Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Tarkoitat kai yli 230 heppainen. Alle 200 heppaisella ei oikein tule toimeen kanttipaalaimen edessä. Painaahan itse konekin jo paaleineen 10 tonnia. Tai tietysti, jos ajaa alle 3 kmh pienellä karheella. Valtra 8950 ja siihen 300 hevosta tehoja.
Missä vika, kun ei pysy puomisto auki. Toisen puolen uloin lohko kääntyy itsestään pikkuhiljaa kiinni päin kesken ruiskutuksen?
Onko hydrauliikan paine jatkuvasti pellolla päällä. Miksi? Onko paluuletku kytketty vapaaseen paluuseen vai kaksitoimiseen.
Tuli tälle sesongille hommattua tollanen bögballe, tosin ilman sitä ohjainta. Kuuluuko sen viskoa lannotteet traktoria päin kun ajetaan reunalevityksellä? Varsinkin kun on paripyörät päällä niin ongelma on pahempi.
...ja valmetti ruostuu 
Kyllä sen kuuluu roiskia päälle. Vanhemmissa malleissa, missä tuota rikkoutuvaa väärinpäinpyöritystä ei ollut, ei roiskinut reunalevityksessäkään. Kiinnikkeet levityssiiville näyttävät olevan ihan samat, joten luulisi siihen sopivan vanhemman mallin reunalevityssiivet. Pikakiiniteisinä ne ovat melko nopeasti vaihdettavissa. Samalla tilaisin ne 32 metriin levittävät siivet, ettei jäisi turhia jälkiä peltoon.
Kaksi nollaa tullut liikaaa
Glyfosaatti ei pure koska se ei mene lehden pinnan läpi. Mahdollisesti apua voisi löytyä laittamalla ammoniumsulfaattia glyfosaatin kanssa 10- 30 kg/1000l. Kasvi luulee myrkkyä silloin lannoitteeksi ja ottaa sitä lehtien läpi. Kultivoinnista ei varmaan paljon iloa ole kun juuria voi olla vielä 2 metrin syvyydessäkin. Myös aineet jotka tehoavat peltokortteeseen saattavat vaikuttaa.
Ammoniumsulfonaatti (huom ei siis ammoniumsulfaatti) todennäköisesti tehoaisi, mutta sillä ei ole ollut käyttölupaa aikoihin torjunta-aineena. Sitä saa käyttää ainakin britaniassa kompostiherätteenä. Se on pesuaineiden raaka-aine.
Tuo katkeileminen ei aina johdu operaattorista eikä reitittimestä.
Ns kolmannen osapuolen evästeet saattavat aiheuttaa yhteyden katkeilemisen, jos virustorjunta ohjelma reagoi niihin (Kaikki imivät reagoi). Osa virusturvista määrittää ne haittaohjelmiksi ja yrittää estää ne. Tällöin internet-yhteys katkeaa. Nämä kolmannen osapuolen evästeet saattavat olla varsin ikäviä, sillä ne eivät ole koneellasi, mutta silti yrittävät ohjata sinut sivuille joille et halua, muuttamalla osoiterivillä tekstiä. Kun ne ovat saaneet tehtävänsä tehtyä, eli istutettua troijalaisen ne lopettavat hyökkäyksen. Niitä ei voi estää kotikonstein, sillä ne eivät liputa, jotta niitä ei voisi estää selaimessa.
Paremmuusjärjestys:1. Ohjattu (ruokinta ensin) 2. Vapaa 3. Ohjattu (ei ruokintaa ensin)
Perustelut (muutenkin kuin tuotos): Feed first lehmät pääsevät odottaessaan syömään myös apetta (ei kaikissa ratkaisuissa). Jos ei lypsytarvetta pääsevät heti makuulle. Mahdollistaa pitkät makuuajat parressa.
Vapaa ei estä lehmiä makaamasta parressa, mutta joku saattaa jättää jonkun lypsyn pitkälle.
Ohjattu ruokinta vasta lypsyn jälkeen: lehmät ja varsinkin hiehot joutuvat seisoskelemaan tarpeettomasti odottaessaan pääsyä lypsylle. Pahimmillaan joutuvat seisomaan odottamassa niin kauan, että eivät jaksa enää syödä kunnolla.
Varmasti ainoa tapa vähentää nautojen metaanipäästöjä on se, että nautoja vähennetään. SE että naudanliha tai juusto tuodaan Amerikan mantereelta ei vähennä metaanipäästöjä.
Sopivalla ruokinnallakin voidaan toki metaanipäästöihin vaikuttaa. Vapaakauppasopimukset estävät kyllä tehokkaasti Eurooppalaisten toimet. Halvempi liha parempi mieli.
Samanlainen hölmöys Euroopassa tehtiin, kun haluttiin siirtyä enemmän dieselkäyttöisiin ajoneuvoihin. (Joku oli keksinyt, että dieselistä tulee vähemmän hiilidioksidipäästöjä)
Verotuksen muutoksella onnistuttiinkin lisäämään dieselin kulutusta suhteessa bensiiniin.
Hölmöys oli siinä, että oljynjalostuksessa bensiiniä tislaantuu suhteessa aina yhtä paljon (olipa verotus mikä tahansa). Ylimääräinen bensiini viedään nyt muualle käytettäväksi (pääosin kai USA:han). Hirveästä vääntämisestä huolimatta tulos oli nolla, ellei jopa negatiivinen.
Kyllä Antin siilo on Wahva. 8 kerroksisesta antoi vehnällä pohjakartio myöden. Siilo kuitenkin pysyi ehjänä. Kartion ulkorengas taipui jalkojen välistä yli myötörajan (siis palautumattomasti) (10 cm). Jalkoja oli vain kuusi 5,4 metrisessä siilossa.
Mikäs kartio sulla siellä on, ei ainakaan Antti-teollisuuden. Antin 5,3 kartiossa on 14 jalkaa.
http://www.antti-teollisuus.fi/fi/viljankasittely/tuotteet/siilot.html
/
Tässäkin on nyt 12 jalkaa. Ei ole Antin kartio. Uusissa edelleenkin kuusi jalkaa, mutta myös vinotuenta molemminpuolin jalkaa. Vinotuenta alkaa siis 2/3 korkeudelta ei maasta. Kuusijalkaisenakin saattaa olla yhtä tukeva kuin Antin 14 jalkainen. Viljaruuvin sijoitus on ehkä hiukan helpompi kuin 14 jalkaisessa (onhan siinäkin vinotuki alhaalta asti). Valmistaja on tykinkantaman päässä Antti-teollisuudesta.
Kyllä Antin siilo on Wahva. 8 kerroksisesta antoi vehnällä pohjakartio myöden. Siilo kuitenkin pysyi ehjänä. Kartion ulkorengas taipui jalkojen välistä yli myötörajan (siis palautumattomasti) (10 cm). Jalkoja oli vain kuusi 5,4 metrisessä siilossa.
Kyllähän ne tuet voitaisiin maksaakin, mutta valtio on päättänyt, että kaikki pitää tarkastaa ennen maksatuksia. Useat muut EU maat eivät näin tee.
Ihan vain siksi että saadaan myydyksi myös kallis sekoituslaitteisto. Alipaine (kylmä)-ilmakuivatuksessahan ei synny kosteaa rajapintaa. Alipaineisena riittäisi viljan siirtäminen pohjalta ylös.
Led Lenser tyypillinen nykyajan tuote. Lähes täydellinen, mutta suunniteltu ja tehty niin , että varmasti ei kestä kauan. Johdot huonolaatuisia parempaakin saisi halvemmmalla. Liitokset lähes mahdottomia korjata. Katkaisin heikkolaatuinen. Jännitteen säädin hyvä, paitsi että johdot katkeilevat. Panta materiaalia, joka venahtaa käytössä nopeasti. Itse lamppu hyvä. Itse ohitin jännitteensäätimen. Valon saa sammumaan ottamalla patterin irti
Glyfosaattihan kehitettiin alunperin pesuaineeksi, johon se ei sopinut lainkaan. 70-luvulla sen toimivuutta eri seoksissa kokeiltiin. Eritoten ammoniumsulfaatti tehosti sen toimintaa. Siitä vaan ei valmistaja saa bisnestä, kun ammoniumsulfaatti on niin halpaa ja annos vaan pienenee. Samaisessa tieteellisessä artikkelissa kokeiltiin myös eri vesimääriä. Tehokkain vesimäärä oli 100 l/ha, kun 400 l/ha teho oli jo todella heikko
