Se on hyvä että on sitten työtä, jota tehdä, kun on virkaheitto. Vaikka sanotaan nyt totuuden nimissä, että parempi on panna ensin muut pihalle. On meinaan niin että kyllä viljelijä ymmärtää paremmin viljelijää, kuin joku cityagrolooki

Voisiko joku porukasta viestittää tälle Orvolle, että ministerin tulee ehdottomasti lukea tätä saittia ja kirjautua myös tänne, että se on ollut maan tapa. Saisi sitten oikeaa tietoa päätösten tueksi, ja neuvoja tietysti.

Sanoisin puolittain yrittäjä. Maatalous on yritystoimintaa, mutta hyvin erillaisissa puitteissa, kuin muu yrittäminen. Ala on hyvin tiukasti säännelty. Millään muulla alalla ei ole samantapaista tukijärjestelmää, joka toimii osin tuotannon ohjauksen välineenä, osin eläinsuojelun, ympäristönsuojelun yms. välineenä. Mielestäni yksittäinen tilallinen on enemmän altavastaaja, niin tukitarkastuksissa, kuin muissakin asioissa. Kohtuuton sanktiointi ja kilpailua vääristävä tuki tekee viljelijästä paljon heikomman, kuin yrittäjät yleensä. Näiden syiden takia mun mielestä viljelijä kaipaisi kyllä tukea oman liiton, tai esim uusien vakuutustuotteiden kautta.

AY liike hyvässä ja pahassa
Kyllä Suomen Ay liike on pitänyt kiitettävästi työntekijän puolia. On sitten samalla kyllä osasyyllinen siihen, että olemme hinnoitelleet itsemme ulos kilpailusta. On myöskin kallista tuo liittoon kuuluminen. Muistan, kun aikoinaan ihmeteltiin parin työkaverin kanssa teknisten jäsenmaksua joskus vuosina 1 ja 2. Silloin selvisi, että suuri osa maksua koostui virkistys, ja koulutus, yms kuluista. Tiedustelimme, että voimmeko liittyä pelkkään teknisten työttömyyskassaaan, mutta silloin tuo ei vielä käynyt, miten lie nyt?
Kun vertaa edunvalvontaa esim MTK:ssa ja Metalliliitossa, niin ero on suuri.
Muistelen joskus muinoin, kun naisväki riitaantui Parake palkka-asioista työpaikalla, niin liiton lakimies soitti ja oli heti työntekijän asiaa ajamassa.

Eipä MTK juuri pysty viljelijää puollustamaan jos tulee vaikka riita tukiaioissa. Eikä juuri yleiskorotuksiakaan ole MTK:n avulla saatu.
Sitten on vielä liikuttavaa se yksituumaisuus, esim tukilakoissa, joissa liitot tukevat toisiansa. On vaan niin, että näille oikeille ammattiliitoille MTK ja sen jäsenet ovat myrkkyä.
Mitenkähän olisi jos esim kuljetusala menisi tukilakkoon paremman sianlihanhinnan puolesta.

Toivottavasti Orpo havahtuu karsimaan sitä porukkaa joka pyörii valtion palkalla maatalouden ympärillä. Samoin kuin sitä asetusten viidakkoa, joka tätä ammattia säätää.

Aivan oikea havainto Last Manilta. 250kb nopeuksilla ei modeemi enää piipittänyt, vaan taisi olla ISDN . Piipittäjät olivat vielä vanhempia ja hitaampia vehkeitä.
No kehitys on ollut sitäkin nopeampaa, joka oli jutun pointti. Miten nopeaa se on vaikka vuoteen 2020 mennessä.. näkee, ken elää.

Taisi olla 250Kb ensimmäinen piipittävä modeemi, joka mulla oli joskus 90luvun alussa. Silloin  olisi ehkä voinut kysyä:mihin tarvitaan 2Mb modeemia. Jokainen nettiä käyttänyt tietää, että tuskin tämä foorumikaan toimisi kunnolla tuolla 250Kb modeemilla. Kuituja pannaan varmaankin huomista, ei tätä päivää varten.Ehkä joku ihmettelee vuonna 2020, miten on voitu pärjätä 10Mb yhteydellä vuonna 2014. Kehitys kehittyy,eikö vaan Sepeteus.

Kyllä kaupunkilais perhe voi maksaa kännykällä laskunsa, mutta suuren maatilan käyttöön siitä ei ole.
Lisäksi tarvitaan pilvipalveluissa olevien ohjelmien käyttöön omat ohjelmansa.Visun/ Vipu palvelun käyttö, ja karttojen katselu/tulostus niin vipu kuin maamittaushallinnon sivuilta vaatii suurta näyttöä.Erillaiset karttakorjaukset vaativat suurta näyttöä. Netti ei edes toimi millään mokkulalla, esim meidän alueella (2g verkko9.Onneksi kuparilla saadaan 12M yhteys netiin.

Pitääkö maaseudulla olla palveluja, kun se tyhjenee? Pitääkö maaseudun muu infra olla hyvässä kunnossa kun maaseutu tyhjenee?

Ensimmäiseen kysymykseen on vastaus ei. Jos ei ole lapsia, ei tarvita kouluja, eikä kauppojakaan. Ei liioin posti, tai pankkipalveluja voi olla siellä, mistä väki on lähtenyt.

Jälkimmäimmäisen kysymyksen kohdalla on vastaus aivan toinen. Tiestö ja tietoliikenneyhteydet pitää olla hyvässä kunnossa, sehän on sanomatta selvää.

Kun ennen aikaan maalla oli paljon väkeä, saivat kaikki sieltä ruokansa ja piti olla palveluja, sekä muu infra kuten tiet. Nyt kun siellä on vain muutama suuri maatila, saadaan sieltä ruokaa kuten ennenkin, vaikka työhön osallistuukin vähemmän ihmisiä.
Nyt korostuu nimenomaan teiden kunto ja tietoliikenneyhteyksien kunto, maalla ajaa yhä suuremmat rekat. Tiloilla pitää myös olla kunnolliset tietoliikenneyhteydet, hoidetaanhan jo rahaliikennekin netissä.
Tämä asia on paljon paremmin Ruotsissa, ainakin jos katsoo teitä. Tiet ovat hyvässä kunnossa ja päällystettyjä.

Mua on kaikenaikaa häirinnyt se, että sekoitetaan palvelut ja perusinfra. Ensimmäistä pitää karsia ja jälkimmäistä parantaa. Vaikka kaikki maajussit asuisivat taajamissa, pitää maaseudun tiestöä parantaa, ja tietoliikenneyhteyksiä myös. Pitää ymmärtää, että ne ovat tuotannon, ei ihmisten vuoksi.

Käyttekö todella joka vuosi sammuttimien kanssa tarkastuksessa. Näinhän laki ja vakuutusyhtiöt vaatii.Taas tuli kerättyä sammuttimet kasaan, puolenkymmentä ja huomenna Salon Agrin tarkastukseen. Onkohan edes ilmainen, lehdessä luki vaan että sammuttimien tarkastuspäivä ja Lähitapiola paikalla.
Ihan tyhmää puuhaa tehdä joka vuosi. Omatarkastus olisi aivan riittävä, kuminuijaa kylkeen ja sammutin selälleen, jolloin kuuluu jos jauho valuu. Eikö joku pystyis tekeen sammuttimen, jossa joka kolmas vuosi ois riittävä tarkastusväli?

Ainakin Kasi ruiskuun saa juuri tuon tapaiset jo tehtaalta. Niitä ei yleensä laiteta,(eikä pidä laittaa) ihan päähän, vaan reilu metri päästä. Kasissa taittuu esteeseen ajettaessa sellainen reilu metrin osa puomia, jonka jälkeen tuo jousi on asennettu. Ei yleensä ota kiinni puskiin, koska ei tosiaan ole päässä. Harvoin tapaa maahan, ja yleensä tosi kevyesti.

Nyt on EKP suunnitellut laskevansa korkotason alle nollan, eli talletuksesta joutuu pankille  maksamaan. Vieläkö nykyaikana toiminta ilman pankin asiakkuutta onnistuisi. Muistan vielä hämärästi yhden vanhan työmiehen, joka otti palkkansa aina käteisenä sahan konttorista. Sähkölaitokselle hän maksoi suoraan sähkölaskun, ja  muutoinkin osti kaikki rahalla,ja piti rahat kotona. Voikohan sikatilin, viljatilin yms tiliykset saada vielä käteisenä. Siis jos ilmoittaapi ettei tilinumeroa ole ollenkaan.
No taitaapi olla mahdotonta. Verkkopankki pitää olla, ja siellä fyrkkaa josta laskut hoidetaan.
Toimiikohan sellainen välimuoto, että verkkopankissa aina mahd pieni saldo ja suuremmat summat kotona, jos niitä joskus sattuu olemaan.
Miten lienee velkojen koron kanssa? Luin, että pankit alkavat kovasti tarjota velkoja, mikäli joutuvat maksamaan EKP:lle rahoistaan. Saakohan lainan sitten nollakorolla, ja siihen vain pankin marginaali 0,5 tai sinnepäin.
Voihan ajatella, että, jos pankki on hätää kärsimässä ja maksaa EKP:lle esim 2 prosenttia talletuksista, niin sen kandee jopa maksaa lainanottajalle esim prosentti lainasta. Siihen kun lätkäistään pankin marginaali 0,5 niin asiakas saa lainan kyytipojaksi 0,5% tuoton.

Mulla on tuo jontikan keltavihreä potta ja yleensä DOP on 1,1-1,2. ei juuri koskaan yli tuon. Voit myös soittaa myyjälle.ainakin itse sain asiallista palvelua.

Voisit kokeilla ajaa vaikka niitettyä heinäpeltoa ihan kokeeksi ja laita työleveys vaik 5m. Laita suoran ajoilinjan opastus ja katso pelaako suuntanuolet, sekä seuraa mitä DOP näyttää. pistä A ja B asetuksella suora ajolinja reunasta ja aja tarkasti opastuksen mukaan. Jos peltoon ei jää näkyviä jälkiä, ota harppi mukaan ja pysähdy välillä linjassa ollen, sekä mittaa reunasta paljonko olet siirtynyt. Ainakin 15m ruiskulla menee mulla 14,75 jonka olen asettanut, sanotaan +-40cm tarkkuudella ,kun mittaa vasemmasta pyörästä vasempaan pyörään.

Mitä lukemaa sulla näyttää tuo DOP arvo? Tuli mieleen että oliko sulla imupainevaunua ajaessa koko ajan opastus päällä. Hauki voi jäädä myös sillai että on painettu välillä lopeta. Hiukan oudolta vaikuttaa. olen mitannut ruiskutusjälkien väliä, ja ovat kyllä ihan kohdillaan