Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Joka vuosi on näköjään joku hysteria menossa, toissa vuonna vouhotettiin kaalikoista, viime vuonna sateista ja nyt yökkösistä, aina on jotain hysterisointia erikoiskasvien ympärillä.
Mitähän ensi vuonna?
Helpompaa kun pitäytyy perinteisissä viljelykasveissa. Alkaa sitten viljellä noita erikoiskasveja kun niiden hinta on sellainen, että hommassa on jotain järkeä. Joku härkäpapukin on sellainen, että omat satovaihtelut sillä on lähese nollasta 3,5tn/ha. Liian iso haarukka.
Tässä luomussa ja minun viljelysysteemissäni on härkäpavulla useita tärkeitä tehtäviä:
Ensinnäkin tietysti tuottaa mahdollisimman hyvää satoa ja sitä kautta rahaa tilille.
Toinen lähes yhtä tärkeä tehtävä on tuottaa typpeä maahan oman tarpeensa lisäksi myös seuraavan vuoden yleensä kevätviljalle.
Se on myös juuristoltaan runsas ja sen maata parantava vaikutus on yksivuotisista kasveista parhaasta päästä.
Sen juurieritteiden ainakin pitäisi olla varsin tehokasta irrottamaan ravinteita maahiukkasista, jolloin myös niitä jää myös seuraaville kasveille.
Lisäksi luomussa on 30 % palkokasvivaatimus viljelykierrossa. Sitä voi toki kattaa vaikkapa virnalla tms, mutta satokasvista saa tuottoakin. Hernekin on typensitojana hyvä, mutta juuristoltaan ja ehkä myös rikkakasvien torjuntakyvyltään papua heikompi. Ja oman kokemukseni mukaan herneen viljelyvarmuus on papuakin huonompi. Samalla kotimaisen valkuaisen tase paranee ja ulkomaisen soijan tarve vähenee.
Siksi viljelen papua runsaasti ja sadon onnistuessa hyvin, olen tyytyväinen hyvään satoon ja sen tuottamaa hyvään tiliin. Jos papu epäonnistuu, lohduttaudun sen maanparannusvaikutuksella ja typellä, mitä se on tuonut seuraavalle viljelykasville.
Juurieritteet tai pikemminkin niiden puute ovat kaksisirkkaisten positiivinen asia. Viljojen juurieritteet suosivat pieneliöitä, jotka tuhoavat humusta. En jaksa nyt kaivaa lähdettä, mutta siitä on suhteellisen uusi tutkimus.
Itämeren fosforikuormasta on Suomen osuus 10 %. Suomen maatalouden 6-8 %. Vaikka koko viljely lopetettaisiin Suomessa, sinilevä kasvaisi Itämeressä yhtä voimakkaasti. Sinilevä kuuluu Itämeren normaaliin eliöstöön. Koska sillä ei ole kilpailijaa, se kasvaa, kun olosuhteet ovat otolliset.
siksipä ne on syytä koota pois myös pilaantuneet, koska tuo mätävain lisäääntyy.Aina niitäon kyllä puussakin pilaantuneita, joku räksä ohimennessään nokka see ja siitä se alkaa.Siis oikeelta nimeltään muumiotauti.
Tämän kesän muumiot johtuvat viime kesän olosuhteista. Lehdissä ja omenoissa sitä oli, jos molempia ei kerännyt pois ja vienyt kauaksi tauti levisi tämän kesän omenoihin varmaankin jo kukinnan aikana. Jos ensivuonna haluaa saada omenoita on pilaantuneet kerättävä kaikki pois ja myös lehdet. Jätteet haudattava kahden metrin syvyyteen ja poltettua kalkkia runsaasti sekaan. Syksyllä vielä ruiskutettava puiden alla oleva nurmikko urealla tai ammoniumsulfaatilla, niin kilpailevat bakteerit tuhoavat muumiosienet.
Hyvä ainehan tuo glyfosaatti on, kun sillä voidaan parantaa oksaalihapon avulla vaikkapa malaria. patentti US 7771736 B2
Vm:ssä tämä classikkivannas kylvää lannoitteen pohjaan ja siemenen ripottelee epämääräiseen korkeuteen lannoitteen päälle. Kuivana vuonna tästä syntyy ongelma. Tuo kuminen vannasviiksi voisi hiukan auttaa, jos olisi lyhyempi, ja kiintolatalla tuettu pidemmälti. Tässäkin ois parempi vaihtaa apulanta takasäiliöön, mutta ei oikeen viitsisi koska sitten siemeneltä puuttuis sekoitinakseli ja pohjasuppilot. Virittelin yhden vantaan haitariputket ristiin, ja voisi jotenkin toimia, mutta katsotaan ensi kylvöillä.
VM:n vannas on kopioitu Great Painsilta niin hyvin, kuin sen voi tehdä oikeuksia rikkomatta.
olis kiva kans saada tollanen , nykysin kun kuluttaa niin perkeleesti öljyä, ja ihan oikeesti jopa haisee poltetulle moottoriöljylle.Koneella ajellaa jopa 50 tuntia vuoddessa, mut öljynkäry on mahtava. Mistä etsis syytä.
ilmansuodatin tukossa?
Mikäs siinä on kun mulla on muutama lohko joihin ei ole kohta kahteenkymmeneen vuoteen laitettu muruakaan fosforia, pelkkää typpeä vaan ja silti on tuoreimmassakin analyysissä fosforit tapissa. Eikö ne huuhtoudu millään kun ei niitä ilmeisesti viljakaan pysty kuluttamaan 
Onko pH korkea. Tuo Suomessa käytetty hapan ammoniumasetaattiuutto valehtelee aivan hirveästi pH:n ollessa korkea. Menetelmä on kehitetty 1955, jolloin peltojen pH oli lähempänä 5,6:tta, kuin kuutta. Vesiuutto tai Cacl2 uutto sopisi nykypelloille paljon paremmin kuvaamaan kasvien fosforinsaantia.
Kyllähän se peittaus itävyyttä parantaa.
Ennemminkin orastuvuutta.
Eniten sieppaa ohralohkojen itämättömyys. Täysin ihannekosteudessa sänkeen muokaten, jyvät syvällä tummassa, silti ei itänyt savimaassa, vain multaisesa kulmassa tuli pintaan, ja tosiaan syvältä tuli, oraat tulivat hailakan keltaisena pinnalle, nyt tekevät jo vihreää lehteä. Eli kylvösyvyydestä se ei ollut kiinni, vaan siitä, että pehmeäksi muuttunut ohranjyvä ei vaan savessa itänyt. Jostakin syystä vehnä iti maniosti samoilla koneilla laitettuna, samoin kaurakin sentään tuli aika hyvin, vaikka kynnöksen tasausäkeellä kerran latasin ja kokeeksi ajoin Tumella siihen rovelikkoon suoraan.
Niihin ohralohkoihin oli tarkoitus laittaa jo elokuun alkuun rapsia. Nyt ehkä seuraava toimenpide on kyntää lohkot hiljakseen, tasoittaa syvältä noussut kosteampi savi heti ja laittaa hernettä / tarhahernettä kasvamaan. Jos lahotan sen rapsinkylvön, niin ehtiihän tuo Vertti mainiosti vielä syyskuulle puintiin, vaikka kesäkuun puoliväliin kylväisi uudelleen. Onneksi on vielä siementä. Saapa nekin säkit hukatuksi. Muuten jättäisin kesannolle, ihannevaihtoehto rapsille, mutta sitten kesantoleikkuri iskee. EFA-alaksi kesannot ovat huonoja, koska ei pääse rapsinkylvöön ihanneaikaan. Muissään tapauksessa sellainen vaihtoehto ei oikein ole parhaaseen mieleen, että samalla pellolla on läiskiä, jotka valmistuvat elokuun alkuun ja läiskiä, jotka valmistuvat syyskuun loppuun ? kasvinsuojelu, puinti, syysmuokkaus, ei toimi
Ohranjyvät, jotka nousevat oraalle syksyllä rapsimaata muokatessa saa kyllä Targalla hyvin pois.
-SS-
Mikä oli esikasvi?
Minulla ihan päinvastoin ohra Scarlett iti hyvin, mutta vehnä Licamero ei. Esikasvina pellava, jonka tarjoama kasvualusta tavallisesti vähintään yhtä mureneva kuin rypsi esikasvina. Nyt kuitenkin tuntuu, että maassa ollut pellavan vanha juuristo veti kaiken kosteuden itseensä. Kylvö pizzaleikkurisuorakylvökoneella suoraan sänkeen.
Ainakin osassa tähkäidäntää vastustavissa vehnälajikkeissa kestävyys perustuu jyvän pintasolukon rakenteeseen, joka estää kosteuden pääsemisen alkioon, joka kostautuu sitten kuivissa kylvöolosuhteissa hitaana itämisenä.
Kyllä se ainakin lypsykarjatiloilla kannattaa, kun on kesällä myös paljon kulutusta. Investointiin saa aika hyvän avustuksen ja loppu on verotuksessa vähennyskelpoista. Laitteiden kestoikä on 25-30 vuotta, joten ehtivät maksaa itsensä takasin pariin kolmeen kertaan.
Myös ostettu sähkö on verovähennyskelpoista,
joten siihen pointtiin ei kannata panostaa.
Aurinkosähkökauppias saattaa pöllähtää pihaasi ja koettaa saada kaupat aikaiseksi HETI. He ovat nykypäivän pölynimurikauppiaita. Vertailemalla useampien toimittajien hintoja ja laitteita saa todennäköisesti taloudellisesti järkevän laitteiston.
3 vuotta demonstrantit rehuksi riitti mulle. Vaihdoin quarnaan ja heti kelpas, satoakin tuli enemmin vaikka taulukot näyttää muuta.
Vaikka Demonstrant on Zebran lähisukulainen, se ei ole läheskään sen veroinen ainakaan Suomessa. Vaikka tähkäidännän kesto on virallisissa kokeissa melko hyvä, se on paljon huonompi kuin Zebran. Käytännössä Zebra kelpaa vielä leipäviljaksi, kun Demonstrant kasvaa itua.
Youtubessa kerran Hollannista video. jossa edessä kolmerivinen jäykkäpiikkiäes etunostolaitteessa jäykkäsavisella kynnöksellä. Takana äes. Hyvin se näytti tasoittavan.
Eetteripohjaisella ei tule niin paljoa nakutusta
Kaikki piikkimalliset ratkaisut osoittautuvat pahnankerääjiksi ennemmin tai myöhemmin. Pyörivistä jutuista tuo hankopiikki on paras, sen takia, että sietää ne vaikeatkin olosuhteet. Muut pyörivät härpäkkeet kaatuvat monesti siihen, että ne on liian ahtaasti rakennettu ja keräävät itsensä savesta tukkoon. Kukaan ei ole toistaiseksi esitellyt pelkästään tasoituslautasiin perustuvaa systeemiä tai sellaisen voisi ehkä tehdä jättämällä sen viimeisen pakkerin pois. Mielestäni se pelkkä lautanenkin tasoittaa riittävästi. Kaikkihan pelaa hienosti hyvissä olosuhteissa, mutta ongelma tulee sitten, kun on märempää. Se tasoitusvaikutus ei tarvitse olla kovinkaan iso, niin se jo tuntuu. Vaikka olisi minkälaiset tasaimet perässä, niin sitten kun on tarpeeksi tiivistynyttä kilsiäistä, niin ei siitä huipputasaista tee mitenkään. Olosuhteet vaikutus on suuri.
Ainakin Lemkenillä on jäykkäpiikkisessä kultivaattorissa 30 cm kuperat lautaset, ja melkein väittäisin että ne tasoittavat tukkeutumatta
