Kuinka mukavaa puuhaa on apevaunulla ajaa pimeässä räntäsateessa apetta kouruun?? Tai yleensäkin sateessa ja tuiskussa? Huurtuuko klasit ja näkeekö mihin ajaa?
Jotenkin vaan on ihan mukavaa päästä sisätiloissa touhuamaan, riittää mulle, kun saa appeen tehdä ulkona! Huurtuuhan klasit tässäkin sydeemissä, mutta kun ape on jo tehty ulkona, niin kone on lämmin ja puhkuu näkyväisyyden hetkessä! Takaklas saakin ja pitääkin olla auki, niin näkee ja aistii monenmontaa juttua....

Voortista tippus takalasi tielle toissa kesänä ja hyvä niin. Verhoseinä antaa valoa niin paljo läpitte, ettei koskaan oo vallan pimiä. Kurottajaa lukuunottamatta meil on kaikki koneet pihalla, kun ei katonalustaa niille ole.

Kapee pöytä matolla ja sähkötoiminen apevaunu on ainaki helppokäyttöinen.Talvella tarttee laittaa käyntiin yksi kone jolla nostellaan paalit.Kaikki muut komponentit menee ruuveilla ja spiraaleilla vaunuun.Rehuvarastot on hygieniset ja työaikaa ei mene paljoa

Kuis si jos matosta menee jouluaattona moottori?

Entäs jos tekisi leveen pöydän keskelle ja visirit reunoille, niin saisi kummankin hyvät ja huonot puolet saman katon alle.

Karvialla on yks mullipalatsi tehty silleen.

Aika nopiaan oppii tekemään oikean määrän apetta visiirikouruun, jolloin lapiosulkeiset jää pois. Me tehdään aina vuorokauden satsi kerralla ja jako aamulypsyn jälkeen. Aamulla lypsyn alussa pitää olla muutama lehmä syömässä ja kourussa just sen verta tavaraa, että ensimmäiset lypsyltä tulijat imasee sen tyhjäksi. Talvella yritin nostaa tuotosta tekemällä liikaa apetta ja syöttämällä loput sonnipojille. Ei vaikutusta tuotokseen.

Mun viisiirimalli ei ole "se oikea", joten siinä pääsee selkäsuorana kävelemään. Kesäisin muutaman kerran kuussa putsataan se kouru kunnolla ja laitetaan desinfiointiainetta. En kahden kesän kokemuksella sulkisi visiiriratkaisua hygienia syiden takia pois. Kurottaja ja kauha meillä tarvitaan appeen teos ja sillä ne lumet työntää nopiaan pois ennen jakamista. Rehuleikkurilla pystyy tähän visiirimalliin tiputtaan suoraan rehua tarvittaessa.

Oliko jotain muita visiiriruokintaa vastustavia väitteitä jotka pitäis kumota...?

mie oon myyny ternimaitoa 5€/litra ja jonotuslista on jatkuvasti aika pitkä:) olen kyllä ajatellut korottaa hinnan vuodenvaihteessa 8 egeen...

Hui.  Oon ottanut 10€/l, eikä kukaan oo valittanut.

Niin ja se hormiasia on tiedossa mutta ei kiinnosta juuri nyt. (hinta noin 10000). Tämän lisäkaton purkaminen olisi tehty parilta kaverilta päivässä.

Kalliit hormit. Kysyppä hintaa Dairyteciltä asennettuna.

Ja Huittisis vois olla töitä tiedos... 

Lainaus käyttäjältä: Läkäläkä - 27.08.12 - klo:13:17

Minun mielestä vapaaehtoinen ja luonnonmukainen ovat eri asioita. Jos oikein muistan lehmän luonnonmukaiseen käyttäytymiseen kuuluu laiduntaminen(voiko edes joku väittää, että ei kuulu lehmän luonnonmukaiseen käyttäytymiseen)? ja sitä kautta syntyvät muut hyvinvointitekijät(poikiminen, yleiskunto,stressi ym.). Kärjistäen "eihän lastakaan kannata laittaa ulos liikkumaan, koska se ei halua, antaa vaan pelata päivät pleikkaria ja syödä sipsiä". Luomumaidon hinta ajaa isoja tiloja luomuun ja sitä kautta perusteet hämärtyy. Luomutuki ja siitä saatava lisähinta pitäisi ohjautua ainoastaan niille "pienille" tiloille jossa oikeesti lehmillä on monenlaista laidunta ja myös varjostavaa puustoa. Jotenkin tuntuu että keskustelun taso haetaan vaan luomusäännöksistä eikä siitä mitä se oikeasti luomun pitäisi olla. Edelleen olen sitä mieltä että (luomu)tuotantoon kuuluu lehmien päivittäinen laiduntaminen. Toivottavasti media ja kuluttajat eivät tätä tietoa saa korviinsa koska luulen että aika monen kuluttajan mielikuvassa lehmiä laidunnetaan. Jatkakoon tilat jotka eivät laidunna tavanomaisessa ja jättäköön luomun oikeille luomuviljelijöille.PISTE

Jos lasta ei pakoteta ulos, eikä muuhunkaan, niin silloinhan puhutaan vapaasta ja luomukasvatuksesta....  Minä en ymmärrä näkemystä, että olisi luomumpaa kun kesällä lehmät laiduntavat ihanasti ja pakosti, sitten talven seisovat sisällä 20 lehmän parsihelvetissä. Mikä on "luomumpaa" lehmälle, jos sillä on mahdollisuus valita, meneekö ulos vai jäävätkö sisälle? Yleensä jäävät aurinkoisella säällä sisälle ja sateella ovat ulkona... Toisille pieni ja luomu ovat synonyymeja. Mutta miksei isokin voi olla luomua? Onhan monilla naisilla isoja luomutissejäkin. 

Läkäläkällä ei ole ihan elämän reaaliteetit kunnossa...

Ensinnäkin mikä on pieni tila? 2 lehmää? 10? 20? 30? 50? 75? 100? 150? Onko se perheviljelmä? Nykyaikaisen lypsyasemapihaton, jossa 60 lypsävää, hoitaa isäntäpari kahdestaan kohtuudella. Toisaalta kahden robotin pihaton (120 lypsävää) hoitaa samalla työmäärällä. Kuulemma saman henkilötyömäärän saa menemään myös 10 lehmän parsinavettakarjaan. Jos lehmä on parsinavetassa, laiduntaa 60 päivää ja jaloittelee talviaikana pakollisen määrän pakotettuna ja on muun ajan päästään kytkettynä, niin onko se enemmän lajinmukaisen käyttäytymisen mahdollistavaa luonnonmukaista eläintenhoitoa? Oma havaitoni luomupihattonavetasta on, että lehmät makas niin kauan mieluummin navetassa, kun niiden pääsy peteihin estettiin. Nyt lehmät käyvät syömässä ja lypsyllä navetassa, makaamassa laitumella. Kuiva-aineen kulutuksen perusteella ei voi laitumelta syömistä pitää kovinkaan merkittävänä.

Kuka nämä rajat vetää? 

Pitääkö luomussa ottaa muutkin seikat huomioon? Etelä-Suomesssa saa melkoisen hiilijalanjäljen, jos maitoauton tarttis kerätä alle 10 lehmän karjoista luomumaidontarve täyteen.

Tällä hetkellä LUOMU on sana, jonka alle on koottu säädöksiä eläinten hoidosta, ruokinnasta sekä kirjanpitämisestä ja toiminnantarkastamiseta. Kaikki tilat, jotka täyttää nämä säädökset ja ovat ilmoittautuneet valvontajärjestelmään ovat luomutuottajia. PISTE. Jos tosiaan halutaan palata 1800-luvulle viljelyteknisesti, täytyy yhteiskunnassa tulla melkoisia muutoksia, alkaen kaupunkiasumisen lopettamisesta... 

Työntekijäkin ois hakusessa! Topicin aloittaja ei ollu kiinnostunu muuttamaan tänne sääskien syötäväksi. Joten jos jollain kiinnostaa yksityisviestiä tulemaan 

Olisit maininnu, että on siellä sentään pitkä ja pimiä talvi, jolloin sääsket ei haittaa... 

Pellon puolelle hake ja teille kalliomurske.

Jos ne on kovin lähekkäin, niin mitä se pikku kallistus haittaa? Toisiinsahan ne vaan tökkää ja loppuu se kallistuminen

Veikkaan, että haittaa. Jos se on normaali pellisiilo, niin pienikin painopisteen muutos saattaa reväyttää koko siilon. Harvestoreissakin on ollut pari läheltä piti tilannetta ja niiden seinämävahvuudet on aivan eri luokkaa, kuin tavan pellisiiloissa.

Toi maajuicen peltor handsfee on kyl varmin, mut huono jos joutuu hyppii pukilta pois. Lypsyl kans vähä huono, kun en peltoreita viitti pitää kokoajan pääs. Mul on myös Jabra-wave (http://www.verkkokauppa.com/fi/product/27461/cvrgh) Se ei paina korvaa niin pahoin noksulaiset ja kumpikin osapuoli kuulee puheen. Tykkään.

Laidun on rikkaruohoista puhdas normi kasvusto. Alaa on karvan verran vähän, eli 11ha. Se on jaettu kolmeen osaan, kahteen pienempää (2,5ha) ja yhteen suurempaan (6ha). Pienemmillä ovat 1-2 viikkoa ja isommalla 2-3 viikkoa. Liika myöhään vaan alettiin tekeen aitausta, joten paras laidunnushyöty vissihin menetettiin. Laitumes kasvaa tilasiemenen savimaan seos, eli koiranheinää, englanninraiheinää, timppaa ja ruokonataa. Lisäks siin on sinimailasta siellä täällä ja paikkapaikoin oikein hyvinkin. Ens keväänä täydennetään valkoapilal kasvustoa. Puhdistusniitossa en ole huomannut, et mitään paikkaa oltaisiin jätetty syömäti ja lehemät on joka aamu eri paikas makuulla. Tähän malliin on työn helppouden takia päädytty. Päivällä on (harvoin tänä kesänä kylläkin) kuuma, joten lehmät makaa mieluummis sisällä. Ape on annetaan muutenkin aamuisin ja päivällä on helppo käydä kattoon kiimat, kun ovat navetassa. Veden kulutuskin on helpompi hallita. Pitää koettaa laimentaa seosta ja antaa mahdollisuus tulla myös yöllä sisälle, niin jospa se siitä. Laitumel kannattaa varmaan silti pitää vesiastiat, vaikka niillä olisikin pääsy sisälle?

Mitenkä ootte ruokintanne hoitaneet? Itsellä lehmät ovat yön pakotettuna laitumella yön jossa on vesialtaat, mutta ei täydennysruokintaa. Päivällä vapaa kulku, mutta koska ape jaetaan aamulypsyn jälkeen, niin ei ulkona käytännössä kukaan käy. Appeeseen laitan hyväksi havaitun satsin, paitsi puolitan säilörehun määrän, jotta ehtivät syömään kourun tyhjäksi lypsyjen välillä. Maitomäärä on pysynyt ennallaan, mutta ennen päivittäisestä maitomäärästä on aikaisemmin tullut aamulla 55%, mutta nyt sitä tulee 65%. Olisko tuota iltamaitoa (ja kokonaistuotosta) mahdollista nostaa, jos antaisi täydennysruokaa myös yöllä, vai onko nyt kyse vaan siitä että lehmät pääsi laitumelle myöhässä ja kierto laahaa perässä? (täysin aperuokinta, eli kioskeja yms ei ole)

Satamaito myy sinne ainakin.