Lainaus käyttäjältä: luomuviljelijä - 19.06.18 - klo:09:47

Lainaus käyttäjältä: navettapiika - 17.06.18 - klo:07:14

Lainaus käyttäjältä: Maakalle - 16.06.18 - klo:23:41

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 16.06.18 - klo:20:07

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 16.06.18 - klo:19:38

Kyllä nyt on sellaiset ajat menossa, että valittaminen on kohtuullista ja sallittua. Kollega urakoi rehuntekoa ja näkemys on sesongin tässä vaiheessa, että 30% normisadosta. Kova kysyntä on kaikenlaisilla kesanto ja höpöheinillä, kaikki kerätään, mitä irti saadaan. Ei noista lannoittamattomista höpöistä kyllä kerry sitten sitäkään vähää, mutta yritetään. Toinen kollega tosiaan varautuu pahimpaan ja on iso tilaus leseistä juurikastehtaalta. Saa nähdä tuleeko sieltäkään mitään, kun on kuulemma kolminkertaisesti jo varattu se tuotanto, mikä sieltä on jaettavissa.

Onko pystyheinällä minkäänlaiset markkinat nykyään, kun itsellä ei ole korjuukalustoa, nurin kyllä saan. Korjattuna olisi helpompi alkaa kyntäskellä syysrapsille. Vai murskataanko lannoitteeksi vaan.

-SS-

Voi niistä jonkun kympin saada hehtaarilta, jos satoakin tarjolla ja lohko johon koneet mahtuvat.

Kyllä niitä on tarjolla niin paljon ilmaiseksikin, ettei enää kannata korsista kymppiäkään maksaa hehtaarilta, tai sitten pitää  olla jo tanakkaa apilaa. Lopetettiin maksaminen, kun alkoi tulla ylitarjontaa ja koko kesän olisi saanut paalia vääntää.

Maksaako joku oikeasti hömppäheinien korjaamisesta?

Mulla on ollu tapana laskuttaa jos teen töitä toisten pelloilla.

Laskuttaisitko siitäkin jos menisit vaikka nostamaan jonkun perunat omaan laariisi?

Jos korjuukustannus on suurempi kuin sadon arvo niinku hömppäheinällä niin kyllä.

Täälläpäin hömppäheinät on yleensä tilan huonoimmilla lohkoilla ja satotaso luokkaa 1200kg ka/ha.

Lainaus käyttäjältä: Maakalle - 16.06.18 - klo:23:41

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 16.06.18 - klo:20:07

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 16.06.18 - klo:19:38

Kyllä nyt on sellaiset ajat menossa, että valittaminen on kohtuullista ja sallittua. Kollega urakoi rehuntekoa ja näkemys on sesongin tässä vaiheessa, että 30% normisadosta. Kova kysyntä on kaikenlaisilla kesanto ja höpöheinillä, kaikki kerätään, mitä irti saadaan. Ei noista lannoittamattomista höpöistä kyllä kerry sitten sitäkään vähää, mutta yritetään. Toinen kollega tosiaan varautuu pahimpaan ja on iso tilaus leseistä juurikastehtaalta. Saa nähdä tuleeko sieltäkään mitään, kun on kuulemma kolminkertaisesti jo varattu se tuotanto, mikä sieltä on jaettavissa.

Onko pystyheinällä minkäänlaiset markkinat nykyään, kun itsellä ei ole korjuukalustoa, nurin kyllä saan. Korjattuna olisi helpompi alkaa kyntäskellä syysrapsille. Vai murskataanko lannoitteeksi vaan.

-SS-

Voi niistä jonkun kympin saada hehtaarilta, jos satoakin tarjolla ja lohko johon koneet mahtuvat.

Kyllä niitä on tarjolla niin paljon ilmaiseksikin, ettei enää kannata korsista kymppiäkään maksaa hehtaarilta, tai sitten pitää  olla jo tanakkaa apilaa. Lopetettiin maksaminen, kun alkoi tulla ylitarjontaa ja koko kesän olisi saanut paalia vääntää.

Maksaako joku oikeasti hömppäheinien korjaamisesta?

Mulla on ollu tapana laskuttaa jos teen töitä toisten pelloilla.

 Jos tuotanto ei ole kunnossa ja toivotaan että kyllä ne luvut paranee uusien seinien ja robotin ansiosta. Tuloksen tekeminen onnistuu pienelläkin karjalla kun rakennukset on maksettu

Onhan tämä valitus maidon hinnasta ollut hiukan ylimitoitettua. Se on kanssa hieman koomista, että vaaditaan kuluttajan ostamaan kotimaista ja on tehty juuri iso navettainvestointi jossa iso osa materiaaleista on ulkomailla valnistettu ja samalla pihassa on ulkomaisia työkoneita, eikö?

Eikä unohdeta venäläistä typpeä ja polttoöljyä, mistälie tullutta valkuaisrehua, ukrainalaista työntekijää,
jääkaapista löytyviä saku-tölkkejä ja samalta tallinnan reissulta tuotua kirvelyä pissatessa. Nojoo, kaikkea ei vaan saa suomesta.

Eilen niitetty ensimmäiset 12 ha. Aika surkea karho. Olis saanu vielä kasvaakin mut lupailee vettä viikonloppuun ja ens viikolle ni kai jostain pitää alottaa

Lainaus käyttäjältä: navettapiika - 31.05.17 - klo:06:50

Kuinkahan moni viljelijä pääsee oikeasti terveenä ja hyväkuntoisena eläkkeelle? Tuo kuulostaa melkoisen absurdilta ajatukselta..

Kannattais vähän miettiä eikä vaan pilata omaa terveyttään.

Aika helpostikkin maatilallinen voi jäädä terveenä 50 vuotiaana eläkkeelle. Ostelee peltoa jonka makselee pois aikoinaan ja vuokraa eteenpäin sit kun ei enää kiinnosta. Tai laittaa eläimet pois kun ei jaksa enään niitä hoitaa.

Pellon tuotto on keskimäärin 3-4%, aika nuorena saat peltokaupat tehdä että pääset niiden tuotoilla eläkettä nauttimaan. Peltokaupat on tähän asti ollu kannattavia ainoastaan pellon hinnannousun vuoksi. Jää nähtäväksi jatkuuko sama meno...

Itse en usko enää yhteenkään suunnittelijaan. Parempi kun kysyy suoraan tarjoukset. Termaterin hinta tais olla 72 euroa jos ei luota kantavan pellin varaan rakennettuun kattoon. Nämä hinnat ei muuten sisällä valoharjaa eikä hormeja.

Mutta niinkuin itse sanoit on vissi ero onko velkaa 300 000 enemmän.

Rungossa varmasti tuleekin säästöä jos rakennus on noin kapea.

Kolminivelkehät on muuten perustusten takia kallis, vetotangot teettää paljon työtä varsinkin louhokselle rakennettaessa ja hankaloittaa viemäröintiä

Kalusteineen ja koneineen navettaneliönhinta
 on 800 €, tästä noin 400 €/neliö tulee maksamaan mm. ruokintapöydät ja kalustamaton alue. Tämä lähde on siis Valion pihattokurssilta sekä suunnittelijalta. Eiköhän ne todelliset kustannusarviot ja laskelmat lopulta näytä, mutta 100 € neliö on kyllä pelkkä vitsi! Toki voihan sitä uskotella itselleen että kuinka halpaa rakentaminen on, mutta uskon että ne jotka ovat viime aikoina sen tehneet, ajattelevat nyt toisin. On vissi ero onko velkaa esim. 300 000 € vähemmän tänä päivänä. Sehän on hyvä kun rahoittajia on löytynyt kalliimmillekin hankkeille, mutta jokaisen pitäisi myös elää sen velan kanssa. Toki lopulliseen hintaan vaikuttaa moni muu asia, eikä niinkään ruokintaratkaisut pelkästään. Esimerkiksi rakennuspaikan valinta vaikuttaa olevan yksi aika iso lopulliseen kustannukseen vaikuttava asia.

Tyyppinavettahanke laskelmissa pihaton pystyy halvimmillaan rakentamaan 660 € neliö kun hankitaan käytetty robotti, tilasäiliö on vuokrattu meijeriltä, kaikki hankinnat on tarkkaan kilpailutettu ja erityisesti maanrakennustyöt ovat edulliset. Lisäksi tyyppipihatossa lehmäpaikkoja oli vain 62, ei sisältänyt lainkaan vasikka eikä muita nuorkarjatiloja. Lisäksi laskelmissa oli mukana 1800 kuution lietesäiliö, mutta ei laakasiiloja. Muoks. tyyppinavetan ruokintaratkaisuksi oli valittu visiiriseinä, lannanpoistomenetelmäksi oli valittu avokourut raapoilla. 

Todellisuudessa toteutuneet navettahankkeet ovat maksaneet 800-1000 € neliö. Tästä oli juttua Pellervossa (?).

Tossa 100-200 hinnassa oli tarkotus vertailla visiirin ja leveän pöydän kustannuksia.

800-1000 euroa/neliö sisältää sitten suunnittelun, luvat, lvis-työt, sosiaalitilat, lypsy-,ruokinta- ja lannanpoistolaitteet, vesi- ja sähköliittymän, lantalan ym. Nämä kustannukset ei juuri muutu oli sitten visiiri tai leveä pöytä.

Eristetty lohjan teollisuuskatto 53 euroa, lattia max 30 euroa ja laten kolminivelkehät 50 euroa / neliö ja kaikki asennettuna. Pohjatyöt tulee visiiriversiossa leveetä pöytää kalliimmaksi kun rakennuksen reunoilla pitää olla kova pohja. Pohjatöille on muutenkin vaikea laskea tarkkaa hintaa. Ruokintaesteet on samat kummassakin.
Katon ja lattian neliöhinnat ei muutu vaikka rakennus olisi leveämpi

Mutta...

Visiirinavetan runko maksaa leveän pöydän navettaa enemmän johtuen visiirin vaatimista palkeista.

Lisäksi rungon hinta neliötä kohden laskee kun rakennuksen leveyttä kasvatetaan vaikka 22 metristä 26 metriin.

72 metriä hydraulista visiiriä olis maksanu 3 vuotta sitten 28000 € sis alv.

Eli visiirin ja leveän pöydän hintaero on aika lähellä nollaa.

Juu 100-200€ on nämä "tyhjät" neliöt. Ei robottien ja muiden laitteiden kustannuksia kannata ruokintapöydän hintaan laskea. Käytännössä moottoroitu visiiri ei säästä kustannuksia yhtään leveään pöytään verrattuna. Rakennuksesta vaan saa toimivamman kun ei tarvitse jakaa tilaa kahteen osaan.

Moottoroitu visiiri on turha. 2-3mm paksu muoviverho ajaa saman asian ja hinta 10% pellonpajan visiiristä. Käytettyä lantakonetta en ostais ikinä. Lantakoneen käyttöikä on aika lyhyt. Nuorkarjan lannanpoisto onnistuu traktorillakin.

1200 neliötä. Hinta n. 600 000 + ~100 000 omaa työtä. Käytetty asema,  visiiri, ei mitään turhaa, väljät eläintilat, muut tilat vähän turhankin ahtaat.

Joo meidän tapauksessa sijainti on tärkeä kun tuote ei säily pitkään. Kypsytetyillä juustoilla ja jäätelöllä ei niinkään.

Olisko vanhat betoniritilät hyvä? Salaojasoraa rakoihin, tekee hyvää sorkille.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 29.03.17 - klo:18:52

Tuohan on hienoa. Työllisyys paranee ja tuottajat pärjäävät paremmin.

Kuusamon Juusto ja Osuusmeijeri ponnistelevat vaikeuksista valoon

-SS-

Pienet juustolat lopettaa tällä hetkellä,syy heikko kannattavuus.

Meidän juustolan kannattavuus ainakin on parempi kuin koskaan. Halpa raaka-aine ja lähiruuan kysyntä kova. Ei tarvi edes markkinoida

Taas näitä "älkää tehkö niinkuin minä teen vaan tehkää niinkuin minä sanon". Miksei antti-x sitten ala luomutuottajaksi vaan jatkaa omaa puuhasteluaan?

 Proagrian tilastojen mukaan pohjosessa tuotantokustannukset ei juurikaan ole etelää korkeampia. Rahdit etelään tietysti lisää kustannuksia. Nurmen satotasotkin on varmaan oulun korkeudelle asti esim. Lounais-suomea korkeammat.