillä uusilla härpäkkeillä on töissä olla.
Toiset niistä on jopa loogisia eläkeikää lähestyvälle
Korvausilmaa eli puukolla reikä persieen.
Ei pulputa