Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Isompi alaseula, tuuli täysille. Tuulen suunta tarkasti. Itse sain ohjeen sampo 2055 lisätä lovi 2 ja 3 loven väliin. Seulaston jatkeesta voi teipata joka toisen rivin kiinni vaikka ilmastointiteipillä. Siten sai vihdoin riittävän paineen yläseulan alle erittäin kostean roskaista rypsiä puidessa, eikä rajaisia enää tullut niin, että olisi aiheuttanut enempää ongelmia. Säiliöön tuli puhdasta ja puintitappiot olivat olemattomia. Toimii varmaankin viljallakin. Sampo kaipaisi lisää tehoa puhaltimeen, kun tuuli on suunnilleen täysillä aina. Miltei kaikilla viljoillakin. Kaurallakin vähän yläseulaa suurentamalla sai pitää tuulen täysillä.
Sampon puhallinvariaattori on jokseenkin kelvoton tekele. Parempi olisi hitsata muutinpyörät yhteen ja kääntää ne sitten piensiementen puintiin ja vetopyörä suuremmaksi. Koskee myös uudempia malleja.
Minkälainen puintiväli? Pitäs olla aika kireellä, että seuloille menee irtonaista tavaraa. Tuuli asteikon ylärajalla, voi nostaa hiukan ylikin, jos moska on painavaa. Ruumenseulaa voi vääntää hiukan kiinnipäin, josko päästää liikaa tavaraa läpi. Myös ajonopeus tulisi olla reipas. Jos märkää lakoa, niin seulat vajaalla kuormituksella ja tulee läpi.
SASsin ohje oli välttää irtipuintia, ei tukkeudu seulat ei.
hullu juttu, mutta seulat ei tukeudu jyvistä, vaan roskista, kun pitää puintikelan ahtaalla. Väljemmillä asetuksella olki ei mene rikki ja se menee kaikki kolhimille. Yleensäkin luulen, että kostealla puidessa pöydältä tavara ei kulje tasaisena mattona tähkät edellä kelalle, mikä aiheuttaa roskaa rajaisille.
Dieselmoottoripakokaasut sisältävät typen oksideja (NOx) yleensä verrattain paljon, koska dieselmoottorin palamistapahtumassa ilmaylimäärä on tyypillisesti varsin suuri. Siitä johtuvan suuren happipitoisuuden lisäksi palotilassa vallitseva korkea lämpötila edistää typpioksidien syntyä.
Ja onhan sitä pakokaasua suomessakin joku ampaissut käyttämään Kanadan esimerkin mukaan.
SCR järjestelmissä NOx pelkistetään amoniakilla, joka on peräisin ureasta. Lopputuloksena on Typpikaasua, eli lopputuloksena sekä urea, että NOx menevät hukkaan, jos ajatellaan lannoitusvaikutusta.
Peltomaa, jossa on paljon ammoniumtyppeä voi hyötyä merkittävästi pakokaasun NOx päästöstä, koska niiden keskinäinen reaktio tulos jää lämpötilan olessa huomattavasti matalampi kuin palotilassa, nitraatin asteelle. (joka on siis lannoite nr 1.) Ammoniumtyppi ei ole kovin hyvä typpilannoite varsinkaan kasvin kehityksen alkuvaiheessa, lisäksi siitä haihtuu ilmaan merkittävä osa.
Lopputuloksena hyöty voi ollakin hyvin merkittävä määrä nitraattityppeä.
12 vuonna kun oli edellinen märkä syksy niin tuota murskesäilöntää tuli harkittua. Jäi sitten harkinnan asteelle. Mutta harkitaan uudelleen, jos syksy menee hankalaksi ja kevätvehnät uhkaavat jäädä peltoon. Millainen kustannus säilönnästä syntyy per tonni. Millaiseen paikkaan tuon makkaran voi laittaa? Entä kuinka sen saa sitten aikoinaan purettua?
Laskee sen miten vaan, niin paljon halvempaa kuin kuivaukseen käytetty polttoöljy. Makkaralle paras paikka on asfaltti, mutta tähän hätään sitä tuskin ehtii laittaa, mutta jo ensisyksyksi. Hiekapinnalla osa jää maahan vaikka kuinka yrittäisi siivosti, mutta rahallisesti sillä ei ole merkitystä. Kantava nurmikenttäkin voi olla ihan ok ainakin pakkasella. Muovinriekaleita ja jäteviljaa ei kannata säilyttää tuubin lähellä, sillä niissä rotat viihtyvät, koskee myös laakasiiloa.
Aperuokinnassa suurella kulutuksella tuubi on hyvinkin kustannustehokas ja nopea jopa 60 ha/vrk
Kysy kumminkin ammattimaiselta lattianteko firmalta tarjous. Ei se välttämättä ole kohtuuton, jos valupäivät eivät ole ihan viikon tarkkudella .
Kestääköhän ruis jo korsiintuvana Puma Extraa, vaikka puolikasta annosta, pitäisi luohoa kurittaa takamatkalle. Ruis kerkesi karkaamaan lämpimien tullessa liian pitkäksi.
-SS-
On kerran ajettu vielä tähkälle tulon kynnykselläkin muistaakseni litran annos hukkakauraa vastaan ja kesti sen. Itse miettinyt uskaltaako broadwayta vielä ajaa kun käyttöajankohta on ennen korrenkasvua. ?
Tästä taas itsellä on kokemusta: Ei tietenkään taata voi, mutta silloinen syysvehnä kesti OK myöhäistä ruiskutusta, mutta luohokaan ei kauan kasvussaan pysähtynyt. Syysvehnän korsi lyheni noin 10 cm tai enemmän, ja luoho pääsi tähkimään syysvehnän päällä. Vehnämerkki oli Ceylon.
-SS-
Livado rukiille oli tarkoitus ajaa hukkista vastaan mutta tullut viivyteltyä kuivuuden takia kun on vielä niin puhdasta rikoistakin. Lieköhän vielä hukkiksetkaan itänneet siellä halkeilleessa savikossa.
Viime vuonna ajoin broadway+ccc evololle 20.5. ohjeisiin nähden aivan liian myöhään, mutta hyvin toimi. Nyt suunnittelin ajavani tulevana sunnuntaina livadolle saman annoksen. Ei kyllä olla läheskään samassa kasvuvaiheessa kuin viime vuonna. Toki täällä Pohjanmaalla ollaan Etelä-Suomea paljon perässä tänä vuonna kasvukaudessa.
Broadwaylla on kyllä itsessäänkin melko hyvä kasvunsäädevaikutus, eli se ei oikeastaan tarvitse mukaansa CCC:tä.
Syysvehnässä hukkakaurat ovat itäneet melko varmasti jo syksyllä eivätkä talvehdi. Tietysti jos saastunta on paha, niin silloin löytyy hukkakauraa syysviljastakin.
Bögballen Trend systeemissä harmittaa oikeastaan vain se, että reunalevityksessä, jolloin siivet pyörivät takaperin, lannoitetta roiskuu melkoisesti myös traktorin päälle. Wanhassa, jossa oli 32 metrin vaihdettavat levitinsiivet tätä ongelmaa ei ollut, eikä niiden reunalevitys siipien laittaminen mitenkään vaikeaa ollut, eikä tarvinnut traktoria pestä apulannasta. Olen kyllä kuullut, että levittimen voimansiirron saa rikki kun kytkee voimanoton päälle/pois työkierroksilla. No eihän sellaista kukaan tee edes niittokoneella, että pysäyttäisi sen aina päisteessä.
Säiliöön on myös vaikea päästä sisään ja ulos toki se saattaa johtua CE merkintöjen vaatimuksista, jotka eivät aina ole ihan tältä planeetalta eikä ainakaan käyttäjän kannalta järkeviä. Jopa "astintasoissa" lukee No Step.
CE merkinnässä taitaa olla myös joku vaatimus, että työkoneen ja renkaan väliin ei saa jäädä ihmisen mentävää rakoa.
Säätövipuun ylettää helposti, jos vain säätää hydraulisen työntövarren pitkäksi.
Todellisen levitysmäärän saa muuten helposti selville, kun laskee vaikkapa 20*20 cm alalta rakeiden määrän ja selvittää kuinka monta raetta menee tonniin lannoitetta.
Tietyn tyyppiset ruuviliitokset ovat taipuvaisia löystymään ajanmittaan ihan itsekseen. Jotenkin se liittyy siihen, että johtoa jää turhan paljon kantamaan , eli pintapaine on pieni. Samalla käytetään liian kovaa ja lyhyttä ruuvia, jolloin ruuvin venymä on liian pieni. Esimerkiksi sähköhelloissa käytetään nousujohdoissa aivan järkyttävän huonoja liittimiä.
Yleensähän liitospaikassa ei ole pölyä, joka syttyisi pienestä kipinöinnistä.
Hiljattain erään liikuntasalin palamisen syyksi paljastui, että upotettujen koteloiden sisällä oli pölyä, joka oli peräisin niiden päälle rakennetuista akustiikkalevystä
Jos on rahaa, niin tilaa helikopterin nostamaan koko hihna yläkautta pois ja uusi kuppeineen samalla koneella takaisin.
Köyhemmät ottavat sitten kupit pois ja liittävät uuden hihnan vanhaan. Vanha hihna vastapainona jaksaa kierittää uuden reijitetyn hihnan paikalleen, eikä tarvita edes köysivirityksiä. Kiristävä asennuslaite paikalleen ja uuden hihnan lyhentäminen oikeaan mittaan. Uusia kuppeja sitten vaikka 15 reijän välein, niin hihna pysyy kevyenä kiertää.
Aika ankara on tuo laki, mutta kai sen kuuluukin olla, jos aiheutaa ulkopuoliselle vahingon. Koskeekohan tuo laki myös ydinvoima onnettomuuksia, vai onko niitä varten säädetty oma lievempi laki?
http://yle.fi/uutiset/3-9540810
Vielä olisi yksi aste käymättä.
Jos asianajat on päteviä jompikumpi saa asiakkkaansa hakemaan vielä myös tuomion purkua. Ihmettelen kyllä miten vahingosta, joka ei ole tuottamuksellinen voi yleensä saada mitään korvauksia. Tosin vastaajan asiamieshän voi "unohtaa " tällaisen pikkuseikan.
Noissa lapuhommissa saa sitten oikeasti olla aika rattimies koska se kärry työnnetään enempi tai vähempi haastavaan paikkaan joka kohteessa. Langaton kamera kärryssä ei ole ihan huono vaihtoehto jos paljon vie puita
Jaa että peruutat kärryä kameran kuvan perusteella. Mainoksen sanoin; Ootko tosissas ?
Kuvasta voit kyllä tarkistaa minne kärry on menossa, ei paljon muuta.
Joo kyllä isot ajolinjat täytyy peilistä katsoa, ei siitä ainakaan henkilöautolla tahdo tulla yhtään mitään takalasistakaan katsomalla kun kärrystä näkee vaan etulaidan. Mut kyllä toi kamera hyvä on sit pysäytyspaikan tulkisemiseen ja jos tarpeeksi laaja kuvakulma niin voi varmistella ettei perä osu mihinkään. Suuntaa siitä ei kyllä katso houdinikaan.
Kamera varmaankin laitetaan auton katolle ja kuva käännetään peilikuvaksi, niin on kuin peruuttaisi peruutuspeilistä.
Eikös nuo myrkyt kerran syötynä menetä tehonsa ts. ei kissa kuole vaikka söisi myrkkyä saaneen elukan. Meillä myrkkyä tarjolla, ja kissa 14v., ollut kovakin pyytäjä vielä hetki sitten mutta nyt alkaa ote lipsumaan.
Noissa johdoissa osa kelpaa, osa ei, Sampolla lie jotain hyvää tarjolla kun ne kelpaavat. Toki sähkökeskus tehty rotalle mieluisaksi, muissa koneissa tiiviimpi paketti ja johdot menee erilailla?
Taas on puimurin alle tullut hieman roskia, vaikka putsattu ja öljy/polttoöljyseoksella ruutailtu. Sitä vain ei viitsi laittaa kuin puimurin sisälle, ja johdot menee peltien alla, jossa ei öljyä. Koskaan ei oo rotat tai hiiret tehneet mitään tuhojaan puimurille, kop kop ja isosti 
Aina sama tyyli, putsaus ja koneen käydessä reilusti öljyä kitusiin paineilmalla kolakuljettimelta sekä puintikeloilta. Perästä puimuri sammutettuna sama. Pesu ennen puinteja.
Jotkut johtojen eristeet maistuvat erityisesti hiirille, koska niissä on veden maku.
Sama ongelma koski vanhempia MMJ johtoja, joita kuivureihinkin laitettiin. Onneksi valmistaja tajusi muuttaa materiaalin. Toki maailmassa samaa eristettä edelleen käytetään, eikä samponkaan tehdas ole varmaankaan selvittänyt, mitä johtoja ei kertakaikkiaan kannata laittaa puimureihin, jos haluaa välttyä harmeilta.
Käytöstähän se on kiinni, eikä sitä historiaa tahdo käytetystä tietää. Vastaavaan koneeseen voi laittaa vaikka satatuhatta lisärahaa, siksi pikkuremontti ei vie hankintaa pois järkevästä. Mulla 8550 230hv ja vuosien väärinkäyttö vei pakkaremonttiin 8500 tunnin kohdalla ja olen koneen kestoon ja hintaan tyytyväinen. Edelleen ykköskone uusilla pakoilla ja jarruilla. Remontin hinta 4000e. Kohta voi tulla stanadynen remontti, ei vielä oireita. Suuttimet vaihdettu.
Minulla 2 tunnin väärinkäyttö oli rikkoa pakan 14 000 tunnin paikkeilla. Vaari halusi kyntää. Laitoin pikavaihde automatiikan päälle, jotta käännökset sujuisivat turvallisesti. Ajoi sitten käsikaasulla 2000 rpm myös päisteissä kytkintä edestakaisin nytkyttäen.
Seuraavana aamuna sitten pelästyin pahanpäiväisesti, kun viemärioja lähestyi peruuttamalla vääjäämättömästi, vaikka kuinka sotkin kytkinpoljinta ja heilutin suunnanvaihtajaa, mutta onneksi ehdin sammuttaa moottorin.
Mitäköhän tuolla pöntön sisällä tapahtuu? Sirkkelin sirahdusta, mulinaa, pölinää, lentäviä puita, hytkyvä alustakone...
Kirnu toiminnassa https://www.youtube.com/watch?v=lVLCe40wZ2w
Aika vehje... Ihan kuin tuossa olisi joku nopea murska tai vast. kun noin ulisee (kytkin?) ja noin lujaa lentää noi murut ulos?
En antaisi hirveän pitkää eliniänodotetta tuolle vaikka olisi kuin hyvä idea.
Jostain syystä tuosta muistui mieleen tämä:
https://www.youtube.com/watch?v=Qh74mpyycsU
Tämäkin sellainen nopea kokeilu.
Metkossa tuo kuului parkkipaikalle asti, hirveä meteli mutta ei juuri muuta. Hidas kun mikä ja tuo "kärsä" keulassa - toooosi näppärä.
Jossain europörssissä näkyny noita pois purettuja biokontteja myytävänä.
Metsässä hakettaminen ei välttämättä ole se logistisesti paras vaihtoehto. Rasissa kuivaaminen hukkaa energiaa ainakin 20 %. Tuoreena polttaminen kaasugeneraattorin avulla voisi olla kyllä huomattava parannus. Kaasutuksen saa kyllä toimimaan jo 50 kWn pannussa, tosin se vaatisi sitten aina kosteaa tavaraa.
