Onko kellään painepesuri kaukana pesupaikasta, Olen miettinyt pesurin painepuolelle linjaa, jolloin voisi pitää pesuria vanhassa paikassa (ent karjakeittiö). Sopiva pesupaikka olisi n. 30m päässä. Millaista putkea pitäisi olla ,jotta linja kestäis väh 130 bar. Linja tulisi kesäkäyttöön ja se olisi voitava puhaltaa tyhjäksi.

Saatanpa ostaakin paripyörät ,ettei pinta painu, tai sitten kokeilen yhden kevään, näkyykö kasvussa jotain ongelmia, tai jäänkö kiinni. En kuitenkaan uskottele itselleni että komeilla paripyörillä on maan rakenteen kanssa jotain tekemistä.

Siis juuri niin, että suuri kantopinta auttaa, ettei tiivistä pintaa, mutta syvältä tiivistyy, oli kantopinta suuri tai pieni. Kuvittele että teet kuution laatikon metallista, ja jätät siihen jalan mentävän reijän alas. Pistät jalan sinne reikään ja sitten pannaan laatikko täyteen hienoa hiekkaa. Pannaan nyt 10t paino vaik 30* 30cm lätkälle siihen päälle. Sitten pannaan sama paino vaik 60*60cm lätkälle. Se pienempi lätkä tekee pintaan syvemmän jäljen mutta jalkaan sattuu saman verran.

Telaketjun ja pyörän vertaaminen on hiukan mutkikas juttu. Testeissä on todettu, että kun pannaan mitta-anturit syvälle maahan, ei juurikaan eroa onko 10T kuorma 0,5 neliön tassun päällä vai 1 neliön tassun päällä.
Syvällä vaikuttaa vain kokonaispainon vaikutus, koska maamassa ikäänkuin tasoittaa paineen. On selvää, että jos kuorma jakautuu todella suurelle alalle, tai useaan eri pisteeseen, niin tilanne muuttuu. Mikäli esim paripyörätraktori olisi neljän metrin raidevälillä ja paripyörän välivanne olisi myös 4m , niin tilanne olisi varmaan se että paino aidosti jakautuisi neljään pisteeseen, eikä maa enää tasoittaisi sitä.
 Telakonehan ei uppoa eikä pahasti tiivistä pintaa, mutta sen akselipainot ovat usein varsin suuret, joten kyllä telakoneella ajo vaikuttaa maan rakenteeseen ihan varmasti. Olen itse nähnyt tilanteen, kun telakoneella tehtiin salaojaa ja koneen tärinä näkyi vasta avatun n. metrin syvän salaojan seinämissä syvällä tapahtuvana jaksottaisena mullan varisemisena ja tärinänä, kun kone ajoi läheltä kaivantoa.
Käsittääkseni kumitela harvajakoisilla paininpyörillä voi olla parempi, mutta pyörien etäisyyshän ratkaisee, ja pyöräthän ne telakoneessakin painavat, on vain ketju välissä.

Tuo energiasäästölamppu on hyvä, mutta ledputket eivät jaa valoa kunnolla joten kannattaa pysyä loisteputkessa.

Kun tutkin käsitteitä Akselipaino ja Pintapaine, niin saan seuraavanlaisen käsityksen. Jos menet pienellä kalustolla ja hyvin kapeilla renkailla pellolle, niin saat jotain akuuttia aikaan, eli ei nouse oraat, jää vesipainaumia, tai jäät perräti kiinni pehmeään peltoon. Kuitenkaan mitään pitkäaikaista ja peruuttamatonta tuskin tapahtuu. Kun taas menet jättikoneella ja kahden metrin levyisillä renkailla, voit välttää akuutit seuraukset, mutta pitkäaikaisvaikutukset jäävät peltoon. "Suo siellä vetelä täällä".

Lueskelin vanhaa testiä maan tiivistymisetä. Siinä sanotaan että on kaksi tiivistävää tekijää, eli pintapaine ja Akselipaino. Akselipaino tiivistää maata syvällä ja sitä ei renkaiden levittäminen juuri vähennä. Elikä jos pyörään kohdistuu vaikkapa kolmen tonnin paino, niin se tuntuu syvällä (lähellä salaojasyvyyttä)aivan samalta painaako sen isompi vai pienempi tossu.
Liiallinen pintapaine taas aiheuttaisi tiivistymää aivan maan pintakerroksessa ja sen pitäisi näkyä kasvustossa tai painaumana yms häiriönä.
Asiasta saa sen käsityksen, että jos rengastus on liian kapea, on haitta nähtävissä viimeistään syksyllä. Maan rakenne kärsii nimenomaan akselipainosta, ja paripyörä vain lisää sitä oman painonsa verran. Akselipainon vähentäminen onnistuu vain keventämällä kalustoa, tai jakamalla kuorma useammalle kaukana toisistaan oleville akseleille.
Mitäs tähän sanotaan?

Miten pyöränvälijyrällä peruutetaan. Onko nostettava ylös vai seuraako se  maassa?

Ei tosiaan vielä Led pärjää tuossa käytössä loisteputkelle. Kohdevalona ja fikkareissa ledi on kyllä kirkas, mutta loisteputki on edelleen paras korjaamon yleisvalo. nykyiset energiansäästölamputkin ovat rullalle käärittyjä tai rypytettyjä loisteputkia.

Näimpä. Tuo 16,9/38 tosiaan käy tähän.Perusrenkaiden raideväli täytyy vielä miettiä, että voisko kaventaa. Ei kävis sitten pyörän laakerin päälle niin paljon. tuossa Perusrenkaassa on halkaisija 1678 ja joissain 16.9:ssä se on kolme senttiä enempi, että paras olis löytää sellaset 60%:st ni eivät jäis kantamaan.

Ok, en väitä vastaan, mutta miten lähelle lokasuojia varsinaiset pyörät uskaltaa laittaa. Leveyttä saisi hiukan järkevämmäksi nykyisestä 2,2m:stä, jos vanteet vaihtais puolelta toiselle (pyörimissuunta säilyttäen tietysti). Lokasuojiin on nyt n12cm väliä, ja tuon muutoksen jälkeen ehkä 6cm. Tuolla tempulla saisi leveyden pysymään jossain 3,1metrissä, mutta nykysäädöillä menee yli 3,2 :n .Onko vaara, että kura rikkoo lokarit? Onko haittaa kylvimelle jos koneen pyörät 5-7cm leveämmällä kuin työleveys.

Taloon tuli traktori MF5455 ja siinä on renkaina 540-65R38 ja edessä 440-65R28. Tässä nyt pohditaan riittäiskö kylvötyöhön tuollaiset pyörät näin keveälle (n4T) traktorille ilman paripyöriä?
 Kylvökone on Jukon HT3000. Renkaat on sen verran leveät, että 16.9R38 levittäisi traktorin reilusti yli kolmen metrin, mutta eivät kuitenkaan yli 600mm jota kai pidetään paripyörää korvaavana. Tuo kylvin ei vedossa kovin paljon anna painoa takapyörille, mutta päisteessä toki antaa.

Ei ole vielä ehditty kokeilla, mutta sain vinkkiä, että pultti kerrallaan pois ja kierre kuivaksi/puhtaaksi ja silikonitiivistettä kierteeseen ja takaisin. Epäily on, että pultin reijät on koneistettu liian syviksi ja öljykanavaan asti.

ON tuollainen Massikan 5455 mallia 2003 ja öljypohjan pulttien kautta on pientä öljyvuotoa. Pultin kanta märkä. Tässä mallissa pultti on aika pitkä ja menee lohkon puolelta näkymättömiin. Tiivisteen välistä ei vuoda mutta pultin kannoissa tippoja. Onko kellään kokemusta, että voisiko nuo tiivistää jotenkin.

Pitääkö noihin kyselyihin todella vastata? Turhaa työtä ja aikaa menee tuossakin . Maksaako Tike palkan näistä