Käyttääkö mikään opastin Glonasin sateliitteja joko yhdessä Gps:n kanssa tai pelkästään. Sain sellaista asiantuntijatietoa Geodeettisen laitoksen tutkijalta, että tällä venäjän Glonasjärjestelmällä saisi Suomessa Gps:ää tarkemman paikannuksen jo luonnostaan, ja vielä paremman, jos käyttäisi samaan aikaan Gps:ää ja Glonasta.Näillä kahdella voisi yht aikaa käytettynä päästä alle puolen metrin jo ilman tarkennussignaaliakain. Sitten kun tuohon tulisi vielä Egnos paranisi tarkennus muutamaan senttiin.Egnos signaalissa on kuulemma myös tuon matalalla olevan sateliitin lisäksi ongelmana se, että pohjoismaissa pitäisi olla lisää yksi maa-asema, kun nyt on Suomessa yksi ja Norjassa yksi, niin kolmatta pyytää.Näillä maa-asemilla otetaan vastaan Egnos signaalia ja ja ne lähettävät takaisin sateliitille korjaustietoa jonosfäärin kulloinkin  aiheuttamasta vääristymästä. Tämä pitäisi pystyä tekemään tavallaan kolmiomittauksena.

Kuka tietää näistä tarkennus signaaleista. Maksullisia on tarjolla, kuten täällä on mainittu. Mutta eikö vuoden 2010 aikana tullut esim Egnos joka on ymmärtääkseni maksuton. Perus GPS ei pysty kovinkaan tarkkaan, vaan tarvitaan tarkennussignaali, mutta käsittääkseni niitä on nykyisin myös maksuttomia.

Mihin hintaan tuon Trimblen 250 saa. Itse haen vaahtomerkkarin korvaajaa, enkä automaattiohjausta edes harkitse. Lohkojen sulkemisen automatisopinnin olen kans meinannut vielä unohtaa, koska mitä enemmän sähköistä toimintaa sen vikaherkempi on systeemi. Tietysti suljettavien lohkojen näyttö olisi hyvä, niin sen osaisi hoitaa manuaalisesti.
Mojo Mini taitaa olla maalaavista halvin, vaiko saako muita alle tonnin Alv 0.

Oliskohan ledinäyttö ja maalaus hyvä yhdessä. näin mielestäni on Mini Mojossa.Mini Mojo on halpaan hintaluokkaan lukeutuva laite jonka näyttö on melko pieni 4,3tuumaa (vähän yli 10cm). Tuskimpa laitteella voi esim taltioida ajettuja lohkoja jne. mutta kun etsin edullista laitetta elektroniseksi vaahtomerkkariksi, olettaisin tuon toimivan, koska se käyttää egnoss korjaussignaalia, kuten kalliimmatkin.Eikö muuten noissa maalaavissa laitteissa ole hiusviiva ja nuoli helpottamassa ohjaamista, joten tuskin ne paljoa led näytöstä tarkkuudessa häviää. Olisiko kamerakuvasta apua jos saisi näytölle.

Onko jollain kokemusta Leican Mojo Mini opastimesta?Tarkkuus, käytön helppous ja kaikki muutkin kommentit kiinnostaa?

niin perheviljelmä tosiaan on paras malli kestämään suhdannevaihteluja.
Palkkatyövoima joustaa huonosti ja aina viiveellä. palkanmaksua kun ei voi katkaista vaikka työtä ei enää olisi. Lomautus ja irtisanominenkin aiheuttaa vanhan työntekijän kohdalla suuria kustannuksia. Se on selvä että jos firman sisääntuleva kassavirta ehtyy otetaan se perheviljelmällä selkänahasta, mutta mikäli sinulla on vieraita työntekijöitä ei se selkänahka enää riitä, vaan sinä maksat palkkasaatavat, lomakorvaukset, sivukulut ja lisäksi olet mitoittanut tilan toiminnan siihen mittakaavaan, että tuon työntekijän työ pitäisi jonkun tehdä silloinkin kun se tuottaa persnettoa ja olisi henkilö pantava pihalle.
Ei liene mikään salaisuus se, että pahimpien aikojen yli on perheviljelmillä aina pärjätty hyvin pienellä työtulolla, tai peräti tappiolla. Usein vielä toinen puoliso tuo rahaa tilan ulkopuolelta. sitä ei ulkopuolinen työntekijä tee. sanot että tässähän ei ole mitään järkeä. Minäs sanon , on siinä jos valo näkyy tunnelin päässä ja homma taas vuoden päästä kannattaa.

Mitä tulee vapaakauppaan, on selvä, että sellaisia tuotteita joita ko alueella ei kasva on egolokisesti järkevää tuoda, mutta jos valtioiden ilmastotavoitteet kehittyvät siihen malliin kun näyttää (hiilidiiidipäästöihin todella puututaan ja on pakkokin puuttua) on aivan selvää että vapaakauppaan sellaisena kuin se nyt on on puututtava. On ihan turha höpistä logistiikasta tms kaupan ja teollisuuden toimintamalleista. On myös syytä muistaa, että kaikki kuljetus perustuu sellaiseen tuotteeseen, jonka nimi on öljy.Vaikka sen hinta nyt onkin alhaalla siitä on joidenkin vuosien päästä huutava pula, eikä mitään sen tilalle ole todellisuudessa keksitty.

On aivan perusteltua uskoa, että tulevaisuuden rakennekehitys hiukan pidemmällä juoksulla johtaa aivan erillaisiin maatiloihin mitä nyt kuvittelmme.Saattaa käydä niin että esim Puolalainen pientila on lähempänä sitä mallia.Pakkaa sekoittaa myös se, että tuleeko luomusta oikeasti sellainen artikkeli jota aletaan vaatia. Ts jos perinteiset maito, liha ja vilja eivät enää kelpaa markkinoille.
Mikäli kuppia kääntää oikein kunnolla voi myös käydä niinkin, että kemiallisen lannoitteen hinta esim viisinkertaistuu ja perinteinen vilja maito yms nousee tuotantokustannuksissa reippaasti luomun ylitse.Mitäs sitten tehdään. No sanot että luomu ei tule koskaan ruokkimaan kaikkia ja se on kyllä totta. Voi kuitenkin käydä niin että keinolannoitteet käytetään suurten satotasojen alueella ja tuo ruoka viedään köyhiin maihi. Rikas pohjoinen keskittyy tuottamaan puhdasta ja egolookista ruokaa, eikä sen tuottamiseen saa ehkä enää käyttää saastuttavia polttomoottoreita vaan lähinnä kauramoottoria. 
Edellinen vaan siksi että rakennekehitykselle tullaan asettamaan varmasti hyvin monenlaisia jopa ristiinmeneviä tavoitteita. tuskimpa kukaan meistä tietää millainen on tilarakenne täällä esim 50v päästä

Rakennekehitys on väärin ymmärretty termi.Sillä ei suinkaan tarkoiteta,että tilakoko tulee olla mahdollisimman suuri.Ennemminkin se tarkoittaa maataloustuotantoa kehittynenin menetelmin ja tekniikalla jossa panoksia ei tuhlata.Oikeastaan voidaan ajatella että valmiiseen tuotteeseen on sidottu mahdollisimman vähän energiaa ja työtä.Samalla myös kulutetaan mahdollismman vähän ympäristöä. Esimekiksi neuvostoajan kolhoosit eivät kelpaa tehokkaan ja kehittyneen tilan malleiksi vaikka koko sitä edellyttäisikin.
Meillä on lähdetty turhankin vahvasti EU:n hehkuttaman suuren tilakoon perään, sillä Suomi ei pysty kilpailemaan maailmanmarkkinoilla bulkkituottein.
Meille sopii parhaiten perheviljelmämalli, joka kestää laskukausina paljon paremmin, kuin sellainen malli jossa pitää ulkopuolisille maksaa palkkaa sivukuluin.Meidän pitäisi myös välttää jättiyksiköiden aiheuttamaa ylituotantoa, joka johtaa aina vaikeuksiin.
EU alueella rakennekehityksen hyödyt ovat menneet viimeaikoina tavallaan hukkaan, koska tuotteiden vapaa liikkuvuus sitoo niihin niin paljon lisäenergiaa, ettei niistä ole tullut egologisempia vaan jopa luomutuotanto syö luontoa merkittävästi.
Tästä johtuen voikin todeta, että 60 luvun maatalous oli egolokisempaa kuin nykyisin vaikkakin maatiloilla tuotanto on tehostunut.Tästä johtuen koko elintarviketuotannon rakennekehitys on ollut osin miinusmerkkistä.
Vasta kun lähiruoka periaate toteutuu kunnolla, voidaan saavuttaa todellisia hyötyjä rakennekehityksestä.
Paras malli voisikin olla yhdistelmä uutta ja vanhaa. Uudet menetelmät ja jonkinasteinen (säädeltävä)tuontisuoja EU maiden välillä