Tänään kävi urakoitsija ajamassa muutaman kuorman lietettä 7495 Fergulla ja pitihän sitä kyytissäkin istua. Kyllähän portaaton on mukava ajaa merkistä riippumatta, mutta miksi Dyna-VT täytyy pysäyttää ennen kuin voi vaihtaa tiealueelta peltoalueelle?  Ei autopowerissa vain tartte. 

Kolmannella säilörehusadolla on ollut sellainen välttämättömän pahan maine, heikko sato ja huono rehuarvo. Tänä vuonna se kumminkin kasvoi miltei yhtä hyvin kuin kakkossatokin. Tänään tuli postissa analyysitulokset viime viikonloppuna tehdystä rehusta.

Raakavalkuainen 134
NDF                  550
Sokeri               168
D-arvo              680

Valkuainen on hiukan alhainen, mutta kuitua on enemmän kuin meidän kakkossadossa. Kannatti kumminkin korjata. 

Nyt löytyy youtubesta joitakin videoita eilisistä Jalasjärven vetokisoista. Hakusanaksi Aukusti tractor pulling 2011.

Tuli tehtyä tänä kesänä pari laakasiiloa ja niihin on myönnetty investointitukea ja korkotukilainaa. Ely-keskuksen hyväksymä kustannus on summa x ja siihen ei meinaa päästä millään. Tällä hetkellä näyttää siltä, että saan kuitteja kasaan vain noin 75 %, joten ilmeisesti laina ja avustus pienenevät saman verran. Onhan se tietysti hyvä, että onnistuu rakentamaan "halvalla", mutta olisi sitä silti voinut ottaa täydet lainat ja avustukset.

Tästä asiasta on ollut aiemminkin puhetta, mutta nostetaanpas uudelleen esille. Meille olisi tarjolla ilmeisen pätevä henkilö vakituiseksi työntekijäksi navetalle ja mahdollista palkkatarjousta pitäisi miettiä. Minkälaista tuntipalkkaa työntekijän omaavat tilat maksavat, vai onko asia yrityssalaisuus? Meidän nykyinen navettatyömäärä kyllä pyörii kahden hengen voimin, mutta lastenkin kanssa pitäisi ehtiä olemaan ja eipä sitä vapaa-aikaakaan liiemmälti ole. Ja helpottaisihan se verotustakin, kun verotettavat tulot tippuisivat reilusti työntekijän ansiosta. 

Onko kukaan korottanut pyöreää peltisiiloa, kun meinaa jäädä pieneksi? Nykyinen on 8-kerroksinen 5,3 metrinen halkaisijaltaan oleva Antti. Naapurikylässä tehtiin sellainen projekti joku vuosi sitten niin, että siilo katkaistiin alhaalta päin parin kerroksen jälkeen ja laitettiin pari uutta kerrosta väliin. Toinen vaihtoehtohan olisi piikata siilo irti pohjasta ja laittaa uudet kerrokset alas. Enemmän tai vähemmän työllistävää se olisi joka tapauksessa.

Pääsisikö kumminkin vain vähemmällä, jos varastoisi kuivaa viljaa niin paljon kuin sopii ja loput murskeena laakasiiloon?

Tulevana keväänä olisi tarkoitus laittaa apilaa perustettavien säilörehunurmien mukaan ja sen tiimoilta on herännyt muutamia kysymyksiä. Ajatuksena on ollut kylvää normimäärä heinänsiemenseosta (25-30 kg/ha) ja laittaa siihen sekaan 4-5 kg apilaa/ha.

Meillä on ollut tapana tehdä uuden nurmen suojaviljana ollut ohra vihantana rehuksi heti sen tultua tähkälle heinäkuun puolessa välissä, sitten uusi lannoitus ja toinen sato syyskuussa. Onnistuuko tämä, jos nurmessa on apilaa mukana?

Täytyykö apila ottaa huomioon jo nurmea perustettaessa, eli pienentää lannoitusta, vai koskeeko se vasta seuraavia satoja?

Voiko nurmista yhä tehdä 3 satoa/kesä, vaikka niissä olisikin apilaa mukana?

Kauanko apila säilyy nurmissa, vai täytyykö sitä täydennyskylvää keväisin?

11 vuoden jälkeen rupeaa navetan sinkityt vesijohdot olemaan paperia ja niiden uusiminen on tullut mieleen. Putkimies kovasti suosittelee haponkestävän/ruostumattoman putken käyttämistä, vaikka ne tietysti kalliita ovatkin sinkittyyn verrattuna. Ilman mekaanista vauriota niiden pitäisi kuulemma olla melkeinpä ikuiset. Olisiko ne tosiaan hintansa arvoiset ja jäisikö jatkuva korjaaminen historiaan?

Kuinka urakoitsijan pitäisi järjestää työnsä, jos työtilaus muuttuu työn aikana? Itselle kävi niin, että urakoitsija lupasi tulla paalaamaan olkia torstaina tai perjantaina, mutta edellisessä paikassa tilattu ala olikin melkein tuplaantunut. Siitä johtuen meidän oljet ovat edelleen pellolla vähemmän kuivina. Olisiko urakoitsijan pitänyt tehdä aluksi vain so***** määrä ja jatkaa seuraavaan paikkaan, vain joutuuko muut työtilaukset vain odottamaan?

Vetokisat on ensi lauantaina alkaen klo 10.00 Jalasjärven keskustassa, painoluokat ovat alle 3000 kg, alle 4000kg, alle 6000kg, alle 8000kg ja alle 11000 kg.

Viime viikolla tuli parina päivänä ajeltua silppurivaunun kanssa tuossa kylätiellä ja pari kertaa oli lähellä, ettei autoilija osunu eturenkaaseen. Sehän on jo selvää, että vaikka vilkku on päällä kääntymistä varten, niin autojen on pakko päästä ohi. Silppurivaunu on niin pitkä roikales, ettei voi käyttää tavallista konstia ajaa keskiviivan päällä ennen kääntymistä, vaan on pakko pysyä omalla kaistallaan. Paitsi tietysti oikealle kääntyessä pitää koukata vastaantulijoiden kaistan kautta.

Ensimmäinen melkeinkolari oli normaali vasemmalle kääntymistilanne, kun farmari A4 Audin piti päästä ohi. Toinen olikin sitten sellainen, että tulin pellolta maantielle, käännyin vasemmalle ja tarkoitus oli kääntyä heti seuraavasta liittymästä vasemmalle. Liittymien etäisyys on noin 50 metriä ja juuri tielle päästyäni taakse ilmestyi citymaasturi. Heti, kun sain yhdistelmän tielle, piti ruveta kääntymään vasemmalle ja siinä välissä maasturi oli tukkinut siihen väliin. Onneksi silloinkin tuli katsottua peileihin...

EIKÖ NOIDEN AUTOILIJOIDEN PÄÄSSÄ LIIKU MITÄÄN?!!!

Aiemmin tällä palstalla oli jo puhetta Avantin käyntiongelmista ja niistä selvittiin silloin vastauksina tulleiden ohjeiden avulla. Avantia kallistettiin etukuormaajalla ruiskutuspumpun puolelle, jolloin sen piti tulla paremmin voidelluksi ja samoin naftan joukkoon laitettiin hiukan 2-tahtiöljyä. Näillä neuvoilla se onkin pelannut moittetta pari kk.

Nyt se on taas ruvennut sammuilemaan ja tänä aamuna teki niin, että käyntiin lähdettyään se ottikin täydet kierrokset ja lykkäsi pikimustaa savua. Kaasusta ei tienny mitään ja sitten sammui. Kun lopulta sain sen käymään jotenkuten normaalisti, niin sitten moottori ei jaksanutkaan ottaa kierroksia ja sammui joka välissä. Nyt ei ainakaan edellämainitut temput auttanu. Mitäs nyt?

Viime vuoden lopulla meillä käytiin tekemässä maitohygieniatarkastus, eli kunnaneläinlääkärien pomo kävi tarkastamassa maidontuotantotilat ja paperit. Tänään soitettiin sitten ely-keskuksesta, että sieltä tullaan tekemään tarkastusta maidon reitistä tilalta meijeriin. Siinä katsotaan maitoauton tilalle jättämät tulosteet noutopäiviltä ja yksi päivä tutkitaan tarkemmin, kuten noudettu maitomäärä ja lypsyssä olleiden lehmien lukumäärä yms.

Aikaa arvioitiin menevän noin varttitunti. Eihän siinä mitään, tervetuloa, mutta jotenkin tuntuu turhalta...

Meinaa taas mennä loma toteen, kun lomittaja ei saa avanttia käyntiin ja pitää olla koko ajan sitä rassaamas.   Mikähän kubotan moottorissa mättää, kun välillä käy ja välillä ei? Kun sen lopulta saa käyntiin, niin voi toimia pitkänkin aikaa hyvin ja sitten taas sammuu kuin saunalyhty. Sen jälkeen käyntiin saaminen on hankalaa, vaikka moottori on lämmin. Sitten kun meinaa käynnistyä, niin kierrokset ampaisee tappiin, vaikkei kaasun kosketakaan. Naftanputsari on vaihdettu syksyllä samoin kuin moottoriöljykin. Liekö jatkuvalla navettamajoituksella vaikutusta...

Olen vähän katsellut auton perään kärryä ja eri merkkejä näyttäisi olevan markkinoilla pitkälti toista kymmentä. Muuten ei ole tarkempia kriteerejä kuin että lavan pituus saisi olla 3 metriä ja kuomu päälle. Onko eri merkeistä minkälaisia kokemuksia ja yksiakselinen vai teliversio? Teli tietysti syö kantavuutta jarruttomassa kärryssä, mutta onko se kumminkin vakaampi vedettävä?