Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Siis ei mitään karttoja lohkoista. Useimmiten ajetaan suoria ajolinjoja.Ajolinja annetaan opastimelle painamalla alkupisteeksi A ja loppupisteeksi B. Tämä tapahtuu siten että aloitetaan ajo pellon suoraa reunaa pitkin ja puomi sopivalla etäisyydellä ojasta, ja nyt sitten painetaan A. Kun on päästy lähelle toista päätä painetaan B.Ajolinjat piirtyvät nyt asetetun työleveyden välein. Työleveys on ennalta annettu yleensä hiukan alle ruiskun todellisen työleveyden. Mikäli jatketaan ajoa lohkon ympäri, Piirtyy lohkosta ruiskun levyinen ääriviiva , joka siis on samalla lohkon muoto. Ajolinjat ovat ohuina viivoina tässä kaiken päällä . Ajolinjoja pitkin voidaan sitten ajaa lohko edeten yleensä järjestyksessä toisesta reunasta toiseen.Periaatteessa voi ajaa muussakin järjestyksessä.Työn voi lopettaa lopeta painikkeesta ja jatkaa taas lopetuskohdasta kun ruisku on täytetty. Ruiskupuomi on myös ohjelmoitu opastimeen, samoin suuttimien määrä/ välimatka. Navigaattori näyttää ja antaa äänimerkin esim. kiilaa ajettaessa milloin suuttimia voi ottaa pois pelistä, samoin päässä , milloin puomi tulee ruiskutetulle alueelle. Lisäksi laitteelle annetaan puomin etäisyys antennista, jotta em toiminnot tulevat oikeaan kohtaan. Antenni kannattaa sijoittaa mahd. eteen, jolloin se liikkuu paremmin ohjauksen mukaan.
Silloin jos ajetaan maalaamalla, ei ajolinjoja ole, vaan laite maalaa sanan mukaisesti työleveyden mukaisen alueen. päällekkäinmeno näkyy tummana alueena. Vastaavasti hauki näkyy valkoisena. Reunoja voi ajaa maalaamalla ja joku pieni lohko.Mutta kuten sanottu yleensä ajolinjoja pitkin, koska silloin näyttöön tulee opastusnuolet senteillä.
Opastimeen jää sitten ajettu kuva ja pinta-ala, sekä päivämäärä/aika. lisäksi voi antaa lisätietoja.
Kun lähtee alkuun kannattaa otaa se lohkon suora sivu ja merkitä alussa piste A ja sitten loppupäässä B. nyt voi ajaa sitten rinkiä maalaamalla kierroksen tai kaksi. Tämän jälkeen voi siirtyä näihin suoriin ajolinjoihin. Mikäli maalatessa on mennyt päällekkäin, voi olla ettei ensimmäinen suora ajolinja onnistu peittävästi. Tällöin voi ajaa hiukan päälekkäin ja siirtää ajolinjan valitsemaasi kohtaan painikkeeta jossa lukee muistaakseni Gps ja ympyränuolet ympärillä. Pienen lohkon voi ajaa pelkästään maalaamallakin, mutta on se epätarkempaa, kuin suorat ajolinjat. Kylvöriveistähän ei sinänsä ole väliä, eikä siitä miten on kylvänyt.
Farm navikaattoria olen käyttänyt ja hyvin riittää ruiskutuksiin. Antennina on jontikan potta.
Näissä on käännös se tarkin paikka . Käännöksen aikana ei oiken tahdo löytää linjan aloituskohtaa. Sitten vielä se tekee käännöksen vaikeaksi, jos pitää seurata ettei puomi osu puskiinn tms paikkoihin. Suoralla ei kannata korjata ihan pieniä heittoja nopeasti, vaan vähitellen, jos virhettä alkaa tulla yli 30cm.
Kokeilin ajaa muutamasta lohkosta reunat kaksi kierrosta ympäri, ja se auttaa paljon. Ei tule kiire käännöksen kanssa, ja reunaesteet ei haittaa.
Mielestäni kannattaa ajaa kaksi kierrosta ympyrää, ainakin niillä lohkoilla jotka rajoittuu tiehen, tai reunoissa on esteitä. helpottaa hommaa kummasti.
Reunoja olen ajanut ihan maalaamalla, eikä haittaa jos menee vähän päällekkäinkin. Ajolinjan voi merkitä lohkon suoralta sivulta jo heti reunaa ajettaessa, tai ajamalla reunakierrosten jälkeen kylvörivin mukaan maalaten eka suoraa.
Se ei päde, että maatalouden sanktiot olisivat vain pidättäytymistä korvauksesta, koska ei ole toimittu ehtojen mukaan. Hyvin usein sanktiot ovat paljon kovempia, kuin se osuus toiminnasta, jota laiminlyönti edustaa.
Olen usein kuullut väitettävän, että esim. lisätoimenpiteiden tuet ovat vain korvausta viljelijälle aiheutuneista kuluista. Mielestäni tämäkin väite on väärä. kukaan ei valitsisi näitä lisätoimenpiteitä, mikäli ei siitä jotain hyvää jäisi.
Pohjimmiltaan kaikki tuet ovat tietyllä tavalla tulotukia, sehän on selvä. Näiden tukien ympärille on vain keksitty monenmoisia säädöksiä, joilla on tarkoitus parantaa ympäristön, eläinten hyvinvoinnin, tms asian tilaa. Osa näistä toimii paremmin osa huonommin.
Tietysti ympäristön suojelua pitää jossain muodossa olla. Herää kuitenkin kysymys, että olisiko reilumpaa maksaa maataloustuesta isompi osa ilman monimutkaisia suoritesääntöjä, jolloin byrokratiaakin voisi karsia.
Onko siemen peitattua? Jukon syöttökoneisto muuttuu tosi raskaaksi kuivapeittausaineella. Siemenen määrä vähenee jo peittausaineen tahmeuden takia, ja lisäksi peittausaine voi aiheuttaa rattaiden ylilyöntejä
Kiitos hyvästä ja seikkaperäisestä vastauksesta.
Viljelin kauan sitten, kun villitys oli aluillaan. En edes tarkkaan muista, kuin että satoa sain tosi vähän. En pystynyt toimittanmaan järkevää määrää, mutta Marttiinin leipomo osti silloin pikkusäkkeihin pakkaamani kuminat. Muistaakseni rikkoja oli lähes mahdoton torjua, ja kalusto tuoksui pitkään kuminalle. Toisaalta , ei tarvitse joka vuosi kylvää.
Kertokaas, jotka tosissaan viljelette. Kelpaako vilja jos kuivurissa on ollut kuminaa? Pysyykö rikat aisoissa? Millainen tuki?
Nyt askarreltiin koko suunnanvaihto uusiksi. Vaijerit pois, ja mekaaninen keppi oikealle puolelle. Saatiin erittäin hyvä tuntuma, ja lattiaan tarvittiin vain 13mm aukko 10mm puikolle. Puikkoa nostaa ja laskee L: mallinen vipu joka nivelöity L:n kulmapisteestä.
Suunnanvaihto on aika tahmea vaijerivedon takia. Joskus vahingossa menee puolittain päälle ja narahtaa. Myös vaihdekepin tuntuma on paljon huonompi kuin vanhassa 3009:ssä . Sanotaan että vaihteiden ja suunnanvaihdon käyttö vaatii normaalia enemmän huolellisuutta.
On tuollainen mekaanisella suunnanvaihtajalla oleva peli. Kun pikavaihde on D asennossa tulkee vaihteistosta melkoinen ulina, joka kuuluu aina kun vain kytkin on ylhäällä. hitaan pikavaihteen asennossa ääni hiljenee aika paljon. Onko tää ominaisuus vai vika
No eipä tuo niin hirmuisesti haittaa, mutta kyllä nykymaailmassa olettais, että kun menee hyttiin ja painaa nostolaitteet alas, niin ne sitten menee alas. En niinkään tarkoita sitä että pohdittaisiin millainen öljy on traktorissa tai onko painoa varren päässä tms. Siis kyllä suurin osa käyttää moniaste mineraaliöljyä traktorissa, ja sen pitäis riittää. On ihan selvä, ettei nykytraktoreiden suuret ulkopuolset tunkit laske kovinkaan herkästi pelkkien varsien painosta. Ongelma olisi kuitenkin teknisesti tosi helppo ratkaista. Eihän autossakaan moni sietäisi sitä että sähköpeilit tms toiminto ei pelaa pakkasilla. Siis, kun ostaa kalliin traktorin on lupa odottaa, että varret nousee, sekä laskee nappia painamalla eikä asiakkaan tarvitse ollenkaan pohtia öljyjä tai teknistä toteutustapaa.
SKN:lle sanoisin, että on kiva kun joku seuraa oikeen ristiin kaikkea sitä, mitä kukin kirjoitaa. Silti se mitä Tumen säädöistä sanoin on joka sanan osalta totta. Tume tyyppisen säädönkin saisi paremmaksi, jos tehdas olisi uhrannut metallisiin säätöpyöriin ja tarkkuuskierteeseen,kuten esim sorveissa on toleranssait. Tumella on ollut kauan käytössä muovinen säätöpyörä jossa on asteikko , ja sitten lukitusviiksi jossa on karkeampi asteikko. Säätöpyörä on lukittu akseliin tapilla ja tämä lukitus kuluu.Samoin koko jenka on enemmän tai vähemmän väljä.Monissa koneissa pystyy samalle viljalajikkeelle palaamaan aivan tarkasti jos välillä kylvää muuta. Tumessa ei ilman kiertokoetta pysty säätöön luottamaan lainkaan.
Tumen syötönsäätö on ihan hanurista. Aivan epätarkat muovirimpulapyörät. Jukossa ja Vm:ssä, samoin Rabidissa kunnollinen säätö
Tervehdys. Mulla on neljä traktoria ja kaikissa on samanlainen nostolaitevika:Eli, kun on kova pakkanen, ja konetta ei ole perässä, eivät varret laske kunnolla alas. Pitää välillä käydä oikein painamassa kun kärry pitäisi saada perään. Kesäisin vika häviää kaikista traktoreista. Viime talvena huomasin, että naapurin traktorissa oli aivan sama vika. siis vakavasti puhuen tiedän tasan tarkkaan mistä tuo johtuu, mutta ihmettelen etteivät valmistajat ratkaise tuota jollain pienellä apusylinterillä joka toimisi vain kun sormi on napilla , tms tavalla joka ei häiritse esim tunnustelua. Siis vika tuo jokatapauksessa on, ei ominaisuus.
Kun tulee sade mätänevät jyvät maassa, mikäli keskilämpötila on plus viiden korvissa, tai alle. Siis jyvä odottaa kyllä lämpimiä säitä kuivassa ja kylmässä, mutta sade ilman lämpöä tuhoaa sen.
