Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Kesantomurskaimella (Cabe) tuli ajettua pari viikkoa sitten ajettua alas. Kun ajaa takatela alhaalla (melko pitkään sänkeen), niin noi paskakasat hajoavat samalla.
Sama muuten, mut Giraffalla...
Laidunnus mahdotonta? Etuina mm ei rehunkorjuu kustannuksia, vähemmän paskanlevitystä, ei lannan kolaamista, ei kuivikekuluja, puhtaammat tissit, parempi jalkaterveys yms...
Noku noku sattu juur sen paremman laidunlohkon uusinta tälle vuodelle...tosta toisesta ei lemmut kauaa syöneet...
Lähinnä tarkoitin ketjun aloittajaa. Tein ensimmäisen pyhänajan yksin laiduntamisen aloittamisen jälkeen ja yllätykseksi työaika väheni normaaliin nähden. En ole erityisesti panostanut lehmien käsiteltävyyteen, mutta muutaman oon opettanut tulemaan viheltämällä luokse ja se riittää saamaan lauman liikkeelle. 60 lehemää on nyt lypsyssä. Ovat yön pakotettuina laitumella ja aamulypsyn jälkeen jaetaan ape puolella säilörehu määrällä, eli päivällä käytännössä kukaan ei ole laitumella.
Aikataulu ongelma voi olla toisinkin päin... Tällä kulmalla on räpsinyt tälle keväälle vettä ihan vaikka Turkuun lähetettäväksi. Ainoa kunnon poutaputki oli neljä päivää. Kun noita eri säätiedoituksia on vertaillut ja seuraillut nyt pari vuotta, niin alkaa tietää mikä pitää paikkaansa. Kun tuo neljän päivän "ikkuna" näytti suht varmalta kysyin uraikoitsijalta (8 päivää ennen) onnistuuko poutajakson viimeiselle päivälle korjuu. Laitettiin onnistumaan ja onnistui se. Saatiin hyvin esikuivattua rehua oikeastaan ainoana mahdollisena päivänä. Jos korjuukalustona olisi ollut joku muu kuin ajosilppuri ketju, niin oltais tehty märkää tai vanhentunutta rehua. Kerrankin rehunteon jälkeenkin jaksaa oikeasti tehdä töitä ja tulipa oikeen juhannustakin juhlittua!
Laidunnus mahdotonta? Etuina mm ei rehunkorjuu kustannuksia, vähemmän paskanlevitystä, ei lannan kolaamista, ei kuivikekuluja, puhtaammat tissit, parempi jalkaterveys yms...
missä niitä siemennyksen toimilupakursseja oikein järjestetään?
http://www.huitinholstein.net/hhembryo/148
Mikä on myöhään huomattu kiima?
Viittä yli kymmenen tulee ahaa elämys, että tuo pitäis siementää tänään. Myöhään huomattu...
Pihatto, enkä tee päivä- enkä iltakäyntejä. Kiimat katsotaan työaikaan ja hyvin ovat näkyneet. 
Joskus toki lypsäjät soittelee työaikojen välissä käymään navetalla, mutta en silloin muuta ylimääräistä tee, kun korjaan viat, toki katson yleissilmäyksen lehmiin, mutta en esim. käy kolaamassa parsia, 2X/pv riittää sitä huvia. 
Entisessä elämäss tein päivä- ja iltatarkit, jaoin rehua, juottelin vasikoita ym. Siinä hyvinkin tunti hurahti pikku puuhasteluissa. Nyt on onneksi muutakin elämää, ei tartte navetalla asua... 
Täs kohtaa pitää kyl huomata, et kaikilla ei oo sama managementin taso ku sulla. Toinen huomionarvoinen asia on, että kun sää itte siemennät niin silloin ei myöhään huomattu kiima haittaa. Senkun hakee pöntöstä oljen virittää pistoletin. Kolmas asia on, että robon aktiivisuusmittaus hiukka helppaa sun työtä. Mutta eipä näillä väliä, kuhan hommat toimii, lehmät tiinehtyy ja suurilta katastrofeilta vältytään.
Kiimantarkkailu on kans yks melko tärkee syy käydä navetassa askareaikojen välissä...
Pihatossa kiimojen havannointi on paljon helpompaa, mutta kyllä sielläkin tarttee käydä pim*pikierroksella. Meillä varsinkin päivällä tarttee kattoo, kun aamulypsyn jälkeen saavat vuorokauden appeen, niin kukaan ei malta mennä maaten ennen ku pötsi on täysi.
Meidän sakilla tuli eilen kierros valmiiksi. 
Sama vika. Niittoon meni 7h ja kasalle ajoon 4h + loppu tiiivistys ja peittely 2h. Kerranki semmonen olo, et ettei tartte viikon lepoa rehunteon päälle.
Mulla ei lämminvesi riitä, jos aseman ja tankin pesun väliin ei jää kahta tuntia. (maitoauto tulee 9.30) Toistaiseksi ei ole ollut ongelmaa bakteerien kanssa. Vaikka joinain aamuina joutuu aseman pesun laittamaan vasta iltapäivällä päälle. Mulla on lypsyn lopetuksen jälkeen 1,5h aikaa käynnistää pesu. Mää sammutan kyl vaan tyhjiöpumpun ja käyn lopettamas lypsyn ku laitan pesun päälle. Sillon ei tartte kahta kertaa painella paneeleista sitä.
Käytännön kokemuksia haluaisin lukea erilaisista resepteistä, jos jollakin "joutokarjan" ruokinta on niin suunnitelmallista, että resepteille on oikein laskettu arvotkin . Olen tästä joskus meinannut täällä kyselläkin, mutta mennee samaan aiheeseen. Minkä näkisin oljella jatkamisessa hyvänä umpiappeessa, on käsittääkseni sen kalium ja kalsiumtasoa laskeva vaikutus dieetissä. Näin siis vaan ihan rehutaulukkojen perusteella. Tilanne kärjistynee palkokasveja sisältävällä säiliksellä.
Ja itselläni ei siis kokemusta aperuokinnasta, mutta siirtyminen siihen ennemmin ja myöhemmin. Näin sadeiltaisin on mukava laskeskella excelillä esim. eri rehujen tarpeita karjalle yms. "skenaarioita".
Suomen normeilla ei saa hyviä umpiappeita, ne ovat peräisin jostain kyyttö-ajoilta. Ka-syönnit ja Ca-tarpeet suoraan A.I.Virtasen kirjasta vuodelta 1943.
Hyvä kirja muuten kyl, suosittelen..
Artturi Iiivari ei ole mikään tyhmä mies ollut,tuli viime vuonna sen verran luettua märästä rehusta kirjoituksia.Nämä viiden minuutin oppimäärän sisältävät teokset on sitten eriasia,näitten avulla,jos muusta ei tiedä mitään,ei pääse kuin pihalle kuin lipputanko.Referaattikopioiminen on tyhmää.
Se on muuten Ilmari...
http://fi.wikipedia.org/wiki/A._I._Virtanen
Sivuhuomautuksena. Miten on mahdollista noin ympäristöriskit huomioiden, että tuossa mittakaavassa tapahtuva avomaan erikoiskasviviljely ei vaadi ympäristölupaa?
Hyvä kysymys! Keinokastelu, keinolannoitus, juurikasmullan varastointi, juurikasaumat, yksipuoliset kasvinsuojeluaineet (osa maavaikutteisia) ja vähäinen kasvipeite tuolla hehtaarimäärällä ovat huomattavasti suurempi vesien saastuttaja, kuin navetan katolta ja pihasta tulevat vedet. Meillä saa komioita fosforilukemia vanhoista punajuuri aumapaikoista.
Eiköhän tuo mene jo vähän asian vierestä. Tässä tapauksessa puhumme kasteluveden saastumisesta eli siihen joutuvista eläinperäisistä bakteereista, jotka voivat olla hyvinkin vaarallisia. Muistanet varmaan Saksan EHEG-bakteerikohun. Siihen ihmisiä kuoli ja ensin bakteerin levittäjiksi epäiltiin Espanjalaisia kurkkuja, joita oli kasteltu epäpuhtaalla vedellä (siis karjanlantajäämiä sisältävällä vedellä). Tämä oli vakava paikka kurkun viljelijöille ja he kärsivät pelkästä huhusta suuria taloudellisia menetyksiä.
Sinulle vesien saastuminen on ilmeisesti sen ravinnekuorman lisääntymistä. Punajuurien aumapaikoissa voi olla ilmeisesti korkeita fosforipitoisuuksia, mutta vielä kovempia löytyy lanta-aumojen pohjista. Karjanlannalla lannoitettujen peltojen fosforipitoisuudet ovat yleensä hyvin korkeita. Ne ovat yleensä tapissa ja fosforihan on pääasiallisin syy Itämeren rehevöitymiseen. Minusta on väärin vetää sellaisia johtopäätöksiä, että karjatalous olisi jotenkin puhtaampaa ja vähäpäästöisempää kuin kasvinviljely (esim. vihannes ja juurestuotanto) ja että sitä pitäisi sen takia suosia. Suurnavettoihin perustuva teollinen maidontuotanto alkaa saada myös sellaisia piirteitä, että sitä voidaan eläinten hyvinvoinnin kannalta pitää jo jopa epäeettisenä.
Mää oon kuullu huhua yhdestä Perniöläisestä kartonosta, jonka jonka muutaman sadan lihasian sikalassa ei koskaan ollu lantalaa, vaan lietelanta johdettiin (rapu?)ojaan ja sitä kautta Itämereen vielä 90-luvulla. Mitä lie baketeereja siihen aikaan ollu olemassa ja mitenkä ovat säilyneet mudassa...
Väittäisin ilman parempaa asiantuntemusta, että todennäköisyys kolin yms bakteerien leviäminen pellolle on todennäköisempää on tältä ajalta, kuin navetan pihan ja katon sadevesien mukana tuleminen.
Näin back to topic on varmasti ihan perusteltua pysähtyä miettimään mitä kautta tuotantolaitosten pihavedet johdetaan vesistöihin, mutta perustelusi ontuu melko pahasti.
Sivuhuomautuksena. Miten on mahdollista noin ympäristöriskit huomioiden, että tuossa mittakaavassa tapahtuva avomaan erikoiskasviviljely ei vaadi ympäristölupaa?
Hyvä kysymys! Keinokastelu, keinolannoitus, juurikasmullan varastointi, juurikasaumat, yksipuoliset kasvinsuojeluaineet (osa maavaikutteisia) ja vähäinen kasvipeite tuolla hehtaarimäärällä ovat huomattavasti suurempi vesien saastuttaja, kuin navetan katolta ja pihasta tulevat vedet. Meillä saa komioita fosforilukemia vanhoista punajuuri aumapaikoista.
1€/m3/a "maksan" naapurille. Se on muunnettu heidän pihan lumenauraukseksi. Näillä lannoitteen hinnoilla voisi sopiva diili olla, että toimitat sen lietteen sinne altaaseen ja ehkä lainaat kalustoa sen levittämiseen. (jos siis on semmonen tyyppi jolle voi lainata muutakin, kuin rautakangen)
Meillä on Lecasora katteena - ei tuoksu.
Kuinka toimii? Onko pitkä kokemus?
Katteena hyvä - lietevehkeissä huono. Pakkaa tukkimaan jakajan ja multaimen putket.
