Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200906159777934_uu.shtml 
Luulis elukat saavan edes teuraskuljetukseen, jos niiden pitäminen ei kiinnosta...
Alaseulan alla olevat harjat alkaa olla loppu. Ei kellään olis hyviä ehdotuksia, mistä sais uudet?
Tanskasta helmikuulla kuvattu pätkä. Mun mielestä siinä on lunta ja jäätä pellolla...
http://www.youtube.com/watch?v=1N8oG157i7g
"Maitosota" ja tuontimaito on kirvoittanut eri meijerien tuottajia haukkumaan toisiaan. Mutta mitkä syyt meijerin teidän mielestä puhuu juuri oman meijerinne puolesta. Eli miksi pitäisi valita Valio (länsi-maito), Satamaito tai Hämeenlinna?
Johdatellaan hiukan...
Valio määräävässä asemassaan tuottaa eniten vientiin maitoa. Vienti taas perustuu Venäjän markkinoihin, joiden vakautta ei kukaan voi taata vielä moneen aikaan. Jos Venäjän kauppa stoppaa, on Valiolla käsissään voi tai maitojauhevuori. Toiseksi eräs hallintoneuvoston jäsen totesi, että valion osuuskunnat ovat pääosin sitä mieltä, että maito pitäisi tuottaa perhepuuhaloissa ja isot teolliset yksiköt eivät sovi Valion brändiin... Mitään etuja isommista keräilyeristä tai tuotantomääristä ei voi maksaa. Lisäksi pohjoisen tuotantoalueen meijerit määräävät suunnan.
Satamaito taas tuottaa lähes yksinomaan tuoremaitoa Etelä-Suomen markkinoille. Pieni alueellinen meijeri, joka on satsannut tuotantoonsa, mm laktoosittomien tuotteiden valmistukseen.
Hämeenlinna / Arla-Ingman pyrkii taas saamaan Valiolta jalansijaan markkinoilta. Edullisen kruunun kurssin edistämä ja Ruotsissa alas painettu tuottajahinta edes auttavat dumppaamaan maitoa Suomen markkinoille. Vaikka Arlan ulosmyyntihinta onkin sama suomalaiselle maidolle, kuin tuontitavaralle on kaupat lähteneet luomaan hintasotaa, jossa ei tuottajan etu paina. Toisaalta Hämeenlinnalla on aito kiinnostus lisätä tuotantoaan Suomessa. Siitä kertoo jo historiallinen Valiota korkeampi tilityshinta. Myös yksikkökoko on Hämeenlinnan tuottajilla on keskimääräistä suurempi. Huonoa taas on riippuvaisuus Tanskasta. Pikku Muhamed kohu jätti emoyhtiön kassaan melkoisen loven ja kestää aikansa, ennen kuin maine lähi-idässä on paikattu.
Miten käy kun maitokiintiöt katoavat 2015? Kuka kärsii eniten? Saavatko isot tuottajamaat motivoitua tuottajansa tuottamaan maitoa, jolla pystytään valtaamaan Venäjän markkinat? Onko monikansallinen yhtiö luotettava kumppani? Siinä pikkusen mietittävää ja perusteltavaa. Muistakaa kehua omaanne ja jättää haukkumiset. Niitä kommenteja on riittävästi luettavissa aikasemmista aiheista...
Tuommoset ennen vuosituhannen vaihdetta valmistetut näyttäis käytettynä olevan kohtuu hintaisia... Ainakin Rapiteihin verrattuna. Isännät joiden vanhoja ne on kuullosti tyytyväisiltä. Merkki oli silti vaihtunut, toinen oli vaihtunut Lemkeniin ja toinen Horstiin. Onko tämän saitin lukijoilla antaa kokemuksia? Haun perusteella ainakin nimimerkki JarJar kehui viime keväänä laittaneensa tuommosen 2003 mallin.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200901148911142_uu.shtmlVähän aikaa sitten oltiin huolissaan, että välipala automaatit ja pikaruoka vähentävät kouluruuan syöntiä, mutta nyt on jo päästy 90-luvun alun malliin. Minun takia ei aikanaan sentään soitettu poliisia parin ylimääräisen lihapullan takia.
Kannattaisi keittolantätien olla tyytyväinen, jos oppilaat syö kalaa.
Onko käyttäjä kokemuksia? Onko kone ystävällinen?
Viljan hinta on kustannustasoon nähden ennätys alhainen. Onneksi tase näyttää hyvältä, kun vaihtokoneiden arvo nousee. Viime talvena, kun ensimmäisen kerran mietimme kimppa kylvöneen omistaja järjestelyjä uudelleen, niin vm 2002 Super Rapidin reaalinen (eli löysät pois otettuna) myyntihinta oli 28000€ sis alv. Nyt kun on taas vuoden kylvöt tehty (vajaa 200ha) on myyntihinta noussut 5000€. Eli siitä saisi enemmän kuin mitä se aikoinaan maksoi! Pitäisikö odottaa vielä vuosi, niin saa voittoa? Miten verottaja tähän suhtautuu?
Ajeleeko moni agrolainen nurmet keväällä rikkaäkellä, vähän kuin pihan haravoisi? Paikkaatteko / täydennättekö samalla nurmea?
Olisko tuommoisesta säilörehulle laakasiiloksi?
http://www.agrotel.eu/en/produktauswahl/schuettgutwaende.htmlNestettä se ei päästä läpi, mutta ilmaa päästää, mutta eipä betoniseinäkään ilmatiivis ole.
Toinen mitä olen miettinyt, niin joku laittanut laakasiilon pohjia asfaltista? Toimiiko se siinä? Betoni olisi tietysti pitempi ikäinen, mutta asfaltti on olisi halvempi laittaa ja sitä voisi tarpeen tullen paikata ja silti se olisi halvempaa.
Missäs hinnoissa tallipaikan vuokrat juoksee Satakunnan suunnalla näinä päivinä?
Emo meinaa laittaa ittelleen pollen pihaan ja aattelin, että samalla vaivalla sitä menee useampikin... Maneesia, eikä kenttää ei ole ihan lähellä, mutta rauhallisia pikkutie reittejä menee riittämiin, vaelteluun ja vaikka ravurin treenamiseen. Tarkoituksena on siis tarjota tallipaikka + heinät, kaurat, vesi yms + jaloittelutarha ja mahdollisesti kesäksi laidun mahdolisuus. Aamutalli + ulos vienti talon puolesta ja iltatalli, liikuttaminen ei sisälly hintaan.
