Maakauppojen yhteydessähän tuo on jopa johtanut siihen, että kauppakirjaan lyödään hinta, johon saa jonkinlaista korkotukilainaa ja sitten kiikutetaan loput pimeästi, josta myyjä hyötyy oikein kunnolla, ei tarvitse edes veroa maksaa.
Hintatason nousuun ainakin Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Pohjanmaalla on vaikuttanut se, että sikamiehet tarvitsevat kipeästi kaatopaikkaa lietepaskalleen, kun on investointitukien siivittämänä rakennettu viljelypinta-alaan suhteutettuna hieman ylisuuri laitos. Että sellainen itseään ruokkiva systeemi, eikä loppua näy, vasta kuolema vapauttaa yrittäjän vastuista.

Olihan tuo yhteiskone-avustuskin yhteen aikaan olemassa. No tuttuni osti puimurin ja hankki sitten nimiä, jotta tuli yhteiskoneen status hankinnalle ja sai sitä tukea. No tuki poistui ja toinen mies hankki ihan samantasoisen uuden puimurin. No mikä oli sitten hänen maksamansa hinta, se oli yhteispuimurin hankkineen vähennettynä sillä tuella eli ei minkäänlaista hyötyä ollut koko tuesta, se pistettiin suoraan puimurin hintaan. Näin nämä tuet toimivat käytännössä, yhteiskunta maksaa ja hyöty menee täysin muualle kuin on alkuperäinen tarkoitus.

Jostain kumman syystä vaan  aina silloin, kun investointituet ovat hakukiellossa, niin kalustetarjoukset ovat 20-30% alhaisemmat ja kun sitten rahahanat aukenevat, niin tas hinnat nousevat, kyllä kauppias tietää, milloin pitää rahastaa. Kun investointituet tulevat, niin rakentaja on lähinnä pakkoraossa ostaa ennen määrättyä päivää tarvikkeet ja niin systeemi on täysin kauppiaan puolella. Lisäksi, jos rakentamiseen tukea saat, juoksee siellä jos jonkinlaisia viranomaisia ja neuvojia syynäämässä, että rahat taatusti käytetään oikein. No lisäkuluja noista käynneistä maksaa kukas muu kuin tuottaja. Samoin, jos suoraa tukea saat, niin vähenetään se rakennus tai konepääomasta ja niin verotuksen puolella poistettava pääoma pienenee. Ja kuten totesin, ainakin kotieläinpuolella(lähinnä sika) on aikaansaatu hövelillä rahanjaolla ylituotanto, jonka tuottajat maksavat nyt alentuneina hintoina. Ikävintä tuossa on se, että omilla rahoillaan tuotannon pystyyn pistäneet myös joutuvat maksumiehiksi.
Investointituet kuuluvat sosialistiseen järjestelmään ja ovat kapitalistisen järjestelmän syöpä.

Nimimerkki farmex sanoi mielipiteensä ehkä hieman korostetusti, mutta samaa mieltä kyllä olen, ei noissa investointituissa ole ollut eikä ole mitään järkeä.
Ensiksi rakennettiin uutta ylituotantoa sikapuolelle, nyt rakennetaan  "ilmasella" rahalla navetointa helevetin kauaksi ruuhkasuomesta.
Muu kansa saa käsityksen, että  jemmareita hyysätään isoilla tuilla ja tuen saajat maksavat todellisuudessa nuo tukensa takasin korkojen kanssa. Kauppias hiulaa rakennustarvikkeisiin "tukilisää" ja kun kotieläinpuolelle sitten viritellään kunnon ylituotanto, hinnat romahtavat ja nyt esim. sikapuolella maksetaan alentuneina tuloina investointitukia takasin. Lisäksi tuo aikaansaatu ylituotanto oli yksi vaikutin, jolla EU-kommisio perusteli sikapuolen tukien alasajon.
Kyllä investoinnin pitää perustua sen kannattavuuteen, jolloin rahoitus omilla pääomilla ja pankkilainalla. Jos noita kahta ei ole käytettävissä, parempi olla investoimatta, talous on jo niin huonossa jamassa muutenkin.

Perhana, näyttää olevan tuttu koulu, samassa maakunnassa kuin viestiketjun aloittaja, onneksi ei Lempäälässä eikä Vesilahdella

Kuten tämäkin keskustelu osoittaa, kannattaa tuota koneurakoinnin käyttöön suhtautua kaikella vakavuudella. Jos maatilayrittäjä meinaa tulotasoaan nostaa, niin usein kulupuolelta ne avaimet löytyvät. Urakoijan lasku saattaa tuntua suurelta, mutta se on täysin vähennyskelpoinen menoerä ja toisaalta yksi työtekijä tulee tilalle suorastaan helvetin halvalla. Jos otat vaikka timpurin hommiin vaatimattomalla työkaluarsenaalilla, niin tuntikulu pyörii varmaan haarukassa 15-20 eur/h.
Asennekysymys kait tuo urakoijan käyttö usein on, kun on omin konein räävitty viimeiset 50 vuotta, niin kuka sitä nyt tapaa muuttamaan, talkoiden teko kun on niin mukavaa.

Myösniitä videopätkiä katselin ja joskus kun itsekin olen sikoja hoidellut, niin ei niissä mitään tavatonta tosiaankaan ollut. Mieleen vaan tuli, että minkälainen meteli sikalassa oli, kun sinne vieraita hiippalijoita meni keskellä yötä, sika nimittäin joutuu melkoiseen paniikkiin, kun kesken unien vieraat ihmiset menevät niitä luupittamaan.

Eikös siellä kuulemma julkistettu noin 70 poliitikon ja huippuvirkamiehen lista, joka hommaan oli seonnut eli varmaan poliittisten eri tahojen edustus kattava.
Kuitenkin erittäin törkeää toimintaa, josta Ruotsin valtio vastuussa, koskapa painoi asiaa villisella, vaikka poliisi oli jo juttua tutkimassa. Vahingonkorvausvaatimus vaan turhan pieni, kymmenellä kun kertoo, niin aletaan olla oikeissa lukemissa, raha nimittäin kasvaa 30 vuodessa korkoa korolle laskien aika tähtitiellisiin lukemiin.
Palme toisiaan oli todellisuudessa aika roisto, toista puhui ja toista teki. Tuosta listasta varmaan moni äijä on vielä elävien kirjoissa, on siinä selittämistä eukolle, lapsille ja lapsenlapsille, mitä vaari on nuoruudessaan puuhastellut.

Eipä tuollaisessa protektionistisessa aseteessa mitään järkeä, on tosiaan enemmän huomion siirtämistä muista ongelmista. Henkilökohtaisesti en näe kylläkään mitään järkeä, että Tanska tuo kinkkuja Suomeen ja kait Suomi vie samaa tavaraa toiseen suuntaan. Sellaista hölmöläisen hommaa, mutta saadaan ainakin rekkakuskeille hommia ja samalla lisää hiilidioksidipäästöjä, joiden kaupasta sitten on taas jumalaton poru. Polttoaine on edelleen liian halpaa, kun moiseen ralliin on varaa.

Eipä taida monelle tulla mieleen, että lähes 10% kalliimaksi tuo talvilaatu todellisuudessa tulee, ei niin vähäpätöinen asia ainakaan paljon ajaville. Joku ajoi ennen ympäri vuoden talvilaadulla luullen, että se on mukamas parempaa, kun tosiasissa on päinvastoin.Nykyisten moottoripolttoöljyjen voitelevuus kait on samanlainen, mutta ennen kun ajettiin lämmityslöpöllä, eroa todella oli, ainakin jakajapumpussa merktystä.
Kyllä täällä A-B-alueella talvi on nykyään niin lämmin, että talvilaadulle on perin vähän käyttöä. Traktoreissa on tosiaan eroa, toinen haistaa jo 5 asteen pakkasen, toinen pelaa samalla aineella vielä -25 asteen pakkasessa. Halvemmaksi täällä tulee, kun huoltoasemalla tankaamassa ne talvilaatuiset, jos ei rohkene kesälaadulla ajaa. Eri polttoainelaadut sekoittuvat +8 asteen lämpötilassa.

Siinähän tuo juuri on, että jos on pakollinen kovalla pakksella(siis yli -20) vähäistä, niin ei ainakaan kannata erillistä faramaritankkia hankkia talvilaatuista moottoripolttoöljyä varten. Pieninkin tankki makssa 1500-1600 euroa, kyllä siinä tulee pottoaineelle hintaa.
En muista, minkä firman(ehkä TB) kesälaatuista tavallista lämmitysöljyä oli tankissa, mutta Vartra 900:n pistin parin tunnin lämmittäisen jälkeen käymään kylmästä konehallista, kun pakkasta oli -28 astetta. Annoin käydä tyhjäkäyntiä ehkä 10 minuuttia ja sitten vaan ajelemaan, ei minkäänlaista käyntihäiriötä.
Ehkä tärkeintä on, kun kone ensimmäsen kerran oudosti hörähtää pakkasella, sammuttaa se VÄLITTÖMÄSTI, muuten on parafiinia joka paikka täynnä. Antaa lämmön moottorista johtua putkiin ja suodattimiin ja sitten jos mahdollista, lämmittää putkia ja suodattimia, pienet parafiinikertymät vielä lähtevät liikeelle, mutta umpitukkoon päästetty systeemi ei enää korjaannu kuin suodattimet vaihtamalla.
Nykyään monet rekkaautotkaan eivät välttämättä tarvitse talvilaatua, polttoaineen kierto on niin voimakas, että lumet sulavat polttoainetankin päältä.

Tiedän, että esim. täälläpäin urakoija ainakin vielä pari vuotta sitten koneketkjulla butterfly(työleveys 9 m) ja pöttingerin noukinvaunu teki sellaisella hehtaaritaksalla, että naapurit totesivat, ettei tule mieleenkään omien koneiden hankinta. Työteho noilla sitä luokkaa, että hyvillä kuvioilla ei kauaan tehty 40-50 lehmän systeemin yhtä niittokertaa. Myös lietepuoli on aika paljon mennyt urakointipohjalle, ei kaikkien kannata hankkia traktori-vaunuyhdistelmää, joka maksaa lähes 200000 euroa.
Traktorikanta kannattaa kyllä harkita tarkoin, turha on seisottaa nurkissa 150 heppaista powershift-mallia. Moni karjatila tulee toimeen käytetyllä tai karvalakkimallisella 100-heppaisella nelivedolla, jossa etukuormaaja, kun ulkoistaa rehunteon ja lannanlevityksen. Nyt näkee monia huusolleita, joissa nurkissa pyörii 4-7  traktoria, helevetin vähällä käytöllä/kpl, on ostettu kait poistoja.

Aika harvoin taitaa tulla vastaan sellaiset pinta-alat, että ei kannata urakoijaa käyttää. Silloin ovat taas kyseessä tilat, joissa karja- tai sikataluspuolella on niin paljon töitä, että isännän ja emännän kannattaa mieluummin tehdä enemmin elukoiden hoitoon liittyviä töitä, kuin tehdä vaikkapa ymäpri yön rehua.
Josaain puintipuolellakin taitaa ainakin 100 ha:n saakka olla urakointi halvempaa, jos vaihtoehtona on uuden puimurin hankinta. Vanhalla puimurilla kannattuvuusraja on huomattavasti alhaisempi olettaen tietenkin, että puima ei joka syksy ole päiväkaupalla varikolla.
Mutta kait sitä jotkut pitävät köyhyyden merkkinä, jos urakoijaa käyttää, perämetsät ainakin säilyvät paremmin, kun ei tarvitse sieltä konehankintoja rahoittaa.

Kyllä lähes poikkeuksetta työn teettäminen urakoijalla on edullisempaa kuin omien koneiden käyttö ainakin nykyisillä taksoilla. Lisäksi koneen mukana tulee myös aina työtekijä kaupantekijäisinä tilalle, mikä lienee ihan tervetullut juttu kiireisinä aikoina. Isommat koneet maksavat nykyään niin tolkuttomasti, joten ei niitä yksinkeraisesti kannata joka tilan hankkia edes verotussyistä.

Olen ainakin viimeiset 10 vuotta ajanut Valtralla kesälaadulla(nykyään moottoripolttoöljyllä) ja ei ole ullut mitään ongelmia. Traktorit kylmässä konehallissa ja talvisin johdon päässä tunnin pari ennen käynnistystä. Lähes parikymmentä astetta kesälaatu sietää ja kylmemmillä ilmoilla minulla ei ole edes mitään pakkoa ajaa. Ja valtroissani on runkotankit, joten helpo noita on vaikka hieman esilämmittää, jos alkaa pelkäämään jämähtämistä.
Ei muutaman pakkaspäivän takia kannata talvilaatua toiseen farmaritankkiin ostaa ja kesäladun lämpöarvo on parempi, kuten taulukoista voidaan todeta.