Tuli ostettua kärrykuorma otsikossa olevaa seosta, onnistuuko herneen litistys viljasäädössä olevalla valssimyllyllä, vai jääkö hyppimään valssien päälle? Onko muuten herne-viljaseoksista kokemuksia, minkälaisia rehuarvoja on ollut?

Aikaisemmin meillä kävi siementäjät pääsääntöisesti aamu- ja ilta-askareiden välisenä aikana. Nyt näiden alueiden laajentumisien myötä on ajat ruvenneet venymään. Tänään tuli ennätysaika, klo 17.45-19.45! Kai sitä pitää ruveta kurssille vääntäytymään...

Joko joillekin on tuotu tuoreleikettä tänä syksynä? Mulle lupailtiin, että sitä tulee heti marraskuun alussa, mutta nyt on toimitus siirtynyt marras-joulukuun vaihteeseen.

Olipas tänään mukava työmaa, kun piti tyhjätä pystymallin ulkorehusiilo kuumentuneesta ja homehtuneesta rehusta. Rehu oli ilmeisesti ollut lämmintä tehtaalta tullessa ja siksi oli alkanut pilaantua siilossa. Tämä selvisi siitä, kun yhtäkkiä rehu vain lakkasi tulemasta purkuruuvista pihalle ja asiaa tutkittaessa edessä oli homeisia rehupaakkuja. Rehua oli jäljellä noin 4 tonnia, onneksi ei sentään sitä enempää, vaikka töitä sai tehdä tuonkin määrän kanssa.

Mielenkiintoisia ajatuksia on vain herännyt tuon urakan jälkeen, että onkohan se tuon homeisen rehun syytä, kun lehmiä ei ole saatu oikein millään tiineeksi. Tuskin siitä ainakaan apua on ollut.

Nyt pitäisi päättää, minkämoisessa säiliössä varastoi happoa tulevaisuudessa. Tähän asti liuokset ovat olleet tynnyreissä, mutta nyt olisi tarkoitus laittaa joko 1000 litran kontteja, tai sitten 2000/3000 litran maatilasäiliöt. Onko näistä isommista maatilasäiliöistä kokemuksia, kuinka ne kestävät aikaa vastaan? Tyhjienkin säiliöiden hinnat ovat aika kovat, melkein 500 euroa/tonni verolla kotona. 1000 litran kontteja joutuu ilmeisesti vaihtamaan 5 vuoden välein tynnyreiden ja pikkuastioiden tapaan.

Vanhoista viesteistä löytyy kyllä nosto-ovista tietoa, mutta kysynpä silti, mitä mieltä ollaan eri merkeistä. Traktoritalliin tehdään remonttia ja samalla muutetaan kaksi kolmemetristä ovea yhdeksi viisimetriseksi. Lisäksi sisäkatto nousee puolisen metriä, jolloin nosto-ovelle jää hyvin tilaa. Eli mikä merkki olisi hyvä, Nassau, Nas-Door, Crawford, Masa, Bema, Mesvac...? Meidän ainoa nosto-ovi on tällä hetkellä 10 vuotta vanha Nassau navetan ruokintapöydällä ja siitä ei ole ainakaan moittimista. Hinta on tietysti aika ratkaiseva tekijä.

Tuli kokeiltua ajaa tutun niittämiä kaksoiskarhoja silppurivaunulla, kun yhden 3-metrisen karhon kerääminen vaatii niin kovan vauhdin, ettei meinaa penkillä pysyä. Niittokone oli Elhon 320 mattoperällä, mutta ainakaan silppurivaunulla ei meinannu saada karhoja siististi korjattua, kun karho oli melkein yhtä leveä mitä silppurin noukin (180 cm). Tuleeko kaikilla mattokoneilla noin leveä karho, vai onko se vain kuljettaja/merkkitekninen juttu? Olisiko karhotin sittenkin parempi vaihtoehto karhojen yhdistämiseen?

Viime vuonna perustettu nurmi kukkii nyt valtoimenaan otsikossa olevaa kasvia, onko muuta vaihtoehtoa kuin että se on tullut siemenen mukana? Yksi 5 ha lohko on tosi pahan näköinen, viereinen lohko ei niinkään. Meillä on yleensä nurmet pysyneet hyvin puhtaina rikoista, neljännen vuoden nurmissa on saattanut alkaa olla voikukkaa. Onko muuten kyseisestä kasvista tietoa, mitä se vaikuttaa rehunurmessa, aiheuttaako vain makuvirheitä vai onko myrkyllinen niin kuin on niittyleinikki? Ilmeisesti MCPA tehoaisi siihen, mutta sitä ei ole viime vuosina käytetty, koska suojaviljat tehdään rehuksi samoin kuin oljetkin kerätään syöttöön.

Arkistoista kyllä löytyy vanhoja juttuja, mutta kysynpä silti tuoreempia mielipiteitä ja kokemuksia pumppuhapottimista. Tarkoituksena on laittaa silppurivaunuun se lavan alle tuleva Fellow-happosäiliö ja siksi nykyinen tynnyripumppu pitää päivittää uuteen. Vaihtoehtoina taitavat olla Elho, Junkkari ja Clipton. Tynnyrisysteemissä on ollut helppo seurata hapon kulutusta kuormakohtaisesti, kun tynnyri on ollut noukkimen päällä silmien korkeudella. Tuon uuden säiliön kanssa pitäisi varmaan jo olla kulutusmittari, että pysyisi selvillä hapon kulutuksesta.

Koneviestin numerossa 8/2007 oli pumppuhapottimien vertailu ja siinä Elhon ProFlow 6000 taisi olla ykkönen.

Vanha navetta on vuosimallia -99 ja siellä on Merivirran parsi- ja karsinakalusteet. Nyt sitten ovat hitsisaumat alkaneet irtoamaan ja korjaushitsaamista saisi ruveta harrastamaan oikein tosissaan. Lehmien parrenerottajat ovat mallia "joka erottajalla oma hitsattu tolppansa" ja niistä alkavat erottajat irtoamaan tolpista ja nuorenkarjan pystyputkisista karsinaväliaidoista alkaa putket irtoamaan. Vaikea arvata, mihin putket häviävät ritiläpohjaisissa karsinoissa...

Onko muilla ollut samanlaisia ongelmia, vai onko meille vain sattunut "hiukan" huonompaa erää? Jotenkin olisi ajatellut, että kyllähän niiden pitäisi yli 10 vuotta kestää.

Tämän kesän aikana pitäisi rakentaa varastorakennus/konehalli ja rakennusmiehiä pitäisi palkata. Töihin kysytty rakennusmies ehdotti urakan sopimista, mutta kumpiko olisi edullisempi vaihtoehto, urakka vai tuntityö? Työhön kuluvien tuntien laskeminen on tietysti hankalaa samoin kuin urakkahinnan edullisuuden arviointi. Tähän asti töissä olleet rakennusmiehet ovat olleet tuntipalkalla ja minä olen hoitanut sivukulut.

Urakassa on tietysti se huono puoli, ettei oma täpinöinti rakennuksella vaikuta hintaan mitenkään.

Sattuuko kenelläkään olla käytössä Wedholmsin maitotankkia WinMaster-ohjauksella? Tänään otettiin sellainen käyttöön ja pieniä käyttövinkkejä kaipailisin...

Vaikka 390 on nykyisin pyhitetty pelkästään apevaunun eteen, niin eipä vain meinaa kestää. Nyt on alkanut ulosottoakselin ulommainen laakeri kitisemään, eli todennäköisesti se on tullut matkansa päähän. Minkämoinen homma se on vaihtaa, ilmeisesti vetokoukku pitää irrottaa ja peräöljyt pudottaa pois? Viitisen vuotta sitten ulosottoakseli katkesi vaihdelaatikon sisältä ja aiheutti 5 tonnin remontin. Jos nyt pääsisi halvemmalla ottamalla tuon heti työn alle.

Uusi maitohuone on tekeillä ja sen ilmanvaihtoasiat kiinnostavat. Kumpiko olisi parempi ilmanvaihtosysteemi, ali- vai ylipaineinen? Vanhassa pienessä ja matalassa maitohuoneessa oli ylipaineinen, eli puhallin puhalti ilmaa sisälle ja se meni säleiköstä pihalle. Silti kesäisin joutuu pitämään ovia auki, että maito jäähtyisi ajallaan.

Uuteen maitohuoneeseen on piirretty alipaineinen ilmanvaihto, imuri hormissa katossa ja tuloilmasäleikkö ulkoseinässä. Maitohuoneen koko tulee olemaan 4,5 x 6,0 metriä ja korkeutta vajaa 3 metriä. Tankin koko 5 mottia.

On pieni rakennusprojekti meneillään ja uusi osa tulee tietysti vanhojen kanaalien, vesijohtojen, sähkökaapelien ja viemäreiden päälle. Sen vuoksi niitä joudutaan siirtämään ja samalla uusimaan, niin pihaa kaivaessa olisi nyt helppo upottaa maahan muitakin mahdollisesti tarvittavia johtoja. Minkälaisia kaapeleita vaativat esimerkiksi valvontakamerat, palovaroittimet yms.? Lähinnä tarkoitan navetan ja tuvan välistä yhteyttä, sekä myös lämpökeskuksen saisi nyt samalla vaivalla johdon päähän. 6-johtoista puhelinmaakaapelia olisi ainakin tarkoitus laittaa ja ehkä 75 millinen viemäriputki suojaputkeksi myöhempää tarvetta varten.