Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 [2] 3 4 ... 25

Viestit - SKI

Te sitten edelleen meinaatte että se elukan pito on niin hyvää hommaa, että niitä tukia ei tarvita palkaksi siitä elukkahommasta...

Parempi se tietysti olisi jos ne maksettaisiin ihan vaikka ey kautta eikä hehtaareiden kautta.

Ymmärrän sen jotenkuten siihen asti kun syötetään ne oman pellon tuotteet omille elukoille, mutta kun niitä ruvetaan myymään tilan ulkopuolelle pitäisi tuet olla samat kuin normi kasvitilalla ilman eläinkorotuksia. Jos yksiköt riittää voi eläintila saada lisähehtaareille edelleen sen korotetun tuen eikä työmäärä eläimistä lisääntynyt mihinkään. Toisaalta myös monet pitää minimimäärän elukoita jotta se korotettu tuki tulee, joka välissä valitetaan huonoa kannattavuutta mutta silti niistä elukoista ei luovuta. Ehkä tuossakin pelataan teollisuuden ja yhteiskunnan pussiin kun sitä raaka-ainetta on saatavilla halvalla näiltä harrastusmielessä elukoita pitäviltä.
Oikeudenmukaisinta olisi maksaa ne eläintuet eläinyksiköille ja lopettaa hehtaareiden kautta maksu. Selkeyttäisi myös pelto markkinoita.
Naapurikylässä myytiin tänä keväänä reilu 20 hehtaaria peltoja.Kaikki meni  kisan kautta elukkamiehille ja parhaat hinnat oli 20 k€/ha.Siinä saa viljaporukka seurata katseella kisaa,oli sivu-tai päätoiminen.

Riippuu varmaan rahapussin paksuudesta ja "säästöjen" koosta, mutta samalta viivalta lähtien elukkaepelit ovat etulyöntiasemassa. Usein ihan kansallisten varojen aiheuttamasta vääristymästä.

Siinä elukkatilat ovat jo eläinkorotuksella liki puoli tonnia per hehtaari edellä ennenkuin on yhtäkään jyvää kylvetty. Kuitenkin lopputuote ja toimitusosoite voi olla täysin sama kuin viljatilalla - viljatilan vaan pitää saada tonni enemmän satoa jotta päästään samoille lukemille.
Menee jutut vähän ohi aloittamastani aiheesta, mutta jatkakaa toki.
No juu pyydän anteeksi. Täällä agronetissä ei nyt olla oltu aiheessa pysymisessä niin tarkkoja.

Mikä tuossa aloituksessa nyt sitten mietityttää vielä?

Älä pyydä anteeksi, ainahan keskustelu rönsyilee ja se on vain ihan hyvä.

 Pikkuisen enemmän mietteitä sivutoimisuudesta ja sen mielekkyydestä  toivoisin vielä useammalta virkaveljeltä, kokemuksia siitä, miten ovat onnistuneet limittämään viljelysesongit päivätyöhönsä, miten lomat menee ja mitä lomalla tulee tehtyä. Mitä päivätyö on jne.

 Itselläni nettotuloista joka neljäs euro tulee maataloudesta eli siis kolme neljästä eurosta tulee jostain muualta. Vuotuinen Tulotaso ei kyllä paljoakaan nitkahtaisi jos maatalouden lopettaisi kokonaan. Tulisi jopa vuokratuloja.

 Velvollisuudentunne, vaihtelunhalu ja tapojensa orja...tässä lienee maatalouden harjoittamisen syyt meikäläisellä.

Joskus aikaisemminkin täällä vastannut vastaavanlaiseen kysymykseen... Itse pajalla päivätöissä, 15 vuotta samassa talossa. Hitsaustöitä pääasiassa, ei nekään sieltä kevyimmästä/terveellisemmästä päästä kuitenkaan jos vertaa vaikka papereiden pyörittelyyn. Peltoa on vuokramaineen 64ha suunnilleen, eli ei enää mene ihan iltapuhteinakaan. Verotettavat tulot menee suunnilleen 1-1,5 € maataloudesta ja 2 palkkatöistä vuodesta riippuen. Suhde ei sinäänsä ole hassumpi vaikkei verotettavat kerrokaan ihan kaikkea. Samalla tuo myös kertoo ettei ne palkkatyöt ole mitenkään rahallisesti onni ja autuus vaikka täällä välillä muuta kovasti vakuutellaankin.  Ja jos pitää valita työn ja tilan välillä niin kyseisen työpaikan pukukaappi tyhjenee melko nopealla tahdilla ja tämän tietää myös työnjohtaja.

Miten sitten päivätyön ja maatalouden yhdistäminen? Työnantaja onneksi on ratkaissut tämän ongelman vähän niinkuin puolivahingossa, ylityöt ovat toivottuja ja niistähän sitten saadaan perustunnit pankkiin tunti tunnista menetelmällä ja % osuudet viikkolepokorvaukset jne maksetaan rahalla. Jos tämä ei käy ei tarvitse tehdä ylitöitäkään. Vuodessa tulee 300 ylityö.. anteeksi pankkitunnin verran tehtyä ja noilla tunneilla saa sitten jo mukavasti kevään ja syksyn ruuhka huiput hoidettua. Vuosilomia en ole likan syntymän jälkeen pitänyt töitten aikaan, ne lomaillaan jos ei jotain aivan pakottavaa syytä ole tehdä lomalla töitä.

Miksikö sitten, nyt pitää ehkä siteerata työkaveria "teen jotain mitä en halua tehdä jotta voin tehdä jotain mitä haluan tehdä" eli työssäkäynti on tällä hetkellä pakollinen paha jotta pankki pysyy tyytyväisenä. Sitten kun saa lainat maksettua, tai ainakin lainamäärää vähennettyä pitää harkita asiaa uudelleen. Maatalous on se työ joka pitää mielen virkeänä, näkee omien toimiensa tulokset joka vuosi uudestaan ja aina voi laittaa riman korkeammalle jos tuntuu että mielenkiinto katoaa. Sitä tunnetta ei saa päivä työstä jossa se oma osuus sulaa kokonaisuuden massaan. Toki tämä ei nyt varmaankaan ole "oikeiden" maajussien mieleen kun en ymmärrä pokata ja poistua takavasemmalle tekemään jotain sellaista mitä en loppujenlopuksi halua tehdä, onko järkevää vai ei mutta näin se omalla kohdalla menee. Tekemättä en osaa olla, vaikka tila olisi velaton niin varmaan sitä jotain tekemistä pitäisi ainakin talviajalle keksiä jottei elämä käy liian pitkävetiseksi.
Kasvintuotanto / Vs: viljan hinta
: 06.06.19 - klo:17:02
Mikset myynyt 220 e/tn ? Odotitko enemmän? Pyy pivossa ja sillai?

Pro Agrian mies sanoi että toukokuussa on kovin pula ja voi saada 250€ tonni...

Koskakohan me opitaan ettei ProAgria, MTK tai mikään muukaan ole oikeasti viljelijän asialla. Nuo puljut tuntuvat olevan pääsääntöisesti itseään varten, ei siinä ole yksittäisten tai edes isolla osalla viljelijöistä mitään merkitystä kun järjestellään rahoja joko järjestöille itselleen, teollisuudelle tai sitten valituille oikeille viljelijöille.
Kasvintuotanto / Vs: Peltovuokra tilanne
: 19.05.19 - klo:08:53


Maatalouden kannattavuutta saataisiin aika paljon parannettu kun tehtäisiin tilusjärjestelyjä. Lohkokokoja saataisiin isommiksi ja turhaa tiellä ajoa pois.
Onko kokemusta? Mikä meni vikaan?





Nyt kyllä kehut tilusjärjestelyä vasten parempaa tietoa. Väittämä suoraan tilusjärjestely-markkinointi aineistosta.
Kaikkia on kuultu ,Semmostakin että on yksi isompi isäntä ostellut Kaikkia metsänreunojen nurkkapaloja kymmeniä hehtaareja sieltä sun täältä itselleen , sitten tilusjärjestelyssä saanut yhtenevän alueen keskeltä parasta lakiaa itselleen ja pikkutiloille jäi niitä reunoja  :D
Joo no ymmärrän katkeruuden tuossa kohtaa. Ehkä asiaa tulisi miettiä vapaa ehtoisuuden pohjalta. Mutta kuinka mennä esittämään asiaa naapurilohkon viljelijälle, että tehdäänkö näin? Itselläkin olisi tuollaisia esimerkkejä useampikin. Mä en edes olisi niin tarkka edes hehtaareista..

Hieman sama asia. Tuossa vieressä on metsää jota nyt on hehtaari kerrallaan kaadettu. Soveltuisi pelloksi vallan mainiosti. Olisi siis todellakin ihan vieressä. Voisin tuosta vaihtaa tuon kuvion omaan metsäkuviooni joka on keskellä metsää. Sama probleema, kuinka esität asian. Ihmisille on juurtunut omistushalu johonkin eikä vahingossakaan haluta antaa jonkun toisen hyötyä jostakin vaikka itsekkin voitettaisiin samalla tai asialla ei olisi merkitystä käytännössä.

Noista tilusjärjestelyistä, pari laajennuskiimaista oli tilannut täällä vuosi kaksi takaperin (paikallisen MTK osaston suosiollisella avustuksella) selvityksen alueen mahdollisuuksista... Ei vaan istu omaan päähän että ensin 50km säteellä tilakeskuksesta huudetaan pellon hinta taivaisiin, sitten itketään kun joudutaankin ajamaan maantiellä niille postimerkin kokoisille lohkoille jotka ei ikinä maksa itseään takaisin. Ja sitten vielä pitäisi palkita tuosta antamalla jonkun muun, mahdollisesti asiansa fiksusti hoitaneen viljelysmaat oman torpan vierestä. Ajakoot vaikka maailman tappiin pitkin maanteitä kun ovat sitä alunperin halunneetkin tai pitäköön peltonsa myyntiin jos ei ostohetkellä ole tajunnut välimatkaa tilakeskuksen.

Mitä taas tulee tuohon vapaaehtoiseen juttuun, itse jos pitäisi alkaa asiaa ehdottamaan lähtisin ensimmäiseksi puhumaan sen vastapeluri saamasta hyödystä, en niinkään siitä mitä minä hyödyn ko vaihdosta. Ja tuota ei välttämättä parane sanoa että ei ole niin tarkka hehtaareista, se kun mielletään tarkoittavan myös tarkkuutta siihen toiseen suuntaan. Samaten kuin se, että jos vaihdoksen lopputulos on vastapuolelle neutraali ei välttämättä sitä innokkuutta ole kun saman saa ilman ylimääräistä vaivaa. Metsäpuolella asia ei ehkä ole niin yksioikoinen, mutta pelloista viljelijät tuntee omansa melko hyvin eikä ole välttämättä halua vaihtaa mahdollisesti huonompaan vaikka ajomatkat lyhenisivätkin. Jos vaihdossa saa huonompaa niin hyöty ulosmitataan pitkäksi aikaa niihin kunnostuskustannuksiin.
Kasvintuotanto / Vs: Peltovuokra tilanne
: 17.05.19 - klo:05:58
Nyt heräs muutama kysymys nallepuurolle:

1. vuokrasko kuusjoen äjesmies sulle "kuuluvia" peltoja ?
2. käyttikös em äjesmies sun rahoja ?

Jos vastaus molempiin kysymyksiin on kielteinen niin MITÄ VÄLIÄ.

Katos kun maatalous on nollasummapeliä jossa yhden vuokraajan pellot ovat pois muilta isänniltä. Tai jopa miinussummapeliä jos veronmaksajat kyllästyy maksamaan miljoonia yksittäisille tiloille. Tätä menoa isännät on yhtä harvinaisia kuin taksifirmojen omistajat ja pelloilla pyörii vaan renkejä.  Tukikatto ratkaisisi tämänkin ongelman ja sen ylittävät pellot saisi sitten vuokrata niillä OMILLA rahoillaan.

Siinä olen samaa mieltä, että jossain kohtaa tämä tukijärjestelmä  kääntyy itseään vastaan vaikka kuinka tuettaisiinkiin elinkeinoa eikä sitä harjoittavaa yksilöä/yhteisöä. Vaikeaa on perustella suurelle yleisölle pitkällä juoksulla sitä että maksetaan satojen tuhansien tai jopa miljoonien eurojen tukia yhteen osoitteeseen, siinä mielessä tukikatto voisi olla ihan paikallaankin. Ja saisihan nuo suuruuden ekonomian nimeen vannovat näyttää sitten että siitä on oikeasti jotain hyötyä muutenkin kuin ajatuksen tasolla. Itse en usko suuruuden tuovan juurikaan merkittäviä säästöjä per hehtaari kokonaisuudessaan, se mikä panos kaupoilla voitetaan hävitään konekaupoilla ja ulkopuolisen työvoiman käytössä.

Muuten sitten taas rajoittaminen ei oikein istu ajatusmaailmaan, jos joku saa kalliit maat tuottamaan niin siitä vaan, mutta samalla menettää oikeuden valittaa kun ei jää mitään käteen. Aikoinaan vanha isäntä sanoi kun hävisin tarjouskilvan pelloista että toiset ei saa hankittua lisää ja toiset ei pysty pitämään jo olevia maita itsellään, se kuvastaa sitä että järki päässä touhuamalla tällä hommalla vielä jotenkin pärjää leikissä mukana- realiteetit vaan pitää muistaa.
"Ravinteiden tasapainoisen käytön korvaus alenee 54 17 euroon hehtaarille (puutarhakasveilla 200  80 euroon)
Suojavyöhykkeiden korvaus alenee 450  350 euroon/ha
Valtaojien varren suojavyöhykkeet poistuvat toimenpiteiden joukosta (pohjavesialueet, Natura-alueet ja vesistöjen varret jäävät mukaan)
Viherlannoitusnurmien korvaus alenee 54  17 euroon/ha
Lhp-nurmista ei makseta enää korvausta kohdentamisalueen ulkopuolella
Lhp-nurmien + monimuotoisuuspeltojen maksimiala alenee
15  10 prosenttiin
Tehdään yksivuotinen sitoumus uusilla ehdoilla
Voi halutessaan päättää sitoumuksen ilman seuraamuksia
Voi myös luopua yksittäisestä lisätoimenpiteestä"

Tuollaisia muutoksia suunnitteilla  ens vuodelle, hömppäheinät vähenee.
Kaikki haluaisi että tekisit listan myös nautatukien ja maitotukien leikkauksista .
Varautumiskeinoja tuohon tuen laskuun, jotka eivät vaikuta satomäärään ja sitä kautta myyntiliikevaihtoon:
-Myel-maksut ihan alas. Soittaa vaan sinne ja sanoo ettei tää homma kannata ja ens vuonna tuet putoo 8000 Euroa.
-Ja sanoo että heidän entiset laskelmansa paljonko voittoa tulee euroo per ha voi pyyhkästä...
-Maanäytteiden otossa pystyy säästämään. Jättää lannoittamatta tiettyjä lohkoja, jolloin maanäytettä ei tarvita.
-Vakuutukset. Sieltä saa paljon säästöjä. Soittaa vaan omaan vakuutusytiöön ja ilmoittaa että ottaa vakuutuksia tällä hinnalla, sanotaanko noin 50 prosenttia pienemmällä kun nyt. Kyllä ne sulle jollaiset vakuutukset silläkin hinnalla myy.
- jättää investoinnit isommille tiloille, niillä on aina rahaa ja innokkuutta.
-Siirtää puunmyyntitulot ensi vuodelle.
-Itse ole varustautunut tukien laskuun vuodesta 2015 lähtien tekemällä maksimi tasausvarauksia, nyt sitten tulouttelen niitä sen mukaan mitä tuet putoo.
-Jättämällä metsänreunat avokesannoksi
-Nää nyt tuli 10 minuutin "järkeilyn" perusteella säästökohteiksi. Lisää saa keksiä:)

Nojoo, saahan tuossa varmaan jo satasen säästöjä aikaan.
Myel maksujen alentaminen on vähän kuin kusisi omille kintuille, hetken lämmittää mutta myöhemmin tulee paljon kylmempi. Toki ne myelit kannattaa pitää järkevällä tasolla, turha liikaa maksaa alunperinkään.
Maanäytteistä ei pahemmin pysty säästelemään, ainakaan itsellä ei ole sellaisia peruslohkoja jotka voisi kokonaan jättää lannoittamatta jos meinaa jotain myytävääkin saada aikaiseksi, ja tuossa puhutaan kympeistä tai korkeintaan satasista vuositasolla normaalilla tilalla. Sama vakuutukset, vaikutukset maatalouden osalta lähinnä kosmeettisia kun ei ole aikaisemminkaan ottanut liian kovia vakuutuksia.
Tuota en nyt oikein ymmärtänyt mitä hyötyä saa siitä että tekee tasausvaraukset ja tulouttaa niitä myöhemmin jos ei ole samaan aikaan mitään vähennettävää kohdetta. Lopputulos ei muutu pitkällä juoksulla mihinkään käsittääkseni? Ja eikös ne pitänyt muutenkin tulouttaa kolmen vuoden sisällä sen varauksen tekemisestä? Enemmänkin verosuunnittelun keino kuin potentiaalinen säästökeino.


Vein naudanrehutehtaalle ohrakuorman, edellä rekka toi ulkolaista rypsirouhetta Rahjan satamasta
 ja perässä oli myös rypsirouhetta rekassa, kun vastaanotossa kysyin rypsin käyttömääriä, niin tuntu
olevan eniten kiloissa käytettävä raaka-aine ,joten miksi viljeliät eivät viljele rypsiä? pitääkö tosiaan
kulua tuhat vuotta ennenkuin voi omaksua uuden kasvin viljeltäväksi??? Itsellä tulee
kahdeskymmenes vuosi rypsin viljelyä ,eikä kertaakaan ole katovuotta ollut tai yksi oli heikompi,
eli vuosi 2012 kun ei lopuille rypsin puinneille ollut puintikeliä, tosin silloin jäi paljon
kauroja ja vehniäkin puimatta isännillä.

Olisko syynä hinta?  Itellä Alko rypsit ja rapsit ottaa päähän kun ensin etsii rähmällään pellolla kylväessä mihin se siemen katosi, sitten saakin päivystää kirpat ja kuoriaiset. Teippaat kärryt ja puimurin ja lopulta huomaat ettei sieltä taaskaan tullut satoa sillä tavalla että olisi työmäärällä ja hinnalla kilpailija vaikka kauralle tai mallasohralle. Ainoa mikä on omalla kokemuksella vielä hullumpi kuin rypsi/rapsi on camelina, ne ei meinanneet edes kuivurissa pysyä. Nyt on välivuosi öljykasveista eikä lähtökohtaisesti ole ikävä niitä ollenkaan. Sen hinnan pitäisi alkaa nelosella tai mieluummin vitosella että pystyisi realistisesti kilpailemaan kuuden tonnin kauraa vastaan.
aha, tuolla vaan käytetty aina kun on joku hankala paikka korjattavana.   en nuista muuta tiiä.

Sama ongelma kuin noissa oikeissa kipinäsuojissa, hitsauskipinää kestää jonkun verran mutta rälläköintiä polttoleikkausta ei paljoa. Kaikkein paras kipinäpeitto mitä olen käyttänyt on lasikuitupohjainen mitä ei saa enää käyttää ainakaan sellaisilla pajoilla joissa työsuojelu on lain tasalla
yhellä pajalla käyttää tuota sammutuspeittoa.  en sit tietä kuinkauan kestää....

Sammutuspeitto jää kytemään helposti ja siihen palaa isoja reikiä, joskus sammutuspeitteellä on hätätapauksessa suojattu korjattavaa konetta ja on siinä kertakäyttötavaraa.
Ressiä se teettää, jos pitää yrittää koko ajan lattiaa varoa. Se kuluu sieltä mistä kuluu. Jos maali on lattiamateriaalin värinen, niin antaa kulua ja palaa.

Levy tai matto täytyy olla palamatonta materiaalia. Wurtilla näkyis ainakin olevan joitain tuotteita.

https://eshop.wurth.fi/Kategoriat/Suojavarusteet-juottaminen-hitsaaminen/3106050110.cyid/3106.cgid/fi/FI/EUR/

Noi wurthin matot sopii lähinnä johonki koneen suojaamiseen tms ja siihenkin huonosti. Hitsauskipinät kestää jollainlailla mutta rälläköinti ja polttoleikkaus "tappaa" nuo aika nopeaan. Etralla on muistaakseni jotain parempia mattoja mutta ei nekään ihmeitä tee. Kaikkein paras olisi valita lattian pinnat käytön mukaan niin säästyy ylimääräisiltä harmailta hiuksilta.
Milläs tavoin porukat täyttää kylvökoneensa? Kylvöalat on kasvaneet siinä määrin että päivitin kylvökoneen hinattavaan malliin. Tähän asti olen täyttänyt nostolaitekoneen täyttövaunusta mutta nyt mietin että jos laittaisin täyttövaunusta pelkät siemenet ja apulannat sitten erikseen mutta miten? Etukuormain traktoria ei ole käytössä eikä kaivurillakaan (jolla vaunun täytän) oikein voi ympäri pitäjää rytyytellä. Jonkinlaisia vanhoja nostolaitekiinnitteisiä suursäkin nostimia olen joskus nähnyt myynnissä (ylö tms.) Toimiskohan sellanen.

Eikös joku pulju valmistanut kylvökoneen päälle asennettavaa täyttöruuvia millä sai kärryltä kairattua tavarat kylvökoneeseen-joskus muistelen tuollaisen nähneeni, hinnasta ei tietoa.

Itse täyttelen tilalla kylvökoneen. Siemenet Jussi ruuvilla koneen sivusta ja samassa paikassa pääsee perästä nostelemaan trukilla apulantasäkit koneen päälle. Kauimmaisille lohkoille matkaa 3km suuntaansa, 8-10 reissua joutuu ajelemaan mutta harvemmin joka lohko samalla kasvilla joten ei maksa vaivaa raahata kärryä sinne.


Toki jokainen tila tekee omat ratkaisut niinkuin mekin ja pistettiin pellot luomuun. Ei aiottu oottaa niin kauan että rahat loppuu. Musta peli ei vain ole reilua niin että käytät maks 2kk vuodesta peltotöihin ja lopun ajan olet rahahommissa muualla. Keräät eurot ja tuet kun toiset yrittää täällä sitten elää ja tehdä 12kk vuodessa. Ja edelleen jokainen tila tekee omat ratkaisunsa vallitsevan tilanteen mukaan, mutta päätoimiset elukan pitäjät tällä menolla kyllä tapetaan.

Ihan samalla tavalla sulle tulee hehtaariperusteiset tuet ja saat, ainakin toistaiseksi, paremman tuen omille myyntiviljoille kuin tavan viljatila. Sinä haet sitten sen lopun 10kk elannon sieltä elukoista ja toiset palkkatöistä, muusta yrittämisestä tai vaikka lottovoitosta eikä sillä ole merkitystä asian suhteen. Ei tällä tapeta yhtäänketään, voisi olla parempi että ne ketkä haluaa niitä elukoista pitää keskittyisivät minimi peltomäärällä siihen elukoiden pitoon ja hankkisi muut panokset sen tilan ulkopuolelta. Niin yritysmaailmassakin tehdään, keskitytään siihen mikä on sitä omaan päätuotteeseen ja loput hankitaan muilta toimittajilta.



Tekee sen eron että sivutoimiset viljelijät pärjäävät kyllä ilman tukia. Päätoimisilla voi olla hankalampaa. Katsotaan ennemmin niin päin että kuka pärjää ilmantukia sekä ulkopuolista rahaa. Jos oikeasti halutaan nähdä mitkä tilat kannattaa ja mitkä eivät.


Rupees ny ja101 vähän ajattelemaan mitä selität. Onko tosiaan niin ettei isun kehittämä sikatouhu enää kannatakkaan niin kuin aikaisemmin. Siis sivutoimisen peltoviljelysi ohella.

Elukkatuotantohan on peltoviljelyn tuotteiden jatkojalostusta.

Tässä tullaankin siihen että jos eläintuotanto on sivutoimista ja sitä ei saa tukea, niin miksi pitäisi saada palkkatyösta/muustayritämisestä saada kantaa rahaa viljelyyn?

Eipä kai sitä rahan tuomista eläinpuolelta tai muualtakaan ole täällä kovin moni ole ollut kieltämässä. Enkä usko, että normaalissa yritysmaailmassa nuristaan yhtälailla asioista - vai uskoisitko että kaksi vierekkäistä tehdasta joissa toisessa tuotetaan ikkunoita ja toisessa ikkunoiden lisäksi ovia, niin tuo pelkkä kkunatehdas valittaisi pitkin ja poikin kun tuo naapuri saa etua kun tekee niitä oviakin.
Tuttu luomumies ilmoitti, että ei tule vuokraamaan lisää peltoa, koska niitä ei nyt saa luomutukien piiriin. Pelkästään tervehdyttävä vaikutus tällä?

Oliko kyseessä kasvi vai kotieläinluomu?

Ihan mielenkiintoinen ratkaisu, jos laajentaminen tehdään kasviluomussa vain luomutuen takia, joka on kuitenkinkin aika merkityksetön vrt. tuotteesta saatavaan hintaan. Suurempi pinta-ala kuitenkin mahdollistaa laajemman viljelykierronkin.

Täällä meinas paikallinen eläinluomumies revetä kaikista henkseleistään kun ei saanutkaan enää uusia vuokra maita luomutuen piiriin, tarjouskilvassa pesi kyllä kaikki muut mennen tullen yli 600€/ha tarjouksellaan.
Jos päätettäisiin että annetaan kaikille sama ha-tuki tuotantosuunnasta ja alueesta riippumatta, alkaisi vinkuna epätasa-arvoisesta ja epäoikeudenmukaisesta tukipolitiikasta.

Jos vaikka koetettaisiinkin edes tuota. Ei täällä AB:lla tunnu missään. Jospa vinkunaa ei tulisikaan ja se pienviljelijä lähtisi maakaupoille ja saisi reilun kädenpuristuksen vanhalta maanomistajalta, et tulit sitten ihan itse tienatulla rahalla kauppoja tekemään, etkä ilmaiseksi sosialisoimaan.

-SS-

Tukirahatko itse tienattuja?

Ei pienviljelijällä sen enempää tai vähempää kuin sillä isolla tilallakaan, ongelma on siinä että tukiriippuvuus kasvaa sitä isommaksi mitä isompaan yksikköön mennään. Sitten tulee mieleen että siirrytäänpä luomuun, suurin osa pellosta saa olla latausnurmella mikä merkataan papereihin rehunurmeksi ja taas tuet juoksee kivasti. Tasatuet olisi ehkä se ratkaisu, kukin tuottakoon lisäarvon haluamallaan tavalla niissä raameissa mitä yhteiskunta antaa ja mikäli yleistä mielipidettä katsoo niin ympäristö ja ilmastojutut ovat kovasti pinnalla - ja mitä todennäköisemmin niistä on euroja jaossa haluttiin tai ei.

Nuohan sen ongelman tekee. Tuo isojen tukiriipuvuus johtuu juuri siitä että isot ei voi käyttää näitä ympäristön hoitotukia.

Mikäänhän ei estä isoja käyttämästä niitä, rahallinen arvo niillä on isoille suhteessa suurempi kuin pienille. Miksi isojen tukiriippuvuus johtuu siitä ettei voi höpöheiniä laittaa?
Sivuja: 1 [2] 3 4 ... 25