Anttikuivurin omistajat. Jos teillä on Antti, jossa on syöttölaitteen portaaton invertterisäätö,NIIN TEHKÄÄPÄ PIKKUINEN TESTI. Pistäkää kuivurin elevaattori pyörimään ja lukekaa mikä on poistoilman lämpö. Siis ei mikään kuivaustilanne, vaan vaikka tyhjä kuivuri, tai sitten viljan kanssa. Pankaa tuo poistoilman lämpö tarkkaan muistiin (esim 21,1). Käynnistäkää syöttölaite ja katsokaa nyt poistoilman lämpöä. Itselläni on kaksi Anttia ja molemmissa tuo lukema nousee syöttölaitteella 2-3 astetta, miten teillä?

Aika paljon kyttäämistä ja virittämistä toi termostaatilla katkaisu vaatii, Viljan laatu varmaan vaikuttaa asiaan. Olen eka erien jälkeen antanut termostaatin hoitaa pysäytyksen , ja useimmiten se menee kohdilleen, mutta ensimmäiset erät pitää viritellä. Mun mielestä termostaatilla katkaisu onnistuu silloin , jos se on säädetty hiukan ylikuivalle, esim 12,5. Mikäli yrittää päästä välille 13-14 alkaa olla termostaatti liian epätarkka. Ulkoilman lämpö ei termostaattiin sinänsä vaikuta, mutta kuivatuslämpö pitäis olla suht tarkkaan aina sama. itsellä on jostain syystä käynyt niin, että vuosien saatossa tuo katkaisulämpö on noussut. Katselin vanhoja  muistiinpanoja joissa oli 38-39, mutta nykyisin ei alle 40 toimi, mikä lienee syynä. Tässä asiassa on sellainenkin ihmeellisyys, että Antin kuivureissa, joissa on syöttölaitteen säätö invertterillä ovat poistolämpötilat asteesta kahteen korkeampia, kuin ilman invertteriä olevassa samassa kuivurissa. 

Eri kuivurit tuskin on vertailtavissa, mutta olis kiva tietää mikä teillä on kuivauslämpötila, ja termostaatin katkaisuarvo. Mulla on Antissa tän vuoden ohralla 75C ja 41,2C.

Eikös moottorin lämpö pidäkin olla yli 80. Mun muistaakseni ohjekirjassa lukee, että lämpöjen pitää pysyä välillä 80-100C. Ainakin mulla lämmöt puinnin aikana on n.90C .

Sampo 2065  vm2007, aj 570h

Onko kukaan mitannu hehtopainoja. Ohrat vaikuttaa vähän köykäsille

4,5ha Wolmaria puitu ja 360 hl  saatu . Hehtopaino vaatimaton 65. Satoa tuli silti tuo 5t/ha. Taitaa kuivuudesta nuo hehtopainot kärsiä. Millaisia hehtopainoja muilla?

Mitekä voi torjua hukkista pesäkekäsittelynä? Aina pitää ruiskuttaa koko lohko ainakin mun käsittääkseni. Eihän ruiskutusvaiheessa tiedä, missä hukkis on. Maassa olevat siemenet liikkuvat koneiden mukana. Ainakin Tos siementä kylvettäessä on mahdoton luottaa siemenen puhtauteen, jos tilalla on hukkista. Siis siemen ei ole välttämättä puhdasta, vaikka se olisi puitu täysin hukkakauravapaasta lohkosta. Itse en uskalla jättää ruiskuttamatta kuin ne lohkot jotka on vuosi sitten todettu puhtaiksi, ja joihin on ostettu sertifioitu siemen.

Aikainen ohra kuivuu pystyyn. Jatkuvat helteet näyttää valmistsaneen pääsadon, mutta jyvä jää pieneksi. Katselin Wolmaria, ja varmaan viikon päästä sais puida, jos ilmoja riittää. Jyvät ovat pieniä, melkein kahuja.Saattaa käydä sama myöhäisemmillekin lajikkeille, ellei pian tule vettä.

Tuli kylvettyä Wolmaria, joka tuntuu valmistuvan hyvää vauhtia: Mutta kun tutkin tarkemmin on siellä seassa lyhyempää, ja vihreää tavaraa paljon. Pääsato on jo taikina-asteella, mutta nuo jälkiversot maitoasteella. Täytynee vaan odottaa niin pitkään, kunnes vihreetkin valmistuu, senverran paljon tota jälkiversontaa on.

Aktiivivijelijöistä voisi mielestäni kuitenkin jättää pois valtion, kaupungit, ja kunnat. Myös sellaiset yhtiöt joissa em. tahot ovat mukana.

Kyllähän moni yritys voisi harjoittaa maataloutta hyvällä menestyksellä. Mun mielestä tuet pitäisi kuitenkin maksaa vain niille viljelijöille, tai viljelijöiden yhtiöille, joiden pääbisnes on maatalous. No miten tuo rajattaisiin, ja miten se tarkasti määriteltäisiin, vaatisi lisää funtsausta.

Eiköhän tuo pystyttäisi rajaamaan jotenkin, jos tahtoa olisi.

Eikö 2015 lopu tuet mm. urheiluseuroilta? Oisko muita tuensaajija, (esim. Vapo)  joita ei voi viljelijöiksi katsoa.

Hänen sydäntä lähellä on kuulemma ympäristöasiat , kalastus, ja ruoka ja sen terveellisyys, ja sillai